Annuiteetti, tasalyhennys vai kiinteä tasaerä? – Tämän lainanlyhennystavan asiantuntija valitsi itse asuntolainalle - Oma raha - Ilta-Sanomat

Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat?

Julkaistu: 11.8.2017 6:01

Lyhennystavan valinta vaikuttaa suoraan siihen, kuinka suuria eriä pankille pitää maksaa asuntolainastaan. Neljä asiantuntijaa kertoo, mitä he suosittelevat lainanottajille nyt ja millaiseen valintaan he itse ovat päätyneet.

Jokainen asunnonostaja joutuu yhden ja saman ongelman eteen: millainen lainanlyhennystapa tulisi valita?

Kysymys on tärkeä, koska vastaus vaikuttaa suoraan lainan maksuerien suuruuteen, korkokuluihin ja lainanmaksuaikaan.

Tapoja on käytännössä kolme: annuiteetti, tasalyhennys ja kiinteä tasaerä. Esimerkiksi OP-ryhmässä käytetään nykyisin yleensä joko annuiteettia tai kiinteää tasaerää ja Nordeasta otetuista lainoista jopa yli 80 prosenttia on annuiteettilainoja.

Pääasia on ymmärtää erot

Ongelmaa pohtiessa syntyy helposti sekaannuksia, koska lyhennystapojen nimitykset ja kuvaukset muistuttavat toisiaan. Eri pankkien käyttämät nimitykset ovat myös ristiriitaisia. Esimerkiksi annuiteettilainojen yhteydessä puhutaan myös tasaerälainoista, vaikka kiinteää tasaerääkin nimitetään toisaalla lyhyesti vain tasaeräksi.

– Tärkeintä on, että lainaneuvotteluissa asiakas aidosti ymmärtää, mitkä ovat lyhennysvaihtoehtojen erot ja miten korkojen nousu vaikuttaa laina-aikaan tai lyhennyksiin, korostaa OP:n liiketoiminta-alueen johtaja Päivi Jääskeläinen.

Koko laina-ajan korkokustannuksia ajatellen tasalyhenteisen lainan korkokustannus on pienempi kuin muilla maksutavoilla, ellei huomioida esimerkiksi koronmuutosten tai inflaation kaltaisten asioiden vaikutuksia. Jos asuntolainaa on paljon, alussa tasalyhenteisen lainan kuukausierä on kuitenkin monelle liian suuri.

– Ratkaisu pitää sovittaa omaan elämäntilanteeseen ottamalla samalla huomioon, että juuri nyt korot ovat aivan tolkuttoman alhaiset, sanoo Nooa Säästöpankin entinen toimitusjohtaja Tommi Rytkönen, joka siirtyi toukokuussa toimitusjohtajaksi työhyvinvointiyhtiö Smartumiin.

Rytkönen muistuttaa, että esimerkiksi 25 vuoden laina-aika on todella pitkä, ja useimmiten sinä aikana elämäntilanteet ehtivät joka tapauksessa muuttua.

– Hyvin harva asuu 25 vuoden päästä siinä asunnossa, jonka tänään ostaa.

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju

Suosittelee: annuiteettilainaa tai kiinteää tasaerää

Omat lainat: annuiteettilainoja, 1 kk ja 3 kk euribor

Oma korkosuojaus: koronnoususta hyötyviä finanssisijoituksia

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju suosittelee annuiteettilainaa sellaiselle, jolla on säännölliset, turvatut tulot. Jos taas esimerkiksi lainanhakijan työpaikka tai tulot ovat epävarmat, hän suosittelee kiinteää tasaerälainaa. Siten lainakulujen kasvu ei pääsisi yllättämään.

Tasalyhennystä ei Oksaharjun mielestä kannata valita missään tapauksessa, koska sillä rahan laskennallinen tuotto jää liian pieneksi matalien korkojen vuoksi.

– Juuri nyt on olemassa parempiakin kohteita sijoittaa, hän sanoo.

Oksaharju on ihmetellyt asiantuntijoiden intoa hoputtaa kuluttajia maksamaan asuntolainaansa pois mahdollisimman nopeasti ja välttämään pankkien tarjoamia lyhennysvapaita.

– Itse miettisin, saisinko paremman tuoton muualta kuin maksamalla pois asuntolainaa. Aika tumpelo saisi olla sijoittajana, jos osakemarkkinoiden tuotto jäisi sitä vaihtoehtoa huonommaksi. Voisin jopa miettiä lyhennysvapaita, jotta voisin sijoittaa enemmän, hän sanoo.

Oksaharju kuitenkin muistuttaa, että huonoin vaihtoehto on ottaa lyhennysvapaata ja käyttää siten yli jäänyt raha kuluttamiseen.

Oksaharju on ottanut asuntolainoja omaan asuntoonsa ja kolmeen sijoitusasuntoon. Lyhennystavakseen hän on valinnut juuri annuiteettiperiaatteen, ja hän on sitonut lainansa lyhimpiin saamiinsa euriboreihin, joko yhden tai kolmen kuukauden euriboreihin.

Koronnousua vastaan Oksaharju kertoo suojautuneensa finanssisijoituksin, joista tulee tuottoja korkojen noustessa.

Smartumin toimitusjohtaja, entinen pankinjohtaja Tommi Rytkönen

Suosittelee: kiinteää tasaerää

Oma laina: kiinteä tasaerälaina, 6 kk euribor

Oma korkosuojaus: puskurin säästäminen, pankin korkokattotuote puolelle lainaa

Nooa Säästöpankin toimitusjohtajan paikalta työhyvinvointiyhtiö Smartumin toimitusjohtajaksi vastikään siirtyneen Tommi Rytkösen mielestä järkevin valinta on kiinteä tasaerä. Hän korostaa tarkastelevansa asiaa nykyisin nimenomaan pankin riviasiakkaan näkökulmasta.

– Tasaerä on tällaiselle riviasiakkaalle ennustettavuuden kannalta hyvä, mutta toisaalta on hyväksi totuttaa itsensä kuukausierän lisäksi jatkuvan säästämisen keinoin vähän isompaan kuukausierään, hän neuvoo.

Rytkönen suosittelee lainanottajaa varautumaan koronnousuun säästämällä puskuria. Esimerkiksi lainan kuukausierä kannattaa laskea nykyistä korkeammalla korolla hieman todellista suuremmaksi.

– Välttämättä ei kannata laskea pankkien käyttämällä kuudella prosentilla. Neljäkin riittää.

Jos esimerkiksi 800 euron kuukausierä kasvaisi laskelmassa 1 000 euroon, jo nyt kannattaisi elää tuhannen euron mukaan ja yli jäävä 200 euroa kannattaisi pistää sivuun, Rytkönen havainnollistaa. Jos koronnousu vaikuttaa pidentävän laina-aikaa liikaa, kuukausierää voi siten helpommin suurentaa.

Rytkönen elää kuten opettaa: hänen oma asuntolainansa on kiinteä tasaerälaina. Viitekorkona on kuuden kuukauden euribor.

– Olen suojannut puolet asuntolainastani korkokattotuotteella, ja säästän kuukausittain. Se on arjen riskienhallintaa, hän lisää.

Rytkönen ei suosittele käyttämään kaikkea ylimääräistä rahaa ylimääräisiin lainalyhennyksiin, vaan hän kehottamaa rakentamaan puskuria likvidimpään muotoon eli sellaiseksi, että yllättävissä tilanteissa rahaa olisi käytettävissä nopeasti ilman uusien lainojen ottamista.

OP:n liiketoiminta-alueen johtaja Päivi Jääskeläinen

Ei suosittele mitään tiettyä lyhennystapaa.

Oma laina: annuiteettilaina, 12 kk euribor

Oma korkosuojaus: puolet lainasta suojattu korkokatolla

Liiketoiminta-alueen johtajan Päivi Jääskeläisen mukaan yhtä ainoaa suositeltavaa tapaa ei ole.

– Se riippuu asiakkaan tilanteesta, omasta taloudesta ja laina-ajasta, hän sanoo.

Esimerkiksi korkotason pitkän ajan muutoksia ei pysty ennustamaan. Siksi Jääskeläisen mielestä olennaisinta ei ole pohtia, mikä olisi vaihtoehdoista edullisin, vaan sitä, mikä on omalle taloudelle sopivin valinta.

– Väitän, että lainaneuvotteluissa kaikkein tärkeimmät keskusteltavat asiat ovat lyhennystapa ja laina-aika. Siihen tietysti vaikuttavat asiakkaan senhetkinen taloudellinen tilanne ja toisaalta tulevaisuudennäkymät.

Kyse on esimerkiksi siitä, kuinka tärkeää kuukausierän on olla ennustettava. Vaikkapa lapsiperheellä voi olla aluksi paljon muitakin menoja, ja silloin on tärkeää tietää tarkasti, paljonko lainanhoitoon menee rahaa. Laina-ajan loppupäässä taas voi olla helpompi joustaa. Silloin hyvä ratkaisu on kiinteä tasaerä.

Osa lainanottajista haluaa maksaa lainan ennakolta suunnitellussa ajassa, esimerkiksi ennen eläkkeelle jäämistä. Silloin tasalyhennys on hyvä vaihtoehto niille, joilla on varaa maksaa aluksi suuriakin kuukausieriä ja halua lyhentää lainaa nopeasti. Annuiteettilainassa puolestaan kuukausittaiset kulut ovat tasaisemmat koko laina-ajan.

Jääskeläinen korostaa, että ennen valintansa tekemistä lainanottajan on aidosti ymmärrettävä, mitä eroa vaihtoehdoilla on. Lisäksi hän muistuttaa, että matalien korkojen aikana lainan maksuohjelmaa suunnitellessa on syytä pohtia, suojautuuko koronnousulta korkosuojatuotteilla tai säästämällä.

Omiin lainoihinsa Jääskeläinen on valinnut maksutavaksi muuttuvan annuiteetin, ja laina on sidottu vuoden euriboriin.

– Lainasta puolet on korkosuojattu. Minulla on siihen korkokatto, Jääskeläinen kertoo.

Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller

Ei suosittele mitään tiettyä lyhennystapaa.

Omat lainat: kiinteitä tasaerälainoja, 12 kk euribor ja kiinteä korko

Oma korkosuojaus: vanhoja lainoja sidottu kiinteään korkoon

Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller alleviivaa, että lyhennystapa kannattaa valita lainanottajan omien tarpeiden ja mieltymysten mukaan.

– Se on täysin kiinni niistä yksilön omista preferensseistä, eli siitä, miten haluaa kuukausittaisen kassavirtansa elävän ja kulkevan sekä kuinka varmasti haluaa tietää, minkä summan pankille joutuu kuukausittain maksamaan.

Millerin mukaan poikkeuksellinen korkotilanne ei sinänsä vaikuta siihen, millainen maksutapa nyt olisi syytä valita. Kuitenkin lainanottajan oma taloudellinen tilanne vaikuttaa päätöksiin: toiset esimerkiksi haluavat lyhentää lainaa nopeammin ja maksaa suurempia kuukausieriä, kun taas toiset eivät siihen edes kykenisi.

Pankkikin saattaa suoraan ehdottaa asiakkaalleen jotain tiettyä lyhennystapaa. Millerin mielestä ehdotusta kannattaa aina haastaa.

Omissa lainoissaan Miller on suosinut kiinteää tasaerää.

– Itselläni on useampikin asuntolaina monesta onnellisesta ja onnettomastakin syystä, ja melkeinpä kaikki taitavat olla kiinteässä tasaerässä. Se on henkilökohtainen preferenssini. Tykkään siitä, että maksut ovat ennustettavissa. Minulla on takana muun muassa avioero, ja talouden uudelleenkalibroinnin yhteydessä olen halunnut tietää tismalleen, kuinka paljon rahaa menee, hän kertoo.

Miller kertoo sitoneensa puolet lainoistaan vuoden euriboriin, puolet kiinteisiin korkoihin. Hänen mukaansa kiinteät korot ovat jälkikäteen katsoen olleet epäedullisia, mutta niilläkin on puolensa.

– Olen ottanut ne ajankohtana, jolloin korot ovat asettuneet alas, mutta tämä matalalento on jatkunut. Toisaalta maksan hintaa mielelläni, koska tiedän, että se ei muutu, Miller sanoo.

– Jos korkoputki olisi ollut mahdollinen lainaa ottaessani, olisin sen kyllä varmasti ottanut.

Annuiteetti

Annuiteettilainassa kaikki takaisinmaksuerät lasketaan aluksi yhtä suuriksi. Näin ollen niiden lainaa lyhentävä osuus on aluksi pieni, mutta se kasvaa laina-ajan edetessä, kun taas korkojen osuus pienenee. Laina-aika on lyöty lukkoon, minkä vuoksi maksuerien suuruus lasketaan uusiksi aina viitekoron muuttuessa.

Tasalyhennys

Tasalyhenteisessä lainassa laina-aika on tiedossa, lyhennyksen osuus on aina sama ja lainan korot maksetaan kuukausittain sen päälle. Korkojen vuoksi kuukausierä on alussa suurimmillaan, mikä vaatii maksukykyä. Kuukausierät pienenevät laina-ajan edetessä, elleivät korot nouse huomattavasti.

Kiinteä tasaerä

Jos lyhennystapa on kiinteä tasaerä, kuukausittaiset takaisinmaksuerät ovat aina tasan yhtä suuria ja siksi ennustettavia. Toisin kuin muissa vaihtoehdoissa, kiinteää tasaerää käytettäessä laina-aika voi pidentyä huomattavastikin, jos korot nousevat ja lisäävät lainan kustannuksia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?