Yliopistotutkinto ja palkka 2612 e/kk – 7 ammattia, joissa koulutus on pitkä ja palkka matala - Oma raha - Ilta-Sanomat

Yliopistotutkinto ja palkka 2612 e/kk – 7 ammattia, joissa koulutus on pitkä ja palkka matala

Aina vuosien opiskelu korkeakoulussa ei takaa korkeaa palkkaa.

3.10.2017 9:23

Monessa ammatissa vaaditaan usein akateeminen loppututkinto ja työ on vaativaa, mutta palkkataso on koulutuksen nielemiin vuosiin suhteutettuna vaatimaton tai ei ainakaan suomalaisten keskipalkkaa suuresti korkeampi.

Keräsimme seitsemän esimerkkiä tällaisista ammateista.

Katso jutun alussa olevalta videolta, millä aloilla pääsee parhaille tuntipalkoille.

1. Lastentarhanopettajat

Lastentarhanopettajien palkkataso on aiheuttanut syksyn mittaan keskustelua. Pari viikkoa sitten KT Kuntatyönantajien johtava työmarkkinatutkijan Anne Hotti kommentoi Helsingin Sanomissa, etteivät lastentarhanopettajat ole hänen näkemyksensä mukaan erityisen huonosti palkattuja.

Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan viime vuonna lastentarhanopettajien kokonaisansio lisineen oli 2 612 euroa kuukaudessa. Kuntatyönantajien mukaan lastentarhanopettajan tehtäväkohtainen palkka ilman työvuosien kerryttämiä lisiä oli viime vuonna noin 2 360 euroa kuukaudessa.

Lastentarhanopettajan töitä tekemään päästäkseen vaaditaan vähintään kasvatustieteiden kandidaatin paperit. Myös ammattikorkeakoulusta sosionomeiksi valmistuneet ovat päteviä työhön, mikäli hankkivat riittävän määrän kasvatustieteen opintoja. Koulutukseen menee siis vähintään 3–4 vuotta.

Lastentarhanopettajaliitosta kerrotaan, että vaikka kasvatustieteistä olisi maisterin paperit, palkka ei ole yhtään parempi, mutta ylempi korkeakoulututkinto antaa mahdollisuuden työskennellä esimies- ja asiantuntijatehtävissä.

– Palkkauksessa on vain karvan verran eroa. Ei tästä ole kauan, kun yksi päiväkodinjohtaja kertoi tienaavansa kuukaudessa 2 700 euroa ja risat, järjestöpäällikkö Harri Myllynen sanoo.

2. Kirjastonhoitajat

Kirjastonhoitajat kuuluvat niihin ammattiryhmiin, joissa vaatimuksena on akateeminen tutkinto, mutta palkka on suhteellisen pieni.

Tilastokeskuksen palkkatilastoista selviää, että kirjastonhoitajan tehtäväkohtainen palkka on ollut viime vuonna julkaistun tilaston mukaan 2 399 euroa kuukaudessa ja kokonaisansio lisineen keskimäärin 2 641 euroa kuukaudessa.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitosta Jytystä kerrotaan, että kirjastonhoitajan tehtäviin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, joka vie usein vähintään 5–6 vuotta.

Jytyn mukaan tehtäviin kuuluu muun muassa aineiston hankintaa, tietopalvelutyötä sekä palveluiden suunnittelua ja koordinointia. Työtehtävien sisältöön vaikuttaa paljon se, työskenteleekö pienen kunnan vai ison kaupungin kirjastossa.

3. Tutkijat

Yliopistojen tutkijat ovat usein vähintään maisterin tutkinnon eli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lisäksi moni on väitöskirjan tehnyt tohtori. Opintoihin vierähtää helposti kymmenen vuotta, usein enemmän.

Tieteentekijöiden liitosta kerrotaan, että joka vuosi tohtoreita valmistuu aiempaa enemmän ja vain kolmannes työllistyy yliopistoihin.

Kesäkuussa 2017 ilmestyneen jäsenkyselyn mukaan kyselyyn vastanneiden tutkijoiden keskipalkka oli noin 3 650 euroa kuukaudessa. Jäsenkunnasta tohtoriksi asti itsensä väitelleitä on lähes 64 prosenttia.

– Työn imu ja imu tutkimuksen tekemiseen ovat varmaankin pääsyyt, miksi tutkijaksi kouluttaudutaan, liitosta tuumataan.

4. Amanuenssit

Museoissa vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien amanuenssien peruspalkka on alan voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan noin 2 300 euroa kuukaudessa. Erityisen vaativissa erityisasiantuntija- ja esimiestehtävissä työskentelevien peruspalkka alalla on taulukon korkein, noin 2 530 euroa kuukaudessa.

Museoalan ammattiliitosta kerrotaan, että amanuenssien keskipalkkojen mediaanit vaihtelevat noin 3 350–3 450 euron välillä riippuen siitä, onko työnantaja valtio, kunta vai yksityinen taho.

Keskipalkkaan sisältyy työvuosien kartuttamat lisät. Mediaani on alan palkansaajien keskimmäinen palkka. Puolet alan työntekijöistä tienaa sitä vähemmän ja puolet enemmän.

Museoissa vaativissa asiantuntijatehtävissä työskenteleviltä amanuensseilta vaaditaan ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. Alan ammattilaiset ovat usein opiskelleet pääaineenaan kansatiedettä, taidehistoriaa tai arkeologiaa sekä sivuaineenaan museologiaa.

Liiton mukaan myös kasvatus- ja valtiotieteen sekä taiteen maisterit työllistyvät museoalan asiantuntijatehtäviin.

5. Kielenkääntäjät

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitosta SKTL:sta kerrotaan, että heidän jäsenkunnastaan kaksi kolmesta työskentelee yrittäjinä ja kolmannes jonkun toisen palveluksessa.

SKTL:n viimeisimpään jäsenkyselyyn vastanneista 55 prosenttia tienaa ennen veroja alle 32 000 euroa vuodessa, mikä on noin 2 670 euroa kuukaudessa tai vähemmän. 21 prosenttia vastanneista sijoittuu liiton mukaan ansiohaarukkaan, jossa tienataan käännöstöistä 32 0000–42 000 euroa vuodessa ennen veroja eli noin 2 670–3 500 euroa kuukaudessa.

Liiton mukaan paremmin tienaavat ovat usein työskennelleet alalla pitkään ja heillä on vakiintuneet asiakassuhteet.

Yleensä alalla työskentelevät ovat kouluttautuneet maistereiksi ja opiskelleet filologiaa ja käännöstiedettä. Liiton mukaan maisterin tutkintoon kuluu alalla aikaa yleensä 5–6 vuotta.

Kanttoreille ei makseta pyhäkorvauksia.

6. Kanttorit

Kanttori on monista muista ammateista poikkeava tehtävä, koska työaikalaki ei koske heitä. Kanttoreille ei makseta lisä-, yli- eikä pyhätyökorvauksia.

Kirkossa palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen sekä seurakunnan olosuhteisiin tai tehtävän erityispiirteisiin.

Suomen Kanttori-urkuriliiton mukaan B-kanttorin viran haltijan palkan alaraja on noin 2 640 euroa ja yläraja noin 3 120 euroa kuukaudessa. Tätä vaativammassa A-virassa peruspalkka on 3 120–3 590 euroa kuukaudessa.

C-kanttorin viran saadakseen pitää hakijalla olla piispainkokouksen hyväksymä ylempi korkeakoulututkinto. Viranhaltija vastaa jumalanpalveluselämän, kirkollisten toimitusten ja muiden seurakuntatilaisuuksien musiikista.

Liiton nettisivuilla kerrotaan, että useimpiin kanttorin virkoihin edellytetään Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa suoritettua musiikin maisterin tutkintoa.

Vaativimpiin kanttorin virkoihin pitää liiton mukaan lisäksi suorittaa merkittävät yliopistotasoiset lisäopinnot.

7. Sosiaalityöntekijät

Sosiaalityöntekijäksi valmistuvien kannattaa hakeutua töihin muualle kuin yliopistopaikkakunnille, joista alalle valmistutaan. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentiasta kerrotaan, että usein yliopistopaikkakunnilla tehtäviin riittää tulijoita, mutta muualla tekijöistä on pulaa. Tämä näkyy palkoissa.

Ammattijärjestön mukaan esimerkiksi Päijät-Hämeessä lastensuojelun puolella työskentelevän sosiaalityöntekijän peruspalkka yltää 3500 euroon kuukaudessa, kun taas Helsingissä vastaavalle osaajalle maksetaan noin 3260 euroa kuukaudessa.

Työehtosopimuksen mukainen tehtäväkohtainen minimipalkka on 2670 euroa kuukaudessa, mutta alan ammattijärjestön mukaan käytännössä alalla ei juurikaan enää työskennellä minipalkalla.

Järjestön mukaan kuntapuolella Helsingissä sosiaalityöntekijöiden tehtäväkohtaisen eli niin sanotun peruspalkan mediaani on noin 3000 euroa kuukaudessa ja yksityisellä puolella vastaavasti noin 3240 euroa kuukaudessa. Peruspalkan päälle maksetaan erilaisia lisiä.

Aivan viime vuosina työnantajat ovat ryhtyneet houkuttelemaan osaajia avoinna oleviin tehtäviin korottamalla palkkojaan. Ammattijärjestön mukaan Keski-Suomessa Jämsässä tehtäväkohtainen palkka on nostettu 3600 euroon kuukaudessa, koska virkaan ei meinannut löytyä hakijoita.

Sosiaalityöntekijöiltä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?