Jo tuhannet suomalaiset nostavat eläkettä ennakkoon – ”ilmainen raha” sisältää sudenkuopan - Oma raha - Ilta-Sanomat

Jo tuhannet suomalaiset nostavat eläkettä ennakkoon – ”ilmainen raha” sisältää sudenkuopan

Odotettua suositummaksi noussut osittainen vanhuuseläke houkuttelee sekä työllisiä että työttömiä. ETK:n mukaan liikkeellä on harhaluuloa ”ilmaisesta rahasta”.

11.7.2017 13:03

61 vuotta täyttäneet suomalaiset ovat vuoden alusta voineet hakea maksuun joko puolet tai neljäsosan kerryttämästään eläkkeestä.

Niin sanottu osittainen varhennettu vanhuuseläke on noussut yllättävän suosituksi. Sitä haki ensimmäisen vuosipuoliskon aikana noin 8 500 henkilöä, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) asiantuntija Mika Vidlund Taloussanomille.

Asiasta kertoi tiistaina myös Helsingin Sanomat.

Vidlundin mukaan ETK:ssa ennakoitiin etukäteen hakemuksia tulevan ensimmäisenä vuonna yhteensä noin 10 000.

Kesäkuussa tahti hidastui alkuvuodesta, mutta vuoden saldon arvioidaan silti nousevan 13 000–14 000 hakemuksen tienoille.

Osittainen vanhuuseläke eroaa sitä edeltäneestä osa-aikaeläkkeestä siten, että sen saaminen ei estä töissä jatkamista muttei myöskään edellytä työntekoa.

(Voit lukea täältä, miten osittainen eläke sopii eri elämäntilanteisiin.)

ETK:n kesäkuussa julkistaman kyselyn perusteella alkuvaiheessa peräti joka kolmas uutta eläkemuotoa hyödyntävä on ollut työtön tai työelämän ulkopuolella.

Osittaista eläkettä voi nostaa työttömyyskorvauksen ohella ilman, että se leikkaa tukea lainkaan.

Osa työttömistä sanoo hakevansa eläkettä yksinkertaisesti siksi, että he tarvitsevat rahaa pärjätäkseen.

ETK:n mukaan osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen liittyy toinenkin huolestuttava ilmiö: kyselytutkimuksen tehneen Noora Järnefeltin mukaan ”liikkeellä on harhaluuloa ilmaisesta rahasta”.

Varhennus pienentää lopullista eläkettä

Osittainen varhennettu vanhuuseläke on toimintaperiaatteeltaan yksinkertainen.

Jos kuukausieläkettä on kerryttänyt esimerkiksi 1 600 euroa, siitä voi valintansa mukaan nostaa etukäteen joko puolet eli 800 euroa tai neljäsosan eli 400 euroa.

Selvästi suurin osa hakijoista on ETK:n mukaan hakenut maksuun puolikkaan.

Ilmaista rahaa osittainen eläke ei kuitenkaan ole. Etukäteen nostettavaan osaan tehdään heti varhennusvähennys, joka jättää eläkkeeseen loven loppuelämäksi.

Vähennyksen suuruus riippuu siitä, kuinka pitkä aika osittaisen eläkkeen alkamisesta on henkilön eläkeikään. Jokainen kuukausi leikkaa varhennettua osaa 0,4 prosenttia.

Koska osittaista eläkettä voi saada aikaisintaan 61-vuotiaana, nuorimmat tänä vuonna sitä hyödyntävät ovat vuonna 1956 syntyneitä. Heidän eläkeikänsä on 63 vuotta ja 6 kuukautta.

Jos siis tänä vuonna 61 vuotta täyttävä hakee osittaista eläkettä heti maksuun, siihen tehdään 0,4 prosentin vähennyksiä 30 kuukauden edestä. Näin maksuun tuleva varhennettu osa pienenee 12 prosenttia.

Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 1 600 euron eläkekertymästä puolet etukäteen nostava ei saa osittaista eläkettä 800:a euroa vaan reilut 700 euroa.

Henkilö saa toisen puolikkaan kerryttämästään eläkkeestä maksuun 63 vuoden ja 6 eläkeiässään, mutta varhennettuun puolikkaaseen tehty satasen vähennys jää lopulliseen eläkkeeseen pysyvästi.

(Tänä vuonna 61 vuotta täyttäville henkilöille tehdyt esimerkkilaskelmat löytyvät taulukosta jutun lopusta.)

Vain harva lopettaa työt kokonaan

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen nostaminen pienentää lopullista eläkettä siis sitä vähemmän, mitä lähempänä eläkeikää sitä ryhtyy nostamaan.

Jos omaan eläkeikään on matkaa enää puoli vuotta, varhennettuun osaan tehdään kuusi 0,4 prosentin vähennystä eli se pienenee 2,4 prosenttia.

Se ei vaikkapa 500 euron varhennetusta osasta napsaise kuin 12 euroa.

Joka tapauksessa osittaisen eläkkeen hakemista harkitsevien kannattaa laskea tarkkaan, kuinka suuren loven ennakkoon nostaminen loppuelämän toimeentuloon jättää.

Tämä pätee myös työttömiin, joista monien eläkekertymä voi olla jo valmiiksi pieni.

– On yleinen ilmiö, että tarjolla oleva ”ekstraraha” houkuttelee. Esimerkiksi Norjassa on mahdollisuus ottaa ennakkoon maksuun vaikkapa 100 prosenttia kertyneestä eläkkeestä. Joka toinen miehistä hakee eläkettä ennakkoon, ja yhdeksän kymmenestä ottaa koko kertyneen eläkkeen maksuun, ETK:n Mika Vidlund sanoo.

Mutta vaikuttaako eläkkeen ennakkoon nostaminen suomalaisten poliitikkojen pyrkimyksiä pidentää työuria? ETK:n ensimmäisen kyselyn perusteella ei vielä siltä näytä.

Kyselyyn vastanneista palkansaajista ja yrittäjistä vain joka kymmenes kertoi lopettavansa työnteon kokonaan. Joka kolmas on vähentänyt tai suunnittelee vähentävänsä työntekoa.

Selvästi yli puolet vastaajista kertoi aikovansa jatkaa töissä kuten ennenkin.

Oletko sinä osittaisella vanhuuseläkkeellä tai oletko suunnitellut sellaiselle siirtymistä? Keskustele ja kommentoi alla olevassa kentässä.

Korjaus 13.35: Tarkennettu Mika Vidlundin viimeistä sitaattia Norjan luvuista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?