Oma raha

Vain tyhmä asuu vuokralla – onko tämä totta vai tarua?

Julkaistu:

Suomalaiset ovat kodinomistajakansaa toisin kuin vaikkapa saksalaiset tai sveitsiläiset. Mutta onko oman asunnon ostamisessa aina järkeä?
Suomalaiset arvostavat sitä, että oma koti on omassa omistuksessa.

Viime vuonna 64,5 prosentilla suomalaisista kotitalouksista oli omistusasunto. Tilastokeskuksen mukaan se kattaa yli 71 prosenttia suomalaisista.

Luvut ovat huomattavasti suurempia kuin vaikkapa Saksassa. Siellä omistusasunnossa asuu Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostatin mukaan vain noin 52 prosenttia ihmisistä. Loput asuvat vuokralla. Sveitsiläisillä omistusasumisen osuus on vieläkin pienempi, vaivaiset 43 prosenttia.

Suomen ilmapiiri kannustaa asuntosäästämiseen siinäkin tilanteessa, että esimerkiksi ruuhkavuosia elävät lapsiperheen vanhemmat voisivat keksiä niukalla oleville rahoilleen hyvin muutakin käyttöä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Asuntovelallinen kokoaa vähitellen omaisuuden

Suomalaisten asunnonostointoa selittää ainakin se, että Suomessa oman asunnon omistaminen ja asuntolainan lyhentäminen tulee yleensä halvemmaksi kuin vastaavasta vuokra-asunnosta maksaminen, sanoo asuntopolitiikkaan hyvin perehtynyt poliitikko ja tietokirjailija Osmo Soininvaara.

Soininvaaran mukaan ero tulee esiin, kun ottaa vertailtavaksi kaksi kaverusta, joista toinen ostaa asunnon ja toinen asuu vuokralla maksaen asumisestaan suurin piirtein saman verran kuin hänen kaverinsa maksaa lainanlyhennyksiä ja yhtiövastikkeita.

– Kun he ovat asuneet tällä tavalla 40 vuotta, toinen maksaa edelleen vuokraa, mutta toisella on velaton omistusasunto, josta hän maksaa vain yhtiövastiketta.

Onko oman asunnon ostaminen siis taloudellisesti järkevämpää kuin vuokra-asuminen?

– Se riippuu tietysti siitä, missä asuu, Soininvaara alleviivaa.

Esimerkiksi taantuvalta paikkakunnalta hankittu asunto voi menettää arvonsa, kun taas kasvukeskuksissa hinnat ovat nousseet nopeasti. Kun tämän pitää mielessä, vertailuja on järkevää tehdä olettaen, että asuntojen reaaliarvot pysyvät samoina.


Yhteiskunta tukee omistajia

Mistä kustannusten erot sitten syntyvät?

– Omistusasuminen on nyt erittäin edullista, koska korot ovat alhaalla. Vuokra-asunnot ovat taas yleensä rivi- tai kerrostaloasuntoja, joiden ylläpitokulut ovat nousseet viime vuosina. Kulut ovat nousseet enemmän kuin omistusasumisessa, sanoo ekonomisti Veera Holappa Pellervon taloustutkimuksesta PTT:stä.

Holapan mukaan eroa kustannuksiin repivät myös omistusasumisen verohelpotukset: asuntolainan korkoja voi vähentää verotuksessa, ja asunnosta saatavat myyntivoitot ovat verottomia, jos siinä on asunut itse vähintään kaksi vuotta.

Soininvaaran mukaan suomalaisesta omistusasumisesta tekee halvempaa nimenomaan verotus – ja vielä tarkemmin sanottuna omistusasumisesta koituvan hyödyn verottomuus.

Vuokratuloista pitää maksaa pääomatulovero, mikä nostaa vuokria. Omistusasuja voi kuitenkin vain maksaa pois asuntovelkaansa ja vähentää vielä verotuksessa osan korkokuluistaan. Asuntotuloa eli omistusasumisesta koituvaa, vuokratuloa vastaavaa hyötyä ei veroteta nykyisin lainkaan. Hyöty on merkittävä.

Soininvaara havainnollistaa asiaa esimerkillä, jossa kaksi ihmistä vaihtaa asuntoja päikseen: jos he muuttaisivat toistensa asuntoihin vuokralle, molempien tulot vähenisivät verokohtelun vuoksi, mutta jos he ostavat toistensa asunnot, tulot eivät laskisi. Varainsiirtovero olisi toki maksettava.

Muualla on haettu tasapainoa

Mutta mikä sitten selittää vaikkapa saksalaisten vuokra-asumisen suosion?

– Saksassa vuokra-asumisella on voimakas yhteiskunnan subventio, jolloin vuokra-asuminen on edullisempaa tai ainakin yhtä edullista kuin omistusasuminen, Soininvaara sanoo.

Vuokra-asumisen tukemisen nostaa esiin myös talouden verkkolehti Quartz, joka on selvittänyt Saksan vuokra-asumisen suosiota. Sen mukaan vuokrat ovat Saksassa melko edullisia muun muassa vuokramarkkinoiden sääntelyn vuoksi eikä oman asunnon ostamiseen kannusteta esimerkiksi verohelpotuksin – kuten vaikkapa Suomessa.

Soininvaaran mukaan esimerkiksi Belgiassa asumismuotojen verotuksen epätasapainoisuuden ongelma on ratkaistu niin, että myös vuokratulot ovat verottomia.

– Jos ajatellaan, että riistokapitalisti maksaa näin vähemmän veroja, se kapitalisoituu kyllä vuokra-asujalle, koska vuokrahan siinä laskee, ei riistokapitalistin tuotto.

Järkevyyden voi laskea

Varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmi teki vuonna 2006 päinvastoin kuin suomalaiset yleensä: hän ja hänen miehensä myivät perheen omistusasunnon ja muuttivat vuokralle.

Asunnosta saadut rahat Majasalmi ja hänen miehensä käyttivät asuntosijoittamiseen. Nyt he omistavat jo lukuisia yksiöitä ja kaksioita Suomesta sekä kiinteistöjä Amerikassa, joista he saavat vuokratuottoja.

– Meidän tapauksessamme tämä kannattaa, koska raha tuottaa paremmin sijoituksissa kuin oman asunnon maksamisessa. Tämä on puhdasta matematiikkaa, Majasalmi selittää.

Kysymys asunnon omistamisesta on tavallinen Majasalmen ja hänen asiakkaidensa välisissä keskusteluissa. Hänen mukaansa vuokralla asumisen ja omistusasunnon välillä puntaroidessa tulisi pohtia, kuinka tärkeä arvo kodin omistaminen on itselle. Joillekin se on hyvin tärkeää.

– Jos se on tärkeä arvo, sen jälkeen kannattaa miettiä, paljonko asuntoon kannattaa panna rahaa ja mistä omistusasunto kannattaa ostaa.

Aivan kaikille oman asunnon havittelu ei ole mahdollista jo sen takia, etteivät tulot riitä saamaan pankista isoa lainaa tai maksamaan lainaeriä.

Majasalmen mukaan oman kodin omistamisessa on se etu, että sen voi remontoida tai rakentaa mieleisekseen. Se tuo myös monen kaipaamaa turvaa ja pysyvyyttä, ja asuntolainan maksaminen kerryttää itselle varallisuutta.

Hänestä vuokra-asumisessa taas on se hyvä puoli, että vuokra-asunnosta on kätevämpi lähteä toiseen esimerkiksi elämäntilanteen tai tulojen muuttuessa tai putkiremontin painaessa päälle.

– Jos voi asua työsuhdeasunnossa, sen verotusarvo on aika alhainen, Majasalmi vinkkaa.

Vuokralla on vähemmän vastuita

Myös Holappa muistuttaa, että omistus- tai vuokralla asumisen kannattavuus riippuu aina asukkaan tai asukkaiden omasta elämäntilanteesta.

– Vuokralla asuminen on huolettomampaa, koska esimerkiksi korjaamis- ja remontointivastuut ovat asunnon omistajalla. Siinä ei ole omistusriskiä ja huolta siitä, laskeeko asunnon arvo.

Holappakin nostaa esille vuokra-asumisen joustavuuden: asunnosta lähtö tai vaihtaminen vaikkapa erikokoiseen asuntoon on melko huoletonta verrattuna siihen, että joutuisi myymään nopeasti omistusasunnon ja maksamaan esimerkiksi välityspalkkioita ja veroja.

Silti nykyään omistusasumiseen voi houkutella myös se, että asuntovelallinen voi saada kuukausittaisiin kuluihinsa sellaista joustoa, jota vuokra-asuja ei saa. Mahdollisuuden tähän antavat pankit.

– Nykyisin pankin kanssa pystyy neuvottelemaan esimerkiksi lyhennysvapaata tai muuta joustoa, mutta vuokra ei niin vain joustakaan, Holappa sanoo.

Soininvaara huomauttaa, että vuokralla asumisen joustavuus ei aina pidä paikkaansa. Kasvukeskuksissa omistusasuntojen markkinat ovat huomattavasti vuokramarkkinoita vilkkaammat. Vaikkapa Helsingissä omistusyksiön vaihtaminen toiseen voi sujua helpostikin, kun taas sopivaa vuokra-asuntoa saattaa olla hyvinkin hankala löytää, ellei ole valmis tekemään kompromisseja.

– Jos menee kaupungin vuokra-asuntojonoon, kyllä siinä kolme vuotta voi kestää, Soininvaara sanoo.



Jos yllä oleva grafiikka ei näy, voit katsoa sen tästä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Talouselämän huipulla raivoaa jyrkkä riita – Laatunen syyttää uhkailusta, Kakkonen lataa: ”Sun aikasi on ihan oikeasti ohi”

    2. 2

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    3. 3

      ”Hälyttävän monen” talous kaatuu jo, kun tulot putoavat 100 euroa kuussa – joukossa myös hyvätuloisia

    4. 4

      Grilliyrittäjä Riikka, 30, uskoo nauruun ja huumoriin: ”Vaikka miten olisi v-käyrä korkealla, töissä se ei tunnu”

    5. 5

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    6. 6

      Suomessa toimivat pankit vahvistavat: Boris Rotenberg nostanut oikeusjutun

    7. 7

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    8. 8

      Näissä firmoissa lakko tuntuu

    9. 9

      Osakemarkkinoiden sukellus voi jatkua

    10. 10

      Petteri Orpo osasi odottaa Teollisuusliiton kikyn irtisanomisia – vakuuttaa hallituksen olevan sovussa Lindströmin kritiikistä huolimatta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    2. 2

      ”Hälyttävän monen” talous kaatuu jo, kun tulot putoavat 100 euroa kuussa – joukossa myös hyvätuloisia

    3. 3

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    4. 4

      Bloomberg: Boris Rotenberg lähti oikeus­taistoon OP:ta ja Nordeaa vastaan

    5. 5

      Talouselämän huipulla raivoaa jyrkkä riita – Laatunen syyttää uhkailusta, Kakkonen lataa: ”Sun aikasi on ihan oikeasti ohi”

    6. 6

      Grilliyrittäjä Riikka, 30, uskoo nauruun ja huumoriin: ”Vaikka miten olisi v-käyrä korkealla, töissä se ei tunnu”

    7. 7

      Petteri Orpo osasi odottaa Teollisuusliiton kikyn irtisanomisia – vakuuttaa hallituksen olevan sovussa Lindströmin kritiikistä huolimatta

    8. 8

      Suomessa toimivat pankit vahvistavat: Boris Rotenberg nostanut oikeusjutun

    9. 9

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    10. 10

      Näissä firmoissa lakko tuntuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri sai tarpeekseen lakosta: tarjoaa seinäjokelais­koululle ruokailun hotelli Sorsanpesässä

    2. 2

      Teollisuusliitto irtisanoo kikyn työajan pidennykset viidellä alalla

    3. 3

      Suomalaisbroileri kuohuttaa Ruotsissa: ”Kuin isku kasvoille”

    4. 4

      Lakko uhkaa jättää lapset nälkäisiksi: Sporttibaari toimittaa pizzat päiväkotiin

    5. 5

      Irtisanottu työntekijä sai 40 000 euron korvaukset – liitto: ”Henkilökemiat menivät ristiin”

    6. 6

      Pahaa-aavistamattoman miehen nimiin otettiin 180 000 euroa lainaa vain kahdessa päivässä

    7. 7

      40 000 euron velat kerännyt eläkeläinen ei saanut armoa oikeudessa – oli velkaantunut ”vastuuttomasti”

    8. 8

      Korkmanilta suorat sanat irtisanomiskiistasta HS:ssä: ”Jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä”

    9. 9

      JHL järjestää kahden päivän lakon irtisanomislain takia – yli 10 000 jäsentä lakkoon

    10. 10

      Maanantain lakko herätti vastareaktion – yrittäjät ympäri Suomea tarjoavat apuaan

    11. Näytä lisää