Tutkimus: Ammattirakenteen muutos kolhii etenkin teollisuustyöntekijöitä - Oma raha - Ilta-Sanomat

Tutkimus: Osa ammateista katoaa – näin muutoksessa pärjää

Toimistoissa työskennelleet selviävät ammattirakenteen muutoksesta paremmin kuin teollisuustyöntekijät. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat suosittelevat laajaa koulutusta ja muuttamista vientivetoisille alueille.

Uudenkaupungin autotehtaalle on haettu väkeä ympäri Suomen.­

4.8.2017 17:35

Työelämästä on kadonnut monta ammattia teknologisen kehityksen ja globalisaation vuoksi. Pääosa hävinneistä tehtävistä ovat rutiininomaisia ja sellaisia, että niitä on helppo ohjelmoida robottien hoidettavaksi.

Mutta mitä on tapahtunut niille, jotka ovat työkseen vaikkapa naputelleet laskuja, hoidelleet matkavarauksia tai koonneet laitteita?

Palkansaajien tutkimuslaitoksessa tehdyn tutkimuksen mukaan toimistotyöntekijöille on voinut käydä ihan hyvin – tai ainakin paremmin kuin perinteisen teollisuuden työntekijöillä.

– Toimistotyöntekijöillä on suurempi todennäköisyys nousta korkeammille palkkaluokille teollisuuden työntekijöihin verrattuna, vanhempi tutkija Terhi Maczulskij ja tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen kertovat tiedotteessa.

Perinteisen teollisuuden alojen työntekijät päätyvät heidän mukaansa toimistotyöntekijöitä todennäköisemmin työttömiksi tai tippuvat matalapalkka-aloille.

Muutto voi auttaa

Tutkimuksessa rutiinitöissä työskennelleiden kohtaloa tarkasteltiin myös muuttoliikkeen näkökulmasta.

Sen mukaan muuttaminen vientivetoisiin maakuntiin kuten Uudellemaalle, näyttää lieventävän rakennemuutoksesta työntekijöille aiheutuvia kustannuksia. Sen sijaan vähemmän vientivetoisiin maakuntiin muuttaneet päätyivät muita todennäköisemmin työttömäksi.

Ammattirakenteiden muutos on keskeinen työmarkkinoiden kehitystrendi. Tutkijoiden mielestä työmarkkinapolitiikassa voimavaroja pitäisi suunnata erityisesti teollisuustyöntekijöiden ammatilliseen liikkuvuuteen. Myös koulutusta olisi muokattava.

– Liian kapean osaamisen sijaan tulisi painottaa laajaa osaamista, mikä mahdollistaisi liikkuvuuden eri toimialojen välillä, Maczulskij ja Kauhanen arvioivat.

Alueellista liikkuvuutta voitaisiin heistä parantaa esimerkiksi asuntopolitiikalla.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen suomalaista rekisteripohjaista kokonaisaineistoa vuosille 1995–2009.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?