Palkka duunissa 5300 e/kk – miksi tämä koulutus ei kiinnosta? - Oma raha - Ilta-Sanomat

Palkka duunissa 5300 e/kk – miksi tämä koulutus ei kiinnosta?

Vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin keskipalkka oli vuoden 2016 lopulla 5 263 euroa, ja tekniikan alan koulutetuista työttömänä oli vain viisi prosenttia.

Vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin keskipalkka oli vuoden 2016 lopulla 5 263 euroa, ja tekniikan alan koulutetuista työttömänä oli vain viisi prosenttia.

Julkaistu: 28.3.2017 19:23

Tekniikan akateemisten asiamies löytää syyn sille, miksi diplomi-insinöörikoulutuksiin hakee selvästi aiempaa harvempi.

Diplomi-insinööriksi haluaa selvästi aiempaa harvempi, kertoi Yle tiistaina. Kun koulutusohjelmiin oli vuonna 2013 yhteensä 7 500 hakijaa, viime vuonna luku oli enää 5 900.

Syynä kiinnostuksen laskuun tuskin on se, ettei liksa riitä. Vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin keskipalkka oli vuoden 2016 lopulla 5 263 euroa, ja tekniikan alan koulutetuista työttömänä oli vain viisi prosenttia.

Mistä siis kiikastaa?

Viime vuosien lasku johtuu osittain opiskelijavalintaan tehdyistä muutoksesta, arvioi korkeakoulupolitiikasta vastaava asiamies Juhani Nokela Tekniikan akateemisista Taloussanomille.

Vuonna 2013 opetusministeriö julkisti suunnitelmansa ensikertalaiskiintiöiden käyttöönotosta. Se sai useat miettimään hakupäätöksiään aiempaa tarkemmin.

– Tiedämme, että uudistus on laskenut hakijamääriä tekniikan alalla, jonne monesti hakeudutaan heti lukion jälkeen. Hakijamäärät ovat puolestaan sellaisissa paikoissa, jonne on perinteisesti vaikea päästä sisään, Nokela sanoo.

Kovatasoisista hakijoista on pulaa

STT kertoi tiistaina, että Lounais-Suomessa on nopeasti kasvava tarve tekniikan alan osaajille.

Tekniikan akateemisten Nokelan mukaan on selvää, että Suomeen ylipäätään kaivataan lisää lahjakkaita insinöörejä.

– Kovatasoisista hakijoista on pulaa, hän toteaa.

Ylen haastattelema Lappeenrannan teknillisen yliopiston opintoasioiden päällikkö Janne Hokkanen pitää diplomi-insinöörikoulutuksen imagoa vanhanaikaisena.

– Sitä ei nähdä houkuttelevana, modernina alana, vaan mieleen tulee ehkä pölyinen tehdasympäristö, Hokkanen kuvaa Ylelle.

Juhani Nokelan mielestä suurempi ongelma on se, että kiinnostus luonnontieteitä kohtaan on laskenut. Tutkimusten mukaan suomalaislasten ja -nuorten matemaattinen osaaminen on heikentynyt.

Korjausliikkeen pitäisi lähteä jo peruskoulusta, Nokela sanoo.

– Uusi opetussuunnitelma painottaa matematiikassa aiempaa enemmän ongelmanratkaisua ja vähemmän pelkkää teoriaa. Se on askel oikeaan suuntaan.

Lisäksi tilastot osoittavat, että luonnontieteistä saadaan peruskoulussa keskimäärin huonompia arvosanoja kuin muista reaaliaineista.

– Liian tiukat arvostelukäytännöt saattavat luoda oppilaalle tunteen siitä, että ehkä en ole tarpeeksi hyvä tähän, Nokela pohtii.

Tuoreimmat osastosta