Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten - Oma raha - Ilta-Sanomat

Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

Inflaatio iskee eri ihmisiin eri tavalla riippuen esimerkiksi kulutustarpeista ja -tottumuksista tai asumismuodosta. Yleinen hintataso on 2000-luvulla kohonnut runsaan neljänneksen, mutta eniten kärsineen ryhmän hintataso kolmanneksen.

Kuluttajahintaindeksi kuvaa hintojen nousua kuvitteellisen ”keskimääräisen” kuluttajan näkökulmasta, mutta eri elämäntilanteessa olevien kulutustarpeet ja -tottumukset vaihtelevat.

12.8.2017 6:01 | Päivitetty 12.8.2017 8:50

Inflaatio eli hintojen nousu on kaikille tuttu ilmiö: ruokakaupassa maitopurkki maksaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, elokuvissa käyminen kallistuu vuosi vuodelta ja harrastusmaksut nousevat.

Inflaatiota mitataan Suomessa Tilastokeskuksen ylläpitämällä kuluttajahintaindeksillä, joka seuraa tavaroiden, elintarvikkeiden, palvelujen ja asumisen hintakehitystä.

Tämän vuosituhannen aikana yleinen hintataso on indeksin mukaan noussut noin neljänneksen.

Hintojen nousu ei tarkoita ihmisten köyhtyvän, sillä suomalaisten tulotaso on 2000-luvulla noussut selvästi hintoja enemmän.

Silti inflaatio iskee joihinkin väestöryhmiin pahemmin kuin toisiin. Kuluttajahintaindeksi kuvaa hintojen nousua kuvitteellisen ”keskimääräisen” kuluttajan näkökulmasta, mutta eri elämäntilanteessa olevien kulutustarpeet ja -tottumukset vaihtelevat.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen laski eri väestöryhmien kulutusta erittelevän kulutustutkimuksen avulla, keiden kukkaroista hintojen nousu on syönyt isoimman siivun.

Ylempien toimihenkilöiden eläminen kallistui vähiten

Oheiseen taulukkoon kootusta Kärkkäisen laskelmasta selviää, että työttömien ja opiskelijoiden näkökulmasta hintojen nousu on ollut selvästi nopeampaa kuin muiden.

Kun kuluttajahintaindeksin kuvaama yleinen hintataso on 2000-luvun aikana noussut 27 prosenttia, keskimääräisen työttömän inflaatio on ollut noin 6 prosenttiyksikköä ja opiskelijan 5 prosenttiyksikköä sitä korkeampi.

Kärkkäisen mukaan suurin syy on se, että työttömistä ja opiskelijoista keskimääräistä suurempi osa asuu vuokralla ja käyttää merkittävän osan tuloistaan asumismenoihin.

Vuosina 2000–2016 vuokrat nousivat kuluttajahintaindeksin mukaan 60 prosenttia. Samaan aikaan omistusasumisen menot, kuten asuntojen hinnat ja asuntolainojen korot, nousivat vain prosentin.

Osittain samasta syystä hintojen nousu on osunut vähiten ylimpiin toimihenkilöihin, joiden näkökulmasta inflaatio on ollut noin 2 prosenttiyksikköä keskimääräistä inflaatiota hitaampaa.

Muiden työntekijöiden ja yrittäjien väestöryhmäkohtainen inflaatio osuu lähelle kuluttajahintaindeksiä.

Etenkin vuokralla asuvat eläkeläiset kärsineet

Eläkeläisten näkökulmasta hintojen nousu on 2000-luvulla ollut 2 prosenttiyksikköä keskimääräistä nopeampaa.

– Eläkeläisten kulutuksesta keskimääräistä suurempi osa menee terveyspalveluihin, elintarvikkeisiin, sähköön ja veteen, joiden hinnat ovat nousseet keskimääräistä inflaatiota nopeammin, Kärkkäinen selittää.

Hintatason nousu ei ole vaikuttanut eläkeläisiin yhtä paljon kuin työttömiin ja opiskelijoihin, koska suuri osa eläkeläisistä asuu velattomassa omistusasunnossa.

Tämä ei tietenkään lohduta pienituloisia, vuokralla asuvia eläkeläisiä: heidän elinkustannuksensa ovat nousseet selvästi keskimääräistä nopeammin.

Opiskelijoiden ostovoima kohonnut hitaasti

Kun hintojen nousu siivotaan tilastoista ja tarkastellaan kotitalouksien reaalitulojen kehitystä, suomalaisten ostovoima kohosi Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2000–2015 noin 26 prosenttia.

Virallisesti esimerkiksi eläkeläisten tulotaso nousi ajanjakson aikana 37 prosenttia, ylempien toimihenkilöiden 27 prosenttia, työttömien 22 prosenttia ja opiskelijoiden 10 prosenttia.

Nordean Kärkkäinen laski, miten luvut muuttuvat, jos hintojen nousua tarkastellaan väestöryhmäkohtaisesti.

Muita nopeamman inflaation vuoksi työttömien ostovoima on näin tarkasteltuna kohonnut 2000-luvulla noin 17 prosenttia ja opiskelijoiden vain 6 prosenttia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?