Ei mitään muutosta 43 vuodessa – suomalaisten suosikkijuoma maksaa lähes tismalleen yhtä paljon - Oma raha - Ilta-Sanomat

Ei mitään muutosta 43 vuodessa – suomalaisten suosikkijuoma maksaa lähes tismalleen yhtä paljon

Rahayksikön arvo on nyt sama kuin 43 vuotta sitten. IS:n selvitys paljastaa, mitkä hinnat ovat nousseet, mitkä laskeneet – ja miten palkat ovat muuttuneet.

16.7.2017 6:01

Rahan arvossa ei ole euroaikana tapahtunut suuria muutoksia. Kehnon talouskasvun vuoksi inflaatiokin on pitänyt euron arvon lähes ennallaan jo vuosikausia.

Markka-aikaan muutokset olivat sen sijaan vauhdikkaita. Mutta Tilastokeskuksen rahanarvokertoimen mukaan jotakuinkin puolivälissä vuotta 1974 elettiin aikaa, jolloin markan yksikköarvo oli sama kuin euron yksikköarvo nyt.

Autoja saa nyt halvemmalla kuin 43 vuotta sitten.

Hintavertailu 43 vuoden taakse kertoo siis suoraan siitä, miten tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat muuttuneet. Useimmat hinnat ovat pudonneet reilusti, mutta jotkut myös nousseet. Esimerkiksi oluen hinta on tässä tarkastelussa puolestaan lähes ennallaan.

Vuoden 1974 ja 2017 hintoja ei toki voi vertailla suoraan keskenään, sillä ansiotulojen vertailu paljastaa yhden oleellisen asian: ihmisillä on nykyisin käytössään lähes tuplasti enemmän rahaa kuin 1974. Käytännössä tuntipalkalla osti 43 vuotta sitten kymmenen purkkia maitoa, nyt jo melkein 20.

 Kyse on tuottavuudesta. Tehokkaammassa yhteiskunnassa tehdään enemmän ja paremmin.

Palkkataso on siis noussut nopeammin kuin rahan arvoa mittaava elinkustannusindeksi.

– Kyse on tuottavuudesta. Tehokkaammassa yhteiskunnassa tehdään enemmän ja paremmin, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen kiteyttää asian.

Teollisuustuotteiden hinnat laskussa

Vaikka ostovoima on kasvanut, kaikkien tuotteiden yksikköhinnat eivät ole muuttuneet yhtä paljon. Joidenkin tuotteiden valmistus on tehostunut 33 vuodessa enemmän, joidenkin vähemmän.

– Nyrkkisääntönä voi pitää, että teollisuustuotteiden hinnat ovat jatkuvasti laskeneet suhteessa palveluihin: muutama vuosikymmen sitten olisi käynyt aika monta kertaa parturissa yhden paistinpannun hinnalla, Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osaston neuvonantaja Karlo Kauko kertoo.

 1930-luvulla yliopiston professorilla oli varaa pitää pariakin kotiapulaista, mutta ajatus talvilomasta Kanarialla olisi ollut hänelle epärealistinen.

Elintason muutosta on sitä vaikeampaa selvittää, mitä kauempaa hakee esimerkin.

– 1930-luvulla yliopiston professorilla oli varaa pitää pariakin kotiapulaista, mutta ajatus talvilomasta Kanarialla olisi ollut hänelle epärealistinen. Nykyään Kanarialla lomaileminen on mediaanipalkansaajan ulottuvilla. Kotiapulaiseen ei monellakaan ole varaa, joskin astianpesukone alkaa olla joka keittiössä.

70-luvulla vuoden palkka ei riittänyt edes halvimpaan tietokoneeseen

Kauko viittaa kahden taloustieteilijän, Joseph A. Schumpeterin ja Milton Friedmanin ajatuksiin.

– Viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla tunnetuksi tulleen Schumpeterin mukaan elintasokuilu yhteiskunnan korkeimman eliitin ja köyhän kansan välillä oli tasoittunut teollistumisen vuoksi enemmän kuin pelkkää tulonjakoa tarkastelemalla voisi kuvitella.

Matkailu on nykyään useampien käsillä kuin ennemmin.

Schumpeterin mukaan kapitalismin perusidea on massatuotanto, ja massatuotanto on tuotantoa massoja varten.

– Teollistumisen jälkeen ainoastaan huippukalliit luksustuotteet olivat yhä käsityötä, eikä niiden hinnoilla ollut perusduunarin kannalta merkitystä. Duunari osti vain teollisessa mittakaavassa valmistettua tavaraa, jonka suhteellinen hinta oli alentunut, Kauko sanoo.

 Levysoittimesta on iloa sille, jolla ei ole varaa palkata omaa orkesteria.

– Hiukan samantapaisilla linjoilla oli Friedman, jonka mukaan kaikkein rikkaimmat olivat hyötyneet koko teknis-tieteellis-taloudellisesta kehityksestä vain kaksi asiaa: nopean matkustamisen ja lääketieteen. Vaikkapa levysoittimesta on iloa vain sille, jolla ei ole varaa palkata omaa orkesteria.

Tarjolla olevan tavaravalikoiman muutokset tuovat filosofointiin oman lisänsä.

Hernekeiton hinta on laskenut.

– Tietotekniikkaan hurahtaneen mielestä reaalitulot ovat nousseet huimasti 1970-luvun alun jälkeen, koska tuolloin halvimpaankaan tietokoneeseen ei olisi riittänyt vuodenkaan palkka, eikä nykystandardin mukaiseen vehkeeseen olisi riittänyt mikään rahasumma. Kuinka tämä näkökulma pitäisi ottaa huomioon ostovoimaa miettiessä?

Jos hintataulukko ei näy, katso se tästä.

Näin vertailu tehtiin

Markan arvo oli keskikesän 1974 maissa sama kuin euron arvo 2017. Inflaatio oli etenkin vuoden 1974 loppupuolella huomattavasti nopeampaa kuin nyt, joten oheisessa taulukossa esitetyt tuotteiden ja palveluiden hinnat on pyritty keräämään pääasiassa loppukeväältä tai kesältä 1974.

IS kysyi vuoden 1974 hintoja suoraan eri toimijoilta kuten Alkosta ja VR:ltä. Tärkeitä lähteitä olivat palkkojen kohdalla myös Tilastokeskus, Suomen tilastollinen vuosikirja ja Eduskunnan kirjasto. Suuri osa tuotteiden hinnoista löytyi vuoden 1974 lehti-ilmoituksista.

Vuoden 2017 hintoja selvitettiin myös paljon joko suoraan toimijoilta tai verkosta löytyneistä tutkimustiedoista. Elintarvikkeiden osalta käytettiin S-ryhmän Foodie-sivuston ilmoittamia hintoja. Apuna selvitystyössä olivat lisäksi muun muassa Kela ja Hypoteekkiyhdistys.

Viina halvempaa, leipä kalliimpaa

  • 1974 Linnanmäen laitteisiin pääsi pikkurahalla, mutta väri-tv maksoi yli kuukausipalkan.

  • Koskenkorvan hinta on laskenut, mutta halvimpien viinien hinta noussut.

  • Ruisleipä piti ennen tiellä, saihan sitä kilon alle kahdella markalla. Nyt keskihinta hipoo viittä euroa. Elintarvikkeista suurin osa on ansiotasoon verrattuna kuitenkin halventunut selvästi.

  • Varusmiehen päiväraha oli pitkään sidottu tupakka-askin hintaan. Vuonna 2017 Marlboro-aski on kuitenkin karannut kauemmaksi.

  • Suomessa ei hotelliin pääse tulotasoon verrattuna entistä halvemmalla. Bangkokiin sen sijaan pääsee.

  • Lehtiin menee nykyään tuloihin suhteutettuna rahaa enemmän kuin vuonna 1974.

  • Jos lapsi halusi kesällä 1974 Linnanmäellä käydessä kokeilla kolmea laitetta, rahaa meni yhden rahayksikön sisäänpääsymaksun lisäksi 1,50 rahayksikköä. Tänä kesänä sama hupi vie 24 rahayksikköä.

  • Autojen hinnoissa muutokset ovat pieniä: niitä saa nyt halvemmalla kuin 43 vuotta sitten.

  • Väritelkkaria ei ostettu 1974 tavallisella kuukausipalkalla. Nyt niitä voi ostaa vaikka 20.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?