Oma raha

Onko sinulla liikaa velkaa? Katso, ylitätkö riskirajan

Julkaistu:

Suomalaisille kotitalouksille kertyy edelleen eniten velkaa asuntolainasta. Asuntovelkojen määrä on tuplaantunut vuodesta 2000.
Asunnon ostaminen on usein suomalaisen suurin yksittäinen rahallinen päätös.

Viranomaiset muistuttavat, että ostettu asunto saattaa kuitenkin olla liian kallis omaan nettotulotasoon nähden. Velkataakka voi kasvaa niin suureksi, että sen hoitaminen muuttuu mahdottomaksi.

Finanssiala ry:n mukaan velallisia asuntokuntia on vajaat 1,4 miljoonaa.

Kaikkiaan 47 prosenttia asuntokunnista on täysin velattomia. Velkaa on noin puolella asuntokunnista ja asuntovelkaa noin kolmanneksella asuntokunnista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Velkaantumista mitataan velkaantumisasteella, joka on lainojen suhde käytettävissä oleviin vuotuisiin nettotuloihin. Se oli viime vuoden lopussa 126,5 prosenttia, kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin, Tilastokeskuksen tiedoista ilmenee.

Kotitalouksien velkaantuneisuus on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan. Vielä vuoden 2000 alussa velkasuhde oli 64,3 prosenttia.

Takaisinmaksuaikojen pidentyminen, asuntojen hintojen nousu ja muuttoliike halvempien asuntojen paikkakunnilta kalliimpien asuntojen kaupunkeihin ovat kaksinkertaistaneet suomalaisten asuntovelat 2000-luvulla.

– Velkaantuneisuuden kasvu oli nopeinta 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Silloin alettiin ottaa aiempaa suurempia asuntolainoja, ja samalla takaisinmaksuajat pitenivät. Kehitys on tasaantunut 2010-luvulla, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Hanna Putkuri sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomen Pankki on yksi niistä tahoista, jotka ovat toistuvasti ilmaisseet huolensa kotitalouksien velkataakan kasvusta. Se arvioi toukokuun alussa, että osalle kotitalouksista kasautuva velka on pidemmällä aikavälillä riski rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta.

Eurooppalaiset viranomaiset ovat jo kiinnittäneet huomiota Suomen tilanteeseen. Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) varoitti marraskuussa 2016 Suomea kotitalouksien velkaantumisesta.

Myös Finanssivalvonta (Fiva) on huolissaan kotitalouksien kasvavasta velkataakasta.

Viisinkertainen määrä velkaa suhteessa tuloihin

Ylivelkaantumiselle on useita eri määritelmiä.

Suomen Pankin mukaan velkaa on hyvin runsaasti silloin, kun sitä on yli viisinkertaisesti suhteessa vuosittain käytettävissä oleviin tuloihin.

Velkaantuneisuuden kasvua on pyritty säätelemään muun muassa asuntolainan lainakaton avulla.

Lainakatto otettiin Suomessa käyttöön viime heinäkuun alussa.

Käytännössä muutos tarkoitti sitä, että lainaa myönnetään enää vain 90 prosenttia ja ensiasunnon ostajille 95 prosenttia vakuuksien arvosta.

Aikaisemmin lainaa on voinut saada jopa 100 prosenttia eli koko asunnon ostohinnan verran. Esimerkiksi vanhempien tekemiä henkilötakauksia ei hyväksytä vakuuksiksi lainakattoa laskettaessa.

Lainakaton tarkoitus on turvata asunnonostajan takaisinmaksukyky.

Finanssivalvonnan mukaan järjestely ei kuitenkaan ole aukoton, sillä lainakaton voi kiertää rahoittamalla puuttuvan lainaosuuden yhdellä tai useammalla kulutusluotolla.

Yli 40 prosenttia tuloista lainanmaksuun

Yhtenä mittarina voi pitää prosenttirajaa. Jos lainanlyhennyskulut ovat yli 40 prosenttia omista nettotuloista, velkarasitus on suuri.

Finanssivalvonta on suositellut pankkeja käyttämään asuntolainoille niin kutsuttua stressitestiä. Se tehdään aina, kun asiakkaan maksukykyä arvioidaan.

– Stressitestissä lasketaan, kestääkö lainanottajan talous sen, että korko nousee kuuteen prosenttiin ja takaisinmaksuaika olisi enintään 25 vuotta, ja pankki tekee lainapäätökset sen perusteella, Putkuri kertoo.

150 000 euron laina oli viisi vuotta sitten suuri

Asuntomarkkinat ovat muuttuneet viiden viime vuoden aikana niin, etteivät vuonna 2012 käytössä olleet mittarit enää tänä päivänä päde.

Pankkeja edustava Finanssialan keskusliitto, nykyinen Finanssiala ry, tilastoi viisi vuotta sitten asuntolainan suureksi, jos yhdellä henkilöllä oli asunnon hankkimiseksi otettua velkaa yli 150 000 euroa.

Finanssiala ry:n tuoreessa säästämiskyselyssä ei ole käytetty vastaavaa verrokkilukua.

– Asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla täysin eri luokkaa kuin muualla Suomessa. Tarvittaisiin kaksi lukua, että vertailua voisi ylipäätään tehdä, Finanssialan analyytikko Elina Salminen sanoo.



Jos taulukko ei näy, katso se tästä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nämä joulun hittilelut viedään kauppojen hyllyiltä: Scruffaluv, yllätyspallo – listalta löytyy myös rakastettu ikisuosikki

    2. 2

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    3. 3

      Halpisvaate pari kertaa päälle ja roskiin – tässä on vuoden turhake

    4. 4

      Poltitko rahaa ex-Talvivaaralla? Veronmaksajien keskusliitto: Nyt tappiot voi vähentää verotuksessa

    5. 5

      Veikon Koneen asiakkaat eivät ole saaneet tavaroitaan ja epäilevät konkurssia – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    6. 6

      Metsä Board antoi tulosvaroituksen

    7. 7

      Kommentti: Ihmisten raha-asiat ovat valtavassa solmussa – pahimmillaan vanhemmat ottavat pikavippejä lastensa nimissä

    8. 8

      Patria ja Kongsberg ostavat Norjan ilmavoimien kunnostusyhtiön

    9. 9

      Ruotsin finanssivalvoja lyttäsi suomalaisten velanmaksun – Lukijat: Tämän vuoksi asuntolaina kannattaa maksaa pois

    10. 10

      Carunan toimitusjohtaja tuskastui puheisiin sähkönsiirrosta – vertaa kossupullon hakuun Alkosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    2. 2

      Kommentti: Ihmisten raha-asiat ovat valtavassa solmussa – pahimmillaan vanhemmat ottavat pikavippejä lastensa nimissä

    3. 3

      Carunan toimitusjohtaja tuskastui puheisiin sähkönsiirrosta – vertaa kossupullon hakuun Alkosta

    4. 4

      Nämä joulun hittilelut viedään kauppojen hyllyiltä: Scruffaluv, yllätyspallo – listalta löytyy myös rakastettu ikisuosikki

    5. 5

      Veikon Koneen asiakkaat eivät ole saaneet tavaroitaan ja epäilevät konkurssia – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    6. 6

      1,4 miljardin investointi Aasiaan on Nesteen historian suurin – ”Tulemme olemaan se, joka johtaa muutosta”

    7. 7

      Halpisvaate pari kertaa päälle ja roskiin – tässä on vuoden turhake

    8. 8

      Joulupostimerkin hinta melkein kaksinkertaistui 10 vuodessa – Postijohtaja: ”Sähköposti on halvin tapa lähettää joulukortti”

    9. 9

      Poltitko rahaa ex-Talvivaaralla? Veronmaksajien keskusliitto: Nyt tappiot voi vähentää verotuksessa

    10. 10

      Ruotsin finanssivalvoja lyttäsi suomalaisten velanmaksun – Lukijat: Tämän vuoksi asuntolaina kannattaa maksaa pois

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Veikon Koneen asiakkaat eivät ole saaneet tavaroitaan ja epäilevät konkurssia – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    2. 2

      Kuntotarkastaja vaikeni omakotitalon mittavista tuhoista – pariskunta luuli selviävänsä pelkällä pintaremontilla

    3. 3

      5 vuotta Caruna-kohuja – Näin vastaavat poliitikot: ”Vuosituhannen munaus”

    4. 4

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    5. 5

      Tavalliset suomalaiset kertoivat, mihin veronpalautusrahat uppoavat – espoolaiselle Markukselle kilahtaa kunnon potti

    6. 6

      HS: Ruotsin pankkivalvoja lyttää suomalaisten lainanmaksun: ”Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää”

    7. 7

      Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

    8. 8

      Perinteiset veron­palautukset tulivat viimeistä kertaa – asian­tuntija kertoo, mitä rahalla kannattaa tehdä

    9. 9

      Carunan toimitusjohtaja tuskastui puheisiin sähkönsiirrosta – vertaa kossupullon hakuun Alkosta

    10. 10

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    11. Näytä lisää