Varo piilokuluja, asunnon myyntihinta ei kerro kaikkea – Kuluttajaliitto: Kun ilmiö kasvaa, ongelmia syntyy - Oma raha - Ilta-Sanomat

Varo piilokuluja, asunnon myyntihinta ei kerro kaikkea – Kuluttajaliitto: Kun ilmiö kasvaa, ongelmia syntyy

Asuntokaupoilla kannattaa olla tarkkana. Taloyhtiöiden yhtiölainat ovat huolestuttaneet monia asiantuntijoita.

Julkaistu: 24.9.2017 13:53

Kuluttajaliitto arvioi ongelmien lisääntyvän sitä mukaa kuin yhtiölainat yleistyvät.

Finanssivalvonta ei ymmärrä huolta asunnonostajien kasvaneista yhtiölainoista.

Asunnonomistajien suurista yhtiölainoista ovat viimeisen parin vuoden aikana olleet huolissaan esimerkiksi Suomen Pankki, Kuluttajaliitto, asuntoluototukseen erikoistunut Suomen Hypoteekkiyhdistys ja tällä viikolla kansanedustajat.

Huolen ytimessä on se, että yhtiölainojen avulla asunnonostajan ei tarvitse kerryttää varallisuutta yhtä paljon kuin asuntolainaa varten. Käytännössä osa asunnonostosta maksetaan asuntolainalla ja osa taloyhtiön myöntämällä yhtiölainalla.

– Huolenaiheena on, että ymmärtävätkö ihmiset tämän kokonaisuuden. Monesti yhtiölainan pääomaa ei tarvitse lyhentää ensimmäiseen kahteen vuoteen. Myös korot ovat isompia. Kokonaiskulut voivat olla haaste talouden hallinnalle, kertoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling Taloussanomille.

Yhtiölainoja ovat jotkut asiantuntijat pitäneet asumisen piilokuluina.

Sekä asuntolainoja että yhtiölainoja myöntävät pankit, joita taas valvoo Finanssivalvonta (Fiva). Siellä huolenaihe aiheuttaa kummastusta.

– Minun käsitys on, että asiakkaat eivät ole valittaneet epäselvistä rahoituskustannuksista. Asiakkaalle ei pitäisi olla epäselvää, että mitkä ovat asumismenot. Yhtiövastikkeiden ja rahoitusvastikkeiden pitäisi olla ihan yksinkertaisia asioita asuntokauppatilanteessa, kertoo Finanssivalvonnan lakimies Sanna Atrila.

Atrila kertoo, että hänellä ei ole tiedossa tapauksia, että näiden syiden takia myöhässä maksut olisivat myöhästyneet tai lainat jääneet maksamatta.

Atrila ei myöskään ole huomannut, että pankit olisivat arvioineet lainanhakijan tuloja huonosti lainaa hakiessa.

Asunnonostajalle yhtiölainat näkyvät myynti-ilmoituksissa termeillä velaton hinta ja myyntihinta. Käytännössä myyntihinta tarkoittaa sitä, että ostaja voi halutessaan maksaa myyntihinnan asuntolainalla ja lopun hän maksaa taloyhtiölle.

Taloyhtiölle maksettavan osuuden nimi on kuukausittain maksettava rahoitusvastike.

 Jos on iso rahoitusvastike, pitää pankin varmistaa, että ei myönnetä liian suurta asuntolainaa.

Fivan Atrila kertoo, että asuntolainaa myönnettäessä pankkien pitää tarkastella kokonaisuutta.

– Kun pankki myöntää lainan, siinä pitää huomioida asiakkaan tulot ja menot. Jos on iso rahoitusvastike, pitää pankin varmistaa, että ei myönnetä liian suurta asuntolainaa.

Yhtiölainat lisääntyvät

Kotitalouksien yhtiölainojen määrä on kasvanut Tilastokeskuksen mukaan noin 17,1 miljardiin alkuvuonna. Vielä vuoteen 2011 asti yhtiölainat kasvoivat maltillisesti, mutta sen jälkeen nousu on ollut nopeaa.

Vuonna 2011 kotitalouksilla oli noin 8,4 miljardia euroa yhtiölainoja.

Kuluttajaliiton Beurling myöntää, että asunnonostajilta ei ole tullut juuri valituksia epäselvistä asunnonoston kokonaiskustannuksista.

– Kun tämä ilmiö kasvaa ja kasvaa, niin ongelmia syntyy.

Beurling muistuttaa, että yhtiölaina ei jousta samalla tavalla kuin asuntolaina. Esimerkiksi jos lainan saanut henkilö joutuu työttömäksi, voi hän neuvotella pankin kanssa lyhennysvapaista kuukausista. Rahoitusvastike pitää kuitenkin maksaa säännöllisesti.

Valtio määräsi viime vuonna, että lainanhakijalla pitää olla omia säästöjä tai reaalivakuuksia 10 prosenttia ostettavan asunnon hinnasta.

Nyrkkisääntönä myös on, että pankit myöntävät asuntolainaa enimmillään 70 prosenttia asunnon varallisuudesta. Jos haluaa suuremman lainan, pitää sitä varten olla jotain muita vakauksia tai takaajia.

Näillä halutaan varmistaa, että kansalaiset voivat maksaa lainansa takaisin eivätkä ota liian isoja lainoja.

Yhtiölainojen voidaan katsoa kiertävän näitä säädöksiä – ja tavoitteita.

– Houkutteleeko yhtiölaina ostamaan liian kalliita asuntoja, joihin ei ole varaa, Beurling kysyy.

Keinot puuttua puuttuvat

Valtiolla ei ole keinoja vähentää yhtiölainojen ottamista. Tästä varoitti Juhana Brotherus jo viime vuoden marraskuussa Taloussanomissa.

Myös sosiaalidemokraattien kansanedustajat Timo Harakka ja Riitta Myller ovat huolissaan asiasta. He jättivät hallitukselle kirjallisen kysymyksen aiheesta tällä viikolla.

Voimakas rakentaminen ja yhtiölainat yhdessä ovat myös riski kansantaloudelle.

Jos asunnonostaja ei pysty maksamaan yhtiölainaansa, siitä vastaavat muut asunto-osakeyhtiön osakkaat. Käytännössä taloyhtiö pyrkii myymään asunnon pois. Jos asunnoista on liikatarjontaa, asunto ei välttämättä menekään kaupaksi, jolloin laina kaatuu muiden osakkaiden kontolle.

Tämä riski on erityisen suuri väkimäärältään pienten alueiden keskuskaupungeissa.

Finanssivalvonnan Atrila kertoo, että pankeissa asuntolainoja ja yhtiölainoja käsitellään aina erillisinä asioina.

Taloyhtiölle lainan myöntänyt pankki on arvioinut asiaa yrityslainan näkökulmasta. Asuntolainoja taas arvioidaan kotitalouksen maksukyvyn mukaan.

Pienissä kaupungeissa yhden ison tehtaan irtisanominen voi kuitenkin vaikuttaa dramaattisesti sekä asuntolainan että yhtiölainan maksamiseen.

Yksittäisen asunnonomistajan näkökulmaa tarkasteleva Beurling kertoo, että tärkeintä olisi aina markkinoida myytävää asuntoa selkeästi velattomalla hinnalla. Näin asiakas tietäisi todelliset kustannukset paremmin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?