Monella yrityksellä menee nyt paremmin kuin vuosiin ja talousnäkymät ovat toiveikkaat. Nyt voi olla hyvä aika käydä pyytämässä palkankorotusta. Mutta miten se kannattaa tehdä?
Ei ainakaan talouteen vetoamalla, toteavan henkilöstöasiantuntijat. Ei yrityksen eikä omaan. Eikä vaikenemalla.
– Palkoista vaikenemisen kulttuuri on Suomessa aika syvällä. Niistä vaikenemisesta hyötyy kuitenkin vain työnantaja, toteaa työelämän valmennus- ja koulutusalan yrityksen Montevistan toimitusjohtaja Riikka Pajunen.
Hänen mielestään neuvottelu palkasta kannattaa jakaa kolmeen osaan.
– Pitää olla tietoinen omista aikaansaannoksistaan ja siitä, mikä on oikea palkkataso niihin nähden. Sen jälkeen on tarkistettava oma asenne: miten suhtautuu rahaan ja itseensä. Kolmanneksi on kerrytettävä taitoa neuvotella.
Kaikki nämä vaativat Pajusen mielestä harjoittelua. Palkankorotusneuvotteluihin ei siis kannata lähteä kuin soitellen sotaan.
1. Brändää itsesi
– Ihan ensimmäisenä lähtisin miettimään, mikä on minun panos tälle firmalle, Pajunen sanoo.
Hän puhuu työntekijöiden henkilökohtaisesta asiantuntijabrändistä. Se on mielikuva, johon vaikuttaa muukin kuin perinteinen puurtaminen. Se on esimerkiksi näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, osallistumista, omien taitojen tekemistä näkyviksi.
2. Valitse neuvottelutaktiikka
Neuvottelutilanteeseen voi valmistautua Riikka Pajusen mielestä paljonkin.
– Aloitus on tärkeä. Sitä ennen pitää miettiä selväksi, mikä on oma tavoite. Haluanko lisää palkkaa vai vaikkapa enemmän vapaa-aikaa.
Pajusen mielestä on myös olennaista eläytyä vastapuolen asemaan.
– Kannattaa miettiä, onko esimies sellainen, joka haluaa heti faktat esiin vai keskustelevampi, sellainen, jonka kanssa ei mennä ihan suoraan asiaan.
3. Hae alkuun kyllä-vastauksia
Pajusen mielestä neuvottelutilanteessa kannattaa keskittyä keräämään kyllä-vastauksia. Niiden jälkeen vastapuolen on vaikeampi vastata ei.
– On tärkeää, että löydetään yhteiset asiat, joista ollaan samaa mieltä. Kokeneen panttivankineuvottelijan ohje sopii palkkaneuvotteluihinkin: Mitä vaativampi tilanne, sitä enemmän kannattaa panostaa luottamuksen rakentamiseen.
4. Oma suoriutuminen ja työn vaativuus perusteiksi
Palkankorotuksen perusteeksi käy työtehtävien vaativuuden kasvu ja oma suoriutuminen työssä, Tekniikan Akateemisten palkkatutkija Tuunia Keränen sanoo.
Kerättyä taustatietoa alan palkkauksesta ei kannata vuolaasti kertoa itse neuvotteluissa.
– Alan palkkaus on hyvää pohjaa itselle, mutta työnantajaa se ei välttämättä kiinnosta. Heitä kiinnostaa työntekijän panos yritykselle.
– Palkkapyyntö on hyvä olla selkeänä mielessä, samoin perusteet. Kannattaa myös tutustua oman työnantajan palkkapolitiikkaan ja mahdolliseen palkkausjärjestelmään huolellisesti, samoin alan palkkaukseen, Keränen toteaa.
5. Sopiva summa riippuu työstä ja tilanteesta
Sopiva palkankorotussumma riippuu työtehtävästä ja alasta, Keränen sanoo. Tilastot osoittavat, että parhaiten palkka nousee työpaikkaa vaihtamalla.
– Meidän jäsenistöllä mediaanipalkka on 4 770 euroa ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva palkankorotus on ollut keskimäärin 210 euroa. Jos he ovat siirtyneet samalla työnantajalla toisiin tehtäviin, korotus on ollut keskimäärin 450 euroa. Toiselle työnantajalle siirtyessä palkka taas on noussut noin 600 eurolla, Keränen kertoo.
6. Uusi yritys myöhemmin, jos ei tärppää
Entä jos omat argumentit eivät kuitenkaan kaikista yrityksistä huolimatta saa vastakaikua?
– No sitten ei auta kuin yrittää vasta-argumentteja. Ja on hyvä muistaa, että aina neuvottelut eivät pääty palkankorotukseen, Keränen toteaa.
Silloin ei auta kuin ottaa taas vuoden päästä uusiksi.
