Minä vuonna synnyit? Katso, kuulutko voittajien vai häviäjien sukupolveen - Oma raha - Ilta-Sanomat

Minä vuonna synnyit? Katso, kuulutko voittajien vai häviäjien sukupolveen

Toisille töitä, nousevat tulot ja eläkkeet, toisille lunta tupaan. Taloussanomat selvitti, mitkä sukupolvet ovat talouden hannuhanhia ja keille jää luu käteen.

Työttömien mielenosoitus Helsingissä vuonna 1996.­

8.4.2017 6:01

Kuulutko ”kultaiseen sukupolveen” vai kasvoitko aikuiseksi väärään aikaan?

Taloussanomat laski Tilastokeskuksen väestötietokannoista, miten eri ikäluokkien työllisyys ja tulot ovat iän karttuessa kehittyneet. (Syntymävuosikohtaiset luvut artikkelin lopussa.)

Luvut osoittavat, että ainakaan taloudellisilla mittareilla puheet onnekkaista ja vähemmän onnekkaista sukupolvista eivät ole täysin tuulesta temmattuja.

Käymme lukujen pohjalta ja asiantuntijoiden arvioiden avulla 1940–1980-luvuilla syntyneet ikäpolvet läpi työikäisistä aloittaen.

1960-lukulaiset toipuivat lamasta, mutta ”heikko itsetunto jäi”

Työttömyystilastoista pistää ensimmäisenä silmään se, että 1960-luvun loppupuolella syntyneet suomalaiset kasvoivat aikuisiksi poikkeuksellisen rajun laman keskellä: 24–26-vuotiaiden työttömyysaste nousi pahimpana lamavuotena 1993 jopa yli 30 prosenttiin.

Kyseiseen sukupolveen itsekin kuuluva Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska muistaa ajan hyvin:

– Olimme kuvitelleet, että valmistumisen jälkeen pääsisimme suunnilleen valitsemaan työpaikkamme. Eihän se sitten ihan niin mennyt, Wilska toteaa ja naurahtaa.

Ankaraa mutta lyhyttä lamaa seurasivat Nokia ja nopea kasvu: kun vuonna 1968 syntyneistä oli 26-vuotiaana töissä vain 57 prosenttia, neljä vuotta myöhemmin vuonna 1998 heidän työllisyysasteensa oli noussut 74 prosenttiin ja vuonna 2004 jo lähes 80 prosenttiin.

Lukujen valossa 60-lukulaiset pääsivät laman jälkeen jaloilleen, mutta Wilskan mukaan itsetuntoon jäi arpia:

– Vaivaksi jäi liiallinen nöyryys: ajateltiin, että vastaan pitää ottaa mitä työtä vaan. Meidän sukupolvemme ei oikein koskaan päässyt lentoon.

1970-lukulaiset väistivät taantumat ja pääsivät uraputkeen

Suuri osa 1970-luvulla syntyneistä siirtyi työelämään vasta, kun lama oli kääntynyt iloiseksi nousukaudeksi.

Se näkyy myös tilastoissa: etenkin vuosikymmenen puolivälissä syntyneiden työllisyysaste on ollut korkea läpi aikuisiän, ja nykyiset nelikymppiset saavuttivat myös tulotasossa vanhemmat sukupolvet nopeasti.

Kaikki eivät kuitenkaan ole uraputkeen päässeet.

Siinä missään 1970-luvun alussa syntyneet joutuivat työuransa alussa laman jälkijäristysten nirhaisemiksi, vuosikymmenen viimeisinä vuosina syntyneet näyttävät kärsineen 2010-luvun pitkään jatkuneesta hitaasta kasvusta.

Esimerkiksi 1979 syntyneiden työttömyysaste oli vuonna 2011 vain 8 prosenttia, mutta vuonna 2015 jo lähes 12.

1980-lukulaisista petetty sukupolvi? ”Vaikealta näyttää”

– Taantumat iskevät aina kovimmin nuoriin aikuisiin, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti.

Sen ovat joutuneet kokemaan myös 1980-luvulla syntyneet ikäluokat.

Mäki-Fränti ja Helvi Kinnunen huomasivat viime vuonna, että nykyisten kolmikymppisten tulokehitys on tyssännyt ja heidän tulonsa ovat historiallisesti tarkasteltuna poikkeuksellisesti pienemmät kuin 64–75-vuotiaiden eläkeläisten.

Tätä selittää osin se, että suuri joukko nuoria aikuisia ei ole päässyt kohta kymmenen vuotta kestäneen hitaan kasvun kaudella kunnolla kiinnittymään työelämään.

Kun 1983 syntyneiden työttömyysaste oli vuonna 2011 alle 10 prosenttia, neljä vuotta myöhemmin se oli kohonnut lähes 14 prosenttiin.

Edes laman runtelemien 1967–1968 syntyneiden ikäluokkien työttömyysaste ei ollut enää 31 vuoden iässä niin korkea.

Petri Mäki-Fränti ei ole valmis julistamaan 80-lukulaisia petetyksi sukupolveksi, mutta toteaa, että ”vaikealta näyttää”.

– Sellaista neljän prosentin talouskasvua ei vain enää ole näköpiirissä. Ei valitettavasti ole mahdoton ajatus, että 80-luvulla syntyneitä alkaa syrjäytyä työelämästä pysyvästi.

Jos edessä todella on pitkä hitaan kasvun kausi, myöskään työelämään mukaan päässeet kolmikymppiset eivät välttämättä tule koskaan yltämään edeltäjiensä tienesteille.

– Ainoa valopilkku, joka tuottavuutta voisi nostaa, on teknologian kehittyminen. Mutta kyllä siltäkin osin pitkälti toiveajattelun varassa ollaan, Mäki-Fränti toteaa.

1940- ja 1950-lukujen suurista ikäluokista tuli ”kultainen sukupolvi”

Professori Terhi-Anna Wilskalle ei ole epäselvää, mille sukupolvelle on jaettu kaikista suotuisimmat kortit.

– Suuret ikäluokat pääsivät jo nuorena hyville tuloille, ja töitä riitti kaikille. Edes laman leikkaukset eivät iskeneet heihin. Suuret ikäluokat ovat kultainen sukupolvi, Wilska lataa.

Suurilla ikäluokilla viitataan yleensä 1940-luvun loppupuoliskolla syntyneisiin ikäluokkiin, mutta Wilskan mukaan kokonsa ja urakehityksensä puolesta myös 1950-luvun alkupuolella syntyneet voi laskea suuriin ikäpolviin.

Vaikka Tilastokeskuksen ikäluokkakohtaiset väestötilastot eivät ennen 1960-lukua syntyneisiin yllä, työllisyysaste oli yleisesti etenkin 1980-luvulla hyvin korkea.

Lisäksi suurten ikäluokkien tulokehitys todella oli nousujohteinen: he nousivat Suomen parhaiten tienaavaksi sukupolveksi pian 1990-luvun laman jälkeen ja pitivät asemansa aina 2010-luvun taitteen eläköitymiseen saakka.

Suuret ikäluokat myös välttivät edellisten eläkeuudistusten leikkaukset. Sotien jälkeen syntyneiden ikäpolvien eläkkeet ovat historiallisen korkeat, ja samat sukupolvet ovat nyt varallisuudella mitattuna Suomen vauraimpia.

Suomen Pankin Mäki-Fräntin mukaan suuret ikäluokat ovat olleet onnekkaita ”sukupolviarpajaisissa”, mutta professori Wilskan mielestä kyse on muustakin.

– Suuret ikäluokat pääsivät päättäviin asemiin jo nuorina, ja he ovat tehneet jatkuvasti politiikkaa, jossa heidän omat etunsa on suojattu. Tätä mieltä minä olen ollut jo pitkään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?