5 vuoden kuluttua vanhus voi saada ”puheseuraa”

Älytekniikasta etsitään apua vanhusten kotona asumisen pitkittämiseen. Sensorit voivat kertoa liikkuuko vanhus tai onko hän syönyt. Muistisairas voi saada paikantimen ja yksinäinen tai huterasti liikkuva robotin tuekseen. Haluaisitko sinä tällaisia?

Potentiaalisimmat lähiaikojen ratkaisut liittyvät liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevan virkamiehen Mikael Åkermarckin mukaan turva- ja aktiivisuusrannekkeeseen, yksinkertaiseen Doro-puhelimeen ja tablettiin.

10.3.2017 6:03

Useimmat ihmiset haluaisivat asua kotona niin pitkään kuin pystyvät. Omatoimisuutta voidaan pitkittää teknologialla. Sitä on jo monenlaista ja erilaisia ratkaisuja kehitellään, mutta mikä olisi toimivinta?

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtava tutkija, dosentti Jaana Leikas pitää parhaina sensoreita, jolla voidaan arvioida liikkumista, valaistusta, lämpötilaa ja vaikka lattialle kaatumisia.

– Niiden avulla voidaan reagoida toimintakyvyn muutoksiin nopeasti, hän lisää.

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton kehittämispäällikkö Sanna Kaijanen huomauttaa, että muistisairaiden määrä lisääntyy.

– Luotettavien, helppokäyttöisten paikannuslaitteiden tarve on merkittävä, hän sanoo.

Potentiaalisimmat lähiaikojen ratkaisut liittyvät liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevan virkamiehen Mikael Åkermarckin mukaan turva- ja aktiivisuusrannekkeeseen, yksinkertaiseen Doro-puhelimeen ja tablettiin.

Niissä voi vastaisuudessa olla muutama keskeinen sovellus, jota painamalla käyttäjä pystyy vaikkapa tilaamaan taksin. Ranneke puolestaan voi huomauttaa vanhukselle, että hän ei ole syönyt aamupuuroa tai lounasta tai häntä seuraavalle, onko vanhus liikkunut.

– Kannattaa aloittaa yksinkertaisten ratkaisujen kehittämisestä. Harppaus älyjääkaappien kaltaisiin laitteisiin on vielä vähän liian suuri, Åkermarck sanoo.

Robotti saattaa muistuttaa, että yöllä nukutaan

Ympäristöministeriö on teettänyt raportin, jossa pohditaan älyteknologiaratkaisuja ikääntyneiden ihmisten tukena. Selvityksen johtaja Tampereen ammattikoulun yliopettaja Lea Saarni ja projektipäällikkö Digital Health Solutionsin toimitusjohtaja Pekko Vehviläinen arvioivat siinä, että älyjääkaapin tapaiset laitteet ovat joidenkin käytössä jo lähitulevaisuudessa.

He odottavat robotteihin, tekoälyyn ja puheeseen liittyvien ratkaisujen yleistymistä. Myös Leikas pitää robotiikkaa hyödyllisenä.

– Valitettavasti robotti mielletään humanoidikaveriksi, mutta se voi olla vaikka kantamisessa, ruuan laitossa tai peseytymisessä avustava käsivarsi, hän lisää.

Se voi tehdä paljon muutakin. Vanhus saattaa vastaisuudessa hoitaa ostoksensa puhetta tunnistavan robotin avulla. Seurana voi olla sosiaalinen robotti, joka ei väsy juttelemaan, mutta yöllä saattaa muistuttaa nukkumisesta.

– Robotiikan sovellukset tuovat viidessä vuodessa todennäköisesti ikääntyneiden arkeen sekä ”puheseuraa” että virtuaalista kommunikaatiota, Saarni ja Vehviläinen ennakoivat.

Myös videokuvapuhelut yleistynevät. Saarni ja Vehviläinen kuitenkin huomauttavat, että ratkaisut eivät poista tarvetta kohdata toinen ihminen fyysisesti.

Laitteiden käyttöä pitää opettaa

Vaikka yhä useammat ja vanhemmat ihmiset käyttävät tietotekniikkaa, moni elää yhä ilman sitä. Tilastokeskuksen mukaan 65–74-vuotiaista 20 prosenttia ja 74–89-vuotiaista 63 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt internetiä.

Keskeistä Kaijasen mukaan on, että vanhukset saavat tarpeeksi neuvontaa ja tukea laitteiden käyttöön. Teknologia ei myöskään saisi olla liian kallista.

Saman alustan, sovelluksen tai laitteen pitäisi palvella montaa tarvetta ja olla helposti käytettävä.

– Sillä tulisi pystyä esimerkiksi asioimaan sähköisesti, hoitamaan sosiaalisia suhteita, olemaan yhteydessä vaikkapa kotipalveluun, seuraamaan terveydentilaa ja ohjaamaan kodin älyteknologiaa, Kaijanen listaa.

Laitteen pitää toimia ilman näppäriä sormia

Leikas toivoo tietoturvaa parantavia tunnistustapoja.

– Tunnistuksen tulisi onnistua ilman hyvää näköä, muistia ja sorminäppäryyttä vaativia tunnuslukujen naputtelua, hän sanoo.

Jotta älyteknologiaratkaisut voidaan ottaa käyttöön, tietoturvaa pitää raportin mukaan parantaa.

– Omaiset ja hoitohenkilökunta tarvitsisivat tietoa ikäihmisen liikkeistä, mutta myös itsemääräämisoikeutta tulee pohtia, Kaijanen huomauttaa.

Erityisen tarkkaan asiaa pitää hänestä miettiä, kun vanhus on muistisairas, mutta oikeustoimikelpoinen ja asuu itsenäisesti.

– Häneltä tulee kysyä lupa seurantatietojen hyödyntämiseen ja käyttöön niin kauan, kun hän pystyy ottamaan siihen kantaa, Kaijanen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?