Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

Julkaistu: 28.5.2017 7:13

Korkotason nousu on Suomen asuntovelallisille todellinen riski, sanoo Aalto-yliopiston työelämäprofessori Antti Suhonen.

Suomalaisten lainamarkkinoiden erityispiirre on, että yli 95 prosenttia kaikkien asuntolainojen koroista on sidottu yleisen korkotason muutoksiin.

– Tämän asetelman sisältämiä riskejä ei juurikaan nosteta Suomessa julkiseen keskusteluun, sanoo pitkän pankkiurankin tehnyt Aalto-yliopiston rahoituksen työelämäprofessori Antti Suhonen Taloussanomille.

Useissa muissa Euroopan maissa, kuten Saksassa ja Hollannissa, suurin osa asuntolainoista on kiinteäkorkoisia. Suomessa velallisen maksamat korot taas tyypillisesti vaihtelevat euribor-viitekorkojen mukaan.

– Korot ovat olleet pitkään matalia ja asiakkaat ovat hyötyneet. Mutta mitä tapahtuu, jos korot nousevat? Suhonen pohtii.

Hän huomauttaa, että viitekoron nouseminen nykyiseltä nollatasolta yhteen prosenttiin tuplaisi keskimääräisen asuntovelallisen kuukausittaiset korkokustannukset.

(Katso jutun lopussa olevista taulukoista, miten esimerkkilainojen takaisinmaksuerät tai maksuajat muuttuisivat korkojen noustessa.)

Suomi sai vakavan varoituksen

Suomalaisilla on velkaa suhteessa tuloihin enemmän kuin koskaan. Viime vuonna kotitaloudet kuluttivat enemmän kuin tienasivat, ja muun muassa Suomen Pankki on ennustanut tilanteen jatkuvan samanlaisena lähivuosien ajan.

Euroopan järjestelmäriskikomitea ESRB antoikin marraskuussa Suomelle vakavan varoituksen kotitalouksien velkaantumisesta.

Viime vuonna uusien asuntolainojen suuruutta alettiin rajoittaa lainakatolla. Finanssivalvonnan mukaan katto ei ole riittävä lääke velkaantumiseen, ja valvoja valmistelee pankeille uusia vaatimuksia riskien pienentämiseksi.

Työelämäprofessori Suhosen mukaan huomio tulee kiinnittää myös nykyisiin velallisiin: riittävätkö heidän rahansa lainojen lyhentämiseen, jos korkotaso nousee?

Hän peräänkuuluttaa enemmän keskustelua esimerkiksi korkosuojauksista, joilla velalliset voivat ”hallita korkoriskiä”.

Onko korkokatosta ratkaisuksi?

Erilaisia korkosuojaustuotteita kuten korkokattoja asuntolainojen kylkeen myyvät nykyisin jo lähes kaikki pankit.

Korkokatto on eräänlainen vakuutus: asiakas maksaa joka kuukausi lainanhoitokulujensa päälle ekstraa siitä, että lainan korko ei milloinkaan voi nousta ennalta sovitun tason yläpuolelle.

Pankit luonnollisesti pyrkivät tekemään voittoa korkosuojausten myynnillä, joten niitä on aika ajoin kritisoitu asiakkaiden kannalta epäedullisiksi.

Vaikka pankit pyrkivätkin tekemään voittoa korkosuojausten myymisellä, Suhosen mielestä suomalaisten asuntovelallisten korkoriskiä olisi joko korkosuojauksilla tai muilla keinoilla rajoitettava.

– Korkosuojausta voi verrata vaikkapa autovakuutukseen tai palovakuutukseen. Kyllähän vakuutusyhtiötkin pyrkivät niillä tekemään voittoa, mutta vakuuttaminen on silti perusteltua, Suhonen sanoo.

Korkosuojaus oli halventua – finanssiala vastusti

Reilu vuosi sitten oli lähellä, että korkojen nousuun varautumisesta olisi tullut asiakkaille nykyistä edullisempaa.

Oikeusministeriössä oltiin tyytymättömiä siihen, että useat pankit olivat asettaneet lainoihin ehdon, jonka mukaan viitekoron putoaminen nollan alapuolelle ei enää pienennä korkoa.

Ministeriön virkamiehet valmistelivat lakiin säädöstä, jonka mukaan korkojen pitäisi saada liikkua vapaasti molempiin suuntiin – pelkkää korkolattiaa ei saisi asettaa.

Käytännössä ministeriön ehdottama säädös olisi merkittävästi yleistänyt niin sanottuja korkoputkia, joissa asuntolainan korolla on sekä ala- että yläraja.

Helsingin Sanomat kuvasi maaliskuussa 2016, että ”asuntolainoihin voi tulla ilmainen korkosuojaus, jos oikeusministeriössä valmisteilla oleva laki toteutuu”.

Se ei toteutunut. Ennen kaikkea finanssiala vastusti ministeriön ehdotusta voimakkaasti, eikä kaavailtu säädös ikinä päätynyt hallituksen esitykseen saakka.

Jos oheiset taulukot eivät näy laitteellasi, voit katsoa ne täältä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?