Lomarahoista pois kolmannes: katso, kuinka leikkuri iskee tuloihin - Oma raha - Ilta-Sanomat

Lomarahoista pois kolmannes: katso, kuinka leikkuri iskee tuloihin

Kuntien ja valtion työntekijät saavat tänä vuonna liki kolmanneksen aiempaa vähemmän lomarahaa. Verojen huojennus kuitenkin kutistaa leikkauksen vaikutusta.

Laitoshuoltajan tulot heikkenevät esimerkissä kymmenen euroa kuussa.­

30.5.2017 6:01

Osana kilpailukykysopimusta julkisten alojen työntekijöiden lomarahat supistuvat tänä vuonna 30 prosenttia. Koska sosiaalivakuutusmaksuja on muutettu ja verotus on keventynyt, muutoksen lopullinen vaikutus on tätä pienempi.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) on kerännyt tiedot kahdeksan työntekijän palkoista ja laskenut, miten paljon heidän lomarahansa supistuvat. Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen laski Taloussanomille, miten eri työntekijöiden käteen jäävät tulot muuttuvat.

Kuten alla olevasta taulukosta ilmenee, etenkin pienipalkkaisten nettotulot muuttuvat. Laitoshuoltajalle jää tänä vuonna käteen 119 euroa ja ruokapalvelutyöntekijälle 114 euroa vähemmän kuin viime vuona. Kuukaudessa tämä tarkoittaa kymmenen euron menetystä.

Lähihoitaja sen sijaan menettää vain euron kuukaudessa.

Lomarahan suuruus on 4, 5 tai 6 prosenttia sen maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien määrällä. Rahan leikkaus koskee kovimmin niihin, joilla on pisin työura ja loma eli yli 15 vuotta julkisella sektorilla työskennelleisiin. JHL:n poimimat esimerkit koskevat näitä.

Kärkkäinen laski, että jos ruokapalvelutyöntekijä on työskennellyt julkisella sektorilla lyhyemmän ajan eli 1–15 vuotta, hänen tulojensa lasku miltei puolittuu eli on 60 euroa. Alle vuoden julkisen alan työtä tehneellä muutos on tätäkin pienempi.

Verohyöty jakautuu koko vuodelle

Moni käyttää lomarahojaan nimenomaan lomailuun tai hankintoihin. Vaikka leikkaus kompensoituukin suurelta osin veromuutoksilla, se voi tehdä ikävän loven kesän budjettiin.

Lomarahat maksetaan kerralla, joten ne näkyvät eri tavalla kuin kuukausittain palkkapussia lihottavat veronkevennykset.

– Osa kompensaatiosta tulee vasta loman jälkeen, Kärkkäinen huomauttaa.

JHL:n neuvottelupäällikkö Håkan Ekström pitää leikkauspäätöstä ”tosi kovana”. Hän huomauttaa, että pakkolakien uhka painoi.

– Meidän oli löydettävä kompromisseja, jotta emme joutuneet pakkolakien polulle.

Ekström arvioi, että verotus on yksilöllinen.

– Tämä on lunta tupaan -ratkaisu, joka heikentää julkisilla aloilla työskentelevien ostovoimaa, hän sanoo.

Lomien pituuteen ei kajottu

Ratkaisussa ei puututtu julkisten alojen lomien pituuteen. Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Sari Ojanen arvioi, että työntekijöille olisi ollut suurempi paha, jos yli 30 päivän lomista olisi tehty laittomia. Nyt yli 15 vuotta työskennelleellä on julkisilla aloilla 38 lomapäivää vuodessa.

Yksityisellä sektorilla 30 lomapäivää on tavallinen maksimimäärä. Ekström huomauttaa, että lomakäytännöt ovat osa aiempien sopimuskierrosten palkkaratkaisua ja niiden ansiosta työntekijäpuoli on tyytynyt muita pienempiin palkankorotuksiin.

Yksityisillä aloilla lomarahoja ei leikattu. Toisaalta kaikki yksityiset työnantajat eivät edes maksa lomarahaa.

Kuntien ja valtion työntekijöiden lomarahojen leikkaus on kolmivuotinen ja jatkuu vuoteen 2020 asti. Sen jälkeen lomarahojen on määrä palata entisiksi.

Verohyöty voi huveta ensi vuonna

Tilanne muuttuu ensi vuonna. Kilpailukykysopimuksessa sovittiin, että tuolloin työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksuja kiristetään edelleen. Myös palkansaajien verotusta on tarkoitus tiukentaa. Se voi tarkoittaa, että lomarahojen leikkaukset purevat tämänvuotista kovemmin.

Kärkkäisen mielestä ensi vuoden tilannetta on kuitenkin hieman liian aikaista arvioida. Hän pitää hyvin mahdollisena, että hallitus kompensoi näitä jotenkin syksyn työmarkkinaneuvotteluja sujuvoittamiseksi. Tämä selviää vasta budjettiriihessä kesän lopulla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?