Asunnon ostaminen on usein suomalaisen suurin yksittäinen rahallinen päätös.
Viranomaiset muistuttavat, että ostettu asunto saattaa kuitenkin olla liian kallis omaan nettotulotasoon nähden. Velkataakka voi kasvaa niin suureksi, että sen hoitaminen muuttuu mahdottomaksi.
Finanssiala ry:n mukaan velallisia asuntokuntia on vajaat 1,4 miljoonaa.
Kaikkiaan 47 prosenttia asuntokunnista on täysin velattomia. Velkaa on noin puolella asuntokunnista ja asuntovelkaa noin kolmanneksella asuntokunnista.
Velkaantumista mitataan velkaantumisasteella, joka on lainojen suhde käytettävissä oleviin vuotuisiin nettotuloihin. Se oli viime vuoden lopussa 126,5 prosenttia, kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin, Tilastokeskuksen tiedoista ilmenee.
Kotitalouksien velkaantuneisuus on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan. Vielä vuoden 2000 alussa velkasuhde oli 64,3 prosenttia.
Takaisinmaksuaikojen pidentyminen, asuntojen hintojen nousu ja muuttoliike halvempien asuntojen paikkakunnilta kalliimpien asuntojen kaupunkeihin ovat kaksinkertaistaneet suomalaisten asuntovelat 2000-luvulla.
– Velkaantuneisuuden kasvu oli nopeinta 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Silloin alettiin ottaa aiempaa suurempia asuntolainoja, ja samalla takaisinmaksuajat pitenivät. Kehitys on tasaantunut 2010-luvulla, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Hanna Putkuri sanoo.
Suomen Pankki on yksi niistä tahoista, jotka ovat toistuvasti ilmaisseet huolensa kotitalouksien velkataakan kasvusta. Se arvioi toukokuun alussa, että osalle kotitalouksista kasautuva velka on pidemmällä aikavälillä riski rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta.
Eurooppalaiset viranomaiset ovat jo kiinnittäneet huomiota Suomen tilanteeseen. Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) varoitti marraskuussa 2016 Suomea kotitalouksien velkaantumisesta.
Myös Finanssivalvonta (Fiva) on huolissaan kotitalouksien kasvavasta velkataakasta.
Viisinkertainen määrä velkaa suhteessa tuloihin
Ylivelkaantumiselle on useita eri määritelmiä.
Suomen Pankin mukaan velkaa on hyvin runsaasti silloin, kun sitä on yli viisinkertaisesti suhteessa vuosittain käytettävissä oleviin tuloihin.
Velkaantuneisuuden kasvua on pyritty säätelemään muun muassa asuntolainan lainakaton avulla.
Lainakatto otettiin Suomessa käyttöön viime heinäkuun alussa.
Käytännössä muutos tarkoitti sitä, että lainaa myönnetään enää vain 90 prosenttia ja ensiasunnon ostajille 95 prosenttia vakuuksien arvosta.
Aikaisemmin lainaa on voinut saada jopa 100 prosenttia eli koko asunnon ostohinnan verran. Esimerkiksi vanhempien tekemiä henkilötakauksia ei hyväksytä vakuuksiksi lainakattoa laskettaessa.
Lainakaton tarkoitus on turvata asunnonostajan takaisinmaksukyky.
Finanssivalvonnan mukaan järjestely ei kuitenkaan ole aukoton, sillä lainakaton voi kiertää rahoittamalla puuttuvan lainaosuuden yhdellä tai useammalla kulutusluotolla.
Yli 40 prosenttia tuloista lainanmaksuun
Yhtenä mittarina voi pitää prosenttirajaa. Jos lainanlyhennyskulut ovat yli 40 prosenttia omista nettotuloista, velkarasitus on suuri.
Finanssivalvonta on suositellut pankkeja käyttämään asuntolainoille niin kutsuttua stressitestiä. Se tehdään aina, kun asiakkaan maksukykyä arvioidaan.
– Stressitestissä lasketaan, kestääkö lainanottajan talous sen, että korko nousee kuuteen prosenttiin ja takaisinmaksuaika olisi enintään 25 vuotta, ja pankki tekee lainapäätökset sen perusteella, Putkuri kertoo.
150 000 euron laina oli viisi vuotta sitten suuri
Asuntomarkkinat ovat muuttuneet viiden viime vuoden aikana niin, etteivät vuonna 2012 käytössä olleet mittarit enää tänä päivänä päde.
Pankkeja edustava Finanssialan keskusliitto, nykyinen Finanssiala ry, tilastoi viisi vuotta sitten asuntolainan suureksi, jos yhdellä henkilöllä oli asunnon hankkimiseksi otettua velkaa yli 150 000 euroa.
Finanssiala ry:n tuoreessa säästämiskyselyssä ei ole käytetty vastaavaa verrokkilukua.
– Asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla täysin eri luokkaa kuin muualla Suomessa. Tarvittaisiin kaksi lukua, että vertailua voisi ylipäätään tehdä, Finanssialan analyytikko Elina Salminen sanoo.
Jos taulukko ei näy, katso se tästä.
