Luvut paljastavat isot erot – katso, miten suuren osan eläkkeestäsi maksat itse

Julkaistu:

Nykyeläkeläiset voittavat, nuoret häviävät. Taloussanomien hakukone kertoo, kuinka monta eläke-euroa kukin ikäluokka saa yhtä maksueuroa vastaan.
Yksi yhteiskuntamme sitkeimpiä myyttejä on se, että suomalaiset olisivat maksaneet tai säästäneet omat eläkkeensä itse.

Suuri osa nykyisistä eläkeläisistä on toki maksanut eläkemaksuja koko työuransa ajan, mutta maksut riittävät kattamaan vain pienen osan heidän saamistaan eläkkeistä.

Vuosina 1940–1950 syntyneet suomalaiset saavat keskimäärin neljä euroa eläkettä jokaista maksamaansa eläkemaksueuroa kohden, eli he ovat ”maksaneet” omista eläkkeistään neljäsosan.

Luvut on laskenut Eläketurvakeskus (ETK), joka on summannut yhteen kunkin ikäluokan elinkaaren aikaiset eläkemaksut ja eläke-etuudet.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Alle 50-vuotiaat saavat tämänhetkisten arvioiden mukaan jokaista maksueuroa vastaan kaksi euroa eläkettä.

Tämän artikkeliin loppuun kootusta hakukoneesta voit katsoa kahdella eri tavalla lasketut luvut siitä, kuinka paljon ikäluokkasi keskimääräinen edustaja voi odottaa vastinetta eläkemaksuilleen.

Eläkemaksut menevät nykyisille eläkeläisille

Erot sukupolvien välillä johtuvat siitä, että Suomessa kenenkään ei ole ajatuksenakaan säästää omaa eläkettään. Eläkejärjestelmämme keskeinen toimintaperiaate on se, että kukin sukupolvi maksaa edeltäjiensä eläkkeet.

Tämän päivän eläkeläiset maksoivat palkoistaan huomattavasti nykyistä pienempiä eläkemaksuja, sillä heidän edeltäjillään ei ollut kummoisia eläkkeitä – eläkejärjestelmä kun pystytettiin vasta 1960-luvun alussa.

Edellisten kahden vuosikymmenen aikana eläkemaksut ovat nousseet vauhdilla, koska eläkkeelle on jäänyt suuria ikäluokkia, joille ehti kertyä eläkettä koko työuran ajalta.

Nykyeläkeläiset olisivat maksaneet vieläkin pienempiä maksuja, jos heiltä ei olisi kerätty pientä siivua ”ylimääräistä” rahaa eläkerahastoihin, joiden tarkoituksena on tasata maksupainetta tulevina vuosikymmeninä.

Ilman rahastointia sukupolvien väliset erot olisivat siis nykyistäkin suurempia.

Kaksi laskutapaa, yksi lopputulos: nuoret häviävät

Joku voi kysyä, miten eri aikakausina maksettuja markkoja ja euroja voi ylipäätään vertailla keskenään.

Artikkelin alussa kuvatut luvut ovat ostovoimakorjattuja. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi nykyeläkeläisten 70-luvun maksusuoritusten arvo on muunnettu nykyrahaksi.

Paketti lenkkimakkaraa maksoi vuonna 1970 viisi markkaa, ja nykyisin se maksaa kolme euroa – niinpä työntekijän vuonna 1970 tilittämät 500 markan eläkemaksut näyttäytyvät ETK:n laskelmassa 300 eurona.

Rahan muuntamiseen käytettävä kuluttajahintaindeksi sisältää luonnollisesti satoja palveluita ja hyödykkeitä, ei ainoastaan lenkkimakkaraa.

Ostovoimakorjattujen lukujen lisäksi hakukoneesta löytyvät pienemmät, diskontatut luvut. Niissä rahalle on laskettu myös niin sanottu aika-arvo, joka ETK:n Ismo Riskun mukaan tulisi huomioida elinaikaisia maksuja ja etuuksia vertailtaessa.

Jos 70-luvulla työtä tehnyt ei olisi joutunut maksamaan eläkemaksuja, hän olisi voinut sijoittaa rahat vuosikymmeniksi johonkin muuhun kohteeseen ja saada sille tuottoa, jonka Risku on laskelmassaan määrittänyt 3,5 prosenttiin.

Tällaisen kuvitteellisen vaihtoehtoisen sijoituskohteen ottaminen huomioon muuttaa lukuja niin, että nykyiset eläkeläiset saavat maksueuroa kohden vajaat kaksi euroa eläkettä.


Nuorten lukema putoaa 0,7 euroon, eli nuoret saavat ennusteen mukaan eläkejärjestelmästä vähemmän ulos kuin laittavat sisään.

Erot pienenevät, mutta kummalla tahansa laskutavalla lopputulos on sama: eläkejärjestelmän ”voittajia” ovat nykyiset eläkeläiset.

On tärkeää huomata, että oheinen taulukko kuvaa ikäluokkakohtaisia keskiarvoja. Ne eivät päde kaikkiin yksittäistapauksiin.

Jos ehtii olla eläkkeellä esimerkiksi vain vuoden, ei luonnollisestikaan ehdi saada edes omiaan takaisin.

(Jos taulukko ei näy laitteellasi, katso se tästä.)


Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo siirtyy Metson johtoon

    2. 2

      Onko tässä Suomen kallein oluttuoppi?

    3. 3

      Korko täysin tai lähes nolla – yhä useampi siirtää rahojaan tileiltä tuottavampiin kohteisiin

    4. 4

      Kojamo suunnittelee listautumista Helsingin päälistalle

    5. 5

      Tiesitkö, että voit saada valtiolta 200 euroa tekemällä muutoksen autoosi?

    6. 6

      Jaana Husu-Kallio: ”Jari Lepästä ei ole tullut mieleeni mitään sovinismiin viittaavaa”

    7. 7

      Asunnonostaja, älä keskity tapettiin tai kodinkoneisiin – näin vältät kohtalokkaat sudenkuopat

    8. 8

      Suomen suosituimman talouspodcastin isännät paljastavat, mihin he sijoittaisivat juuri nyt

    9. 9

      Näin paljon rahaa suomalaisella on keskimäärin tilillä – löytyykö sinulta tämä summa?

    10. 10

      Piironki, papukaija tai hillopurkit – juristi kertoo, millaista omaisuutta suomalainen testamenttaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tiesitkö, että voit saada valtiolta 200 euroa tekemällä muutoksen autoosi?

    2. 2

      Onko tässä Suomen kallein oluttuoppi?

    3. 3

      Asunnonostaja, älä keskity tapettiin tai kodinkoneisiin – näin vältät kohtalokkaat sudenkuopat

    4. 4

      Suomen suosituimman talouspodcastin isännät paljastavat, mihin he sijoittaisivat juuri nyt

    5. 5

      Korko täysin tai lähes nolla – yhä useampi siirtää rahojaan tileiltä tuottavampiin kohteisiin

    6. 6

      Piironki, papukaija tai hillopurkit – juristi kertoo, millaista omaisuutta suomalainen testamenttaa

    7. 7

      Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo siirtyy Metson johtoon

    8. 8

      Jaana Husu-Kallio: ”Jari Lepästä ei ole tullut mieleeni mitään sovinismiin viittaavaa”

    9. 9

      Kiina ja Yhdysvallat pääsivät sopuun – suunnitelluista tuontitulleista luovutaan

    10. 10

      Syöpä sai Satun luomaan uuden tuotteen: ”Toivon sydämestäni, ettei kukaan tarvitse tätä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuoripari luuli ostavansa 93 000 euron asunnon – ei ymmärtänyt yhtä kohtaa kauppakirjassa

    2. 2

      Juristi antoi neuvon, miten puhelinmyyjästä pääsee eroon – ”Klik, tuut-tuut...”

    3. 3

      Tällaiset tulot Susanna Koskella oli vuonna 2016 – tienaa yli 13 kertaa toimeentulotuen perusosan

    4. 4

      Onko tässä Suomen kallein oluttuoppi?

    5. 5

      Rivitalokämpän omistaja väitti home­ongelman alkaneen makuu­huoneesta – taloyhtiön kattoremppa paljasti kalliin totuuden

    6. 6

      Liki 3 000 eläkeläistä saa iloisen puhelun Kelalta: rahaa tulossa yllätyksenä ja reippaasti

    7. 7

      Asunnonostaja, älä keskity tapettiin tai kodinkoneisiin – näin vältät kohtalokkaat sudenkuopat

    8. 8

      Tiesitkö, että voit saada valtiolta 200 euroa tekemällä muutoksen autoosi?

    9. 9

      EU-komissio suunnittelee uutta 30 miljardin tukijärjestelmää – joutuuko Suomi taas maksumieheksi?

    10. 10

      Lakifirma sai 1,5 miljoonaa verorahoja turvapaikanhakijoiden avustamisesta – samaan aikaan toimitusjohtaja keksi laskuja tyhjästä

    11. Näytä lisää