Nordean johtaja vastustaa uutta asuntolainojen sääntelyä - Oma raha - Ilta-Sanomat

”Miksi kotitalous ei saisi hyötyä asuntojen hintojen noususta?” – Nordea vastustaa lainakaton kiristyksiä

Velkaisimmalla kymmenyksellä on keskimäärin miltei 260 000 euroa asuntolainaa. Vaikka heillä on muutakin velkaa ja kaikkien luottojen määrä hipoo 300 000 euroa, heidän tilanteensa ei huoleta Nordean Jussi Mekkosta, koska heidän lainojensa hoitomenot jäävät juuri ja juuri alle kipurajan ja heillä on keskimäärin paljon säästöjä.

Julkaistu: 30.5.2017 13:14

Nordean liiketoimintajohtaja Jussi Mekkonen vastustaa tulosidonnaista lainakattoa. Suomen Pankin näkemystä vivutusmahdollisuudesta hän pitää outona.

Finanssivalvonta (Fiva) ja Suomen Pankki ovat olleet huolissaan liian suurista asuntolainoista ja asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta. Ne ovat pohtineet sääntelyn täydentämistä.

Yksi esillä ollut ajatus on tulosidonnainen lainakatto. Jussi Mekkosen mielestä se rajaisi mahdollisuuksia oman asunnon hankintaan ja lisäisi vuokra-asuntojen kysyntää, mikä nostaisi vuokria entisestään.

– Tulosidonnainen katto olisi mutkikas ja lisäisi byrokratiaa, eikä missään nimessä olisi asiakkaan etu, Mekkonen sanoi Nordean tiedotustilaisuudessa.

Hän huomautti, että tulojen vaihtelu on nykyisin tavallista. Yrittäjien ja freelancereiden ansiot heittelevät yleisimmin, mutta muillakin ansiot voivat elää vaihtelevin työtuntimäärien, tulospalkkioiden tai vaikkapa pääomatulojen vuoksi.

Suomen Pankki arvioi äskettäin, että nykyisellä lainakatolla ei pystytä rajoittamaan ylisuuria luottoja tilanteessa, jossa asuntojen hinnat nousevat, vaan asuntovelkaiset pystyvät vivuttamaan lainaansa vaihtamalla asuntoaan. Pankin esimerkissä perhe voi ensin saada 180 000 euron suuruisen lainan. Asunnon vaihdon jälkeen se pystyykin saamaan 270 000 euron luoton, vaikka tulot eivät muutu.

– Lähtökohta on outo. Miksi kotitalous ei saisi hyötyä, jos hinnat nousevat, Mekkonen sanoi.

Hän muistutti, että asuntolainojen lyhentäminen ja asuntojen hintojen nousu on keskeisin tapa, jolla suomalaiset ovat vaurastuneet.

– En ymmärrä, mikä ongelma tässä on tilanteessa, jossa asuntojen hinnat ovat kehittyneet hyvin maltillisesti.

Lyhennysvapaata haetaan iloisista syistä

Myöskään lainojen takaisinmaksuohjelman sääntely ei saa Nordean johtajilta ymmärrystä. Suomalaiset maksavat lainansa tunnollisesti takaisin.

Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller sanoi, että asiakkaat ottavat esimerkiksi lyhennysvapaata yleensä noin puoleksitoista vuodeksi.

– Lyhennysvapaa ei ole sama kuin maksukykyongelma, vaan se liittyy usein iloisiin asioihin, hän sanoi.

Ehkä tavallisin lyhennysvapaan syy liittyy lapsen syntymään ja siihen, että vanhempi hoitaa häntä kotona, jolloin tulot hetkellisesti putoavat.

Viime kesänä otettiin käyttöön lainakatto eli enimmäisluototussuhde. Nyt pankki saa myöntää lainaa korkeintaan 90 prosenttia asunnon vakuusarvosta. Ensiasunnon ostajalla raja on 95 prosenttia.

Lainakatto ei Mekkosen mukaan ole juuri muuttanut entisiä käytäntöjä eikä vaikuttanut luottojen kysyntään. Silti hänestä on ongelmallista, että asuntoluototusta halutaan säädellä nyt monin tavoin.

– Mekanismien yhteisvaikutuksia ei tunneta.

Velkaisimmat eivät huoleta Nordeaa

Valvontaviranomaisten huoli liittyy kotitalouksien kokonaisvelan määrän nousuun. Velkaantuneisuusaste on noussut vuodesta 2011 hieman yli kymmenen prosenttiyksikköä 126,5 prosenttiin.

Eniten ovat kasvaneet taloyhtiöluotot ja opintolainat sekä etenkin muiden kuin luottolaitosten myöntämät kulutusluotot. Nordean tilastoista selviää, että suurimmat velat on niillä, joilla on myös eniten varallisuutta.

Velkaisimmalla kymmenyksellä on keskimäärin miltei 260 000 euroa asuntolainaa. Vaikka heillä on muutakin velkaa ja kaikkien luottojen määrä hipoo 300 000 euroa, heidän tilanteensa ei huoleta Mekkosta.

Heidän kaikkien lainojensa hoitomenot jäävät kuitenkin juuri ja juuri alle kipurajan. Fiva suosittelee, että lainan hoitomenot eivät saisi olla yli 40 prosenttia kuukausituloista.

Mekkonen huomauttaa, että velkaisimmilla on myös eniten säästöjä, keskimäärin miltei 52 000 euroa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?