Maalämpö ei kannata joka talossa – ota nämä asiat huomioon - Oma raha - Ilta-Sanomat

Maalämpö ei kannata joka talossa – ota nämä asiat huomioon

Maalämpöpumpulle kairataan 200 metriä syviä reikiä rivitalon pihalla Lohjalla vuonna 2009. Kuvassa Anton Puhakka ja John Ojanen asentavat maalämpöputkia kairattuihin reikiin.

Julkaistu: 7.5.2017 6:05

Tietämättömyys mutta myös omakotiasujan henkilökohtaiset toiveet, energian tarve ja kohteen sijainti vaikuttavat siihen, ettei maalämpöpumppua sittenkään valita. Silti jo yli puolet uusien omakotitalojen rakentajista haluaa maalämmön.

Maalämpöpumppujen hinnat ja asennuskustannukset eivät ole viime vuosien aikana juuri muuttuneet. Tyypillisesti omakotitaloon tehtävä maalämpöpumpun asennus laite- ja huoltokustannuksineen on noin 12 000–25 000 euroa riippuen kohteesta. Jotkut omakotiasujat kokevatkin, että investointi ei omalle kukkarolle ja energiankäyttötavoille sovi.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan suomalaiset omakotitalon rakentajat valitsivat viime vuosikymmenellä useimmiten talonsa lämmitystavaksi sähkölämmityksen, vaikka maalämpö olisi lähes aina ollut pidemmällä aikavälillä edullisin vaihtoehto. Tutkimus koski vuosia 2000–2011.

Tuolloin maalämpö valittiin tutkimuksen mukaan noin 20 prosenttiin uusista omakotitaloista. Asiantuntijoiden mukaan nykyään se valitaan yli 50 prosenttiin uusista omakotitaloista.

Pienissä omakotitaloissa maalämpöpumppu ei välttämättä tunnu järkevältä lämmitysratkaisulta tai ainakaan näkyviä rahallisia säästöjä ei synny pitkään aikaan, koska energiantarve on sen verran pieni. Pumppua on lisäksi elinkaarensa aikana useissa tapauksissa huollettava muutamilla tuhansilla euroilla, mikä vaikuttaa kannattavuuteen, kun sitä vertaa muihin lämmitysratkaisuihin.

Suomen lämpöpumppuyhdistyksen Sulpun toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kertoo, että maalämpöpumpun kokonaiskustannuksista yleensä noin kolmasosa muodostuu pelkästä pumpusta ja sen huoltotoimista, joihin sisältyy kompressorin vaihto laitteen elinkaaren aikana tai koko pumpun vaihto. Loput tulevat asennuksesta ja ikuisesta porareiästä.

– Näitä huoltotoimia voi joutua tekemään muutamalla tuhannella eurolla 20 vuoden sisällä. Eli se on varsin pitkäikäinen investointi, Hirvonen sanoo.

Hirvosen mukaan 150-neliöisiin ja sitä suurempiin ison energiantarpeen omakotitaloihin maalämpöpumppu on yleensä kannattava investointi. Eniten maalämpöpumppuja asennetaan vanhoihin omakotitaloihin.

Kannattavuutta voi olla vaikea arvioida

Motivan Sami Seuna huomauttaa, että maalämpöpumpun kannattavuuteen vaikuttaa lopulta myös kohteen lämmönjakoverkoston lämpötilataso. Esimerkiksi sellaisissa vanhoissa omakotitaloissa, joissa on vesipatterit, lämmitysveden lämpötilaa on pidettävä korkeammalla tasolla, jolloin maalämpöpumpun hyötysuhde on heikompi kuin vesikiertoisen lattialämmityksen yhteydessä.

Hirvonen puolestaan muistuttaa, että mitä pehmeämpää maa talon alla on, sitä kalliimmaksi pumppuprojekti tulee. Kallion poraaminen on huomattavasti halvempaa kuin maahan poraaminen.

Seuna sanookin, että kannattavuus on lämmitysratkaisun valinnassa hyvin monisäikeinen käsite.

– Ihmisillä on erilaisia toiveita siitä, miten nopeasti maalämmön pitää maksaa itsensä takaisin. Myös se voi vaikuttaa, kuinka pitkään talossa aiotaan asua ja toisaalta huomioidaanko maalämmön vaikutus talon jälleenmyyntiarvoon sekä mihin hintaan lainarahaa investoinnille saa.

Seunan mukaan maalämpöpumppu maksaa itsensä usein takaisin kohteen koosta riippuen noin 10 vuodessa.

– Maalämpöpumpun elinikä on useimmiten noin 20, ääritapauksissa jopa 30 vuotta. Maalämmön kompressorit kestävät useimmiten yli 10 vuotta.

Saneerauspuolella kannattavuuteen vaikuttaa lisäksi usein öljyn hintakehitys.

– Se on kuitenkin selvä, että maalämpö on ympäristöystävällinen ja käyttökustannuksiltaan edullinen, Seuna toteaa.

Hirvosen mukaan maalämpöpumpulla säästää joka tapauksessa vuodessa noin tuhat euroa, kun kyse on vähintään 150 neliön talosta.

– Yleensähän talon rakentamista varten on otettu lainaa, ja tuo säästö auttaa siinä muunkin lainan hoidossa.

Hän uskoo, että maalämpöpumppujen suosion kasvuun vaikuttaa eniten tiedon lisääntyminen.

– Kun pumppuja alkaa jo olla kavereilla ja naapureilla, niin ei tarvitse enää ihmetellä, että toimivatko ne vai eivät. Lisäksi tarjonta on lisääntynyt, hän sanoo.

– Myös alhainen korkotaso saattaa houkutella investointiin, hän lisää.

Pohjavesialue ei välttämättä ole este

Maalämmön asennus vaatii aina toimenpideluvan. Joissain taajamakohteissa voi olla sen asentamiselle rajoituksia.

– Pohjavesialueille on erilaisia luokituksia, ja maan alla voi kaupunkien ulkopuolellakin olla myös muita teknisiä rakennelmia kuten Päijänne-tunneli, jonka kohdalla ei saa porata lämpökaivoa.

Pohjavesialue ei kuitenkaan automaattisesti ole este.

– Tämä on yleinen harhaluulo. Pohjavesialueilla lupakäytäntö vain on tiukempi, Hirvonen kertoo.

Haasteeksi voi muodostua myös tonttien ahtaus.

– Esimerkiksi Helsingin alueella jo rakennetuilla pienillä tonteilla voi ilmetä erilaisia teknisiä haasteita, Seuna sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?