Oletko pankille hyvä vai huono asiakas? Lainamarginaalisi sen kertoo - Oma raha - Ilta-Sanomat

Oletko pankille hyvä vai huono asiakas? Lainamarginaalisi sen kertoo

Uusien asuntolainojen marginaalien lasku alkaa vähitellen tasaantua ja nousutarpeitakin jo on. Vähäriskisten ja uskollisten asiakkaiden marginaali voi olla lähes prosentinkin vähemmän kuin niiden, jotka hajauttavat asiointinsa useampaan pankkiin ja joille varallisuutta ei ole kertynyt.

9.8.2017 7:35

Pankkien uusien asuntolainojen marginaaleista voi löytyä lähes prosentin eroja sen mukaan, onko pankille niin kutsuttu hyvä vai huonompi asiakas. Sekä Danske Bankista, Nordeasta että Osuuspankista kerrotaan, että marginaali liikkuu yhden tai lähes yhden prosentin molemmin puolin.

Danske Bankin henkilöasiakkaiden liiketoimintajohtaja Ilkka Lemponen kertoo, että pankin marginaalin haarukka heiluu tällä hetkellä noin 0,6–1,5 prosentin välillä.

– Tähän vaikuttavat muun muassa asiakkaan maksukyky, millaisia vakuuksia on taustalla eli sitä kautta arvioidaan riskiä, sekä asiakaskokonaisuus eli keskittääkö asiakas kaiken asioinnin pankkiin, Lemponen perustelee.

Hänen mukaansa oikein maksukykyisen, vähäriskisen asuntolainanottajan marginaalissa saatetaan mennä 0,6 prosentin tuntumaan. Vastaavasti haarukan yläpäässä liikutaan selvästi prosentin yläpuolella.

– Kyllä se voi olla puolentoistakin prosentin paikkeilla, haarukka on hyvin lavea ja se katsotaan aina tapauskohtaisesti, Lemponen sanoo.

Nordea ja OP salamyhkäisempiä

Nordealla on samantapainen marginaalihaarukka, mutta tarkkoja prosentteja ei kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller halua paljastaa.

– Kun hinnoittelu tehdään asiakaskohtaisesti, niin toki meillä on tietty haarukka, jonka sisällä hinta neuvotellaan, mutta se, miten se muodostuu, on liikesalaisuus. Se perustuu takaisinmaksuun ja vakuuksiin liittyviin riskeihin.

Miller kertoo, että asuntolainan marginaaliin vaikuttaa muun muassa asunnon sijainti, sijaitseeko se kasvukeskuksessa vai syrjäseudulla. Pankki arvioi tätä varautuakseen tilanteeseen, jossa velallinen joutuu maksuvaikeuksiin ja asunto on pakko myydä.

– Lisäksi vaikuttaa takaisinmaksukyky eli se, kuinka paljon lainanhoitokustannukset ovat suhteessa tuloihin.

Millerin mukaan Nordeassa uusien asuntolainojen marginaali on tällä hetkellä keskimäärin 0,9 prosenttia.

– Vaihteluväliin en ota kantaa julkisesti, koska se määrittyy tapauskohtaisesti. Se riippuu riskielementeistä. Jos muuta varallisuutta on kertynyt, riski on pienempi kuin asiakkaalla, jolla ei ole muuta varallisuutta.

OP-ryhmän liiketoiminta-alueen johtaja Päivi Jääskeläinen kertoo marginaalin liikkuvan yhden prosentin molemmin puolin. Sen tarkemmin hänkään ei halua ottaa lukuihin kantaa.

– Tämä tietysti vaihtelee asiakas- ja tapauskohtaisesti. Myös maantieteellisesti se vaihtelee aina kilpailutilanteiden mukaan.

Osuuspankkien kohdalla pitää hänen mukaansa muistaa, että jokainen pankki on itsenäinen yritys, joka päättää omasta hinnoittelustaan. Alueellista eroa hinnoissa voi siksi olla ulkomaisia pankkeja enemmän.

– Eniten vaikuttaa varmasti kokonaisasiakkuus. Kun tunnemme asiakkaamme pidemmältä ajalta ja asiakas on keskittänyt asiointinsa meille, sillä on toki merkitystä, Jääskeläinen sanoo.

Nooa Säästöpankissa marginaali liikkuu muita kapeammalla vaihteluvälillä. Viime viikolla aloittaneen toimitusjohtaja Esa Jäntin mukaan marginaali on noin 0,75–1 prosentin välillä.

– Tällä välillä se pyörii ja keskustelua käydään asiakaskohtaisesti esimerkiksi siitä, mitä muuta pankkiasiointia tulee mukana. Keskusteluvaraa aina on.

Marginaalit lähentelevät pohjalukemiaan

Koska asuntolainojen kysyntä on lisääntynyt, uusien asuntolainojen keskimarginaalit ovat painuneet alimmalle tasolleen pariin vuoteen.

Suomen Rahatiedon mukaan sen pääkaupunkiseudun pankeilta keräämien tarjousten perusteella uuden asuntolainan keskimarginaali oli nyt elokuussa 1,03 prosenttia, kun se vuoden 2016 tammikuussa oli 1,25 prosenttia.

Lemponen pitää epätodennäköisenä, että marginaalit laskevat enää juurikaan nykyisestä tasostaan.

– Lasku näyttää vähitellen tasaantuvan, koska nyt ollaan jo niin alhaisella tasolla. Merkittävää liikehdintää alaspäin ei ole näköpiirissä, koska ei hirveästi ole enää varaakaan. Pikemminkin tarpeita näyttäisi olevan toiseen suuntaan, hän toteaa.

Miller puolestaan ei usko, että marginaalit lähtevät lähiaikoina nousuun. Hän arvioi, ettei niiden painuminen vielä hitusen ole sekään poissuljettua.

– Jos talous lähtee nousuun, niin yleensähän se johtaa siihen, hän toteaa.

Miller huomauttaa, ettei asuntolainabisnes kuitenkaan ole tappiollista toimintaa.

– Ei saa myydä liian halvalla mutta liian kalliillakaan. Asiakassuhteet ovat näissä pitkiä ja pankille ensiarvoisen tärkeä asia.

Myös Jäntti sanoo, että asuntolainabisneksessä kilpailu näyttää yhä vain kiristyvän. Hän pitää mahdollisena, että marginaalit voivat vielä pudota.

– Nyt näkisin, että markkinoilla on odottava tunnelma, että mihin suuntaan se lopulta lähtee. Loppuvuotta kohden tulee taas oma lukunsa. Kun asiakasvirrat liikkuu, aina joku reagoi markkinoilla, Jäntti ennustaa.

Jos grafiikka ei näy laitteellasi, katso se tästä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?