Eläkeikä nousi – suomalaisilta tyrmäys: tähän asti aiomme oikeasti työskennellä - Oma raha - Ilta-Sanomat

Eläkeikä nousi – suomalaisilta tyrmäys: tähän asti aiomme oikeasti työskennellä

Etenkin nelikymppiset pitävät uusia eläkeikiä liian korkeina, ETK:n kyselystä selviää. Eläkeuudistuksen suunnittelijoita tämä tuskin häiritsee.

8.3.2017 16:37

Suomalaiset aikovat jäädä työelämästä pois ennen eläkeikää, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.

Työikäisten eläkeiät nousivat vuodenvaihteen eläkeuudistuksessa enimmillään useita vuosia, ja kyselyyn osallistuneiden 1 600 henkilön vastaukset osoittavat, että etenkin nelikymppisille uusi vanhuuseläkeikä tuntuu liian korkealta.

Nykyisten 35–49-vuotiaiden keskimääräinen uusi eläkeikä on 66 vuotta, mutta kyseisten ikäluokkien edustajat arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin jo 64,8-vuotiaina.

Nuoremmilla ja vanhemmilla ikäpolvilla kuilut eivät ole yhtä suuret: alle 35-vuotiaiden keskimääräinen eläkeikä on 67 ja vastausten keskiarvo 66,8, ja yli 50-vuotiailla eläkeikä 64,3 ja arvio omasta eläköitymisestä 63,8.

– Erityisen huolestuttavaa eläkeuudistuksen tavoitteiden näkökulmasta on 35–49-vuotiaiden eläkeikäarviot, jotka ovat selvästi alle kyseisille ikäluokille määriteltyjen vanhuuseläkkeen alarajojen, kirjoittaa tutkimusryhmää johtanut Kelan Karoliina Koskenvuo ETK:n sivuilla.

Uudistuksen suunnittelijatkaan eivät usko, että eläkeikään jatketaan

Erityisen huolestuneita ainakaan eläkeuudistuksen taustalaskelmista vastanneet Eläketurvakeskuksen asiantuntijat silti tuskin ovat.

Taloussanomat julkisti viime viikolla ETK:n arviot siitä, kuinka suuren osan suomalaisista se ennustaa työskentelevän eläkeikään saakka.

Monien yllätykseksi ETK laskee, että esimerkiksi nykyisistä nelikymppisistä töissä on vuotta ennen alinta eläkeikää vain joka neljäs.

Jos 35–49-vuotiaat siis todella työskentelisivät melkein 65-vuotiaiksi, eläkeuudistuksen tavoitteet jopa ylittyisivät – vaikka eläkeikä jäisikin haaveeksi.

Uudistuksen suunnittelijat ovat tietoisia siitä, että eläkeuudistus hyvin todennäköisesti lisää työttömyyttä ja työkyvyttömyyttä, koska työurat eivät pitene eläkeiän nousun tahdissa.

Se ei ole uudistuksen säästötavoitteiden näkökulmasta ongelma: jos nelikymppiset työskentelevät alle 63 ikävuoden sijaan yli 64-vuotiaiksi, eläkemenot pienenevät ja kasvavat työttömyysmenot hoituvat lisääntyneillä verotuloilla.

Tottuvatko ihmiset korkeampiin eläkeikiin?

Toki asiantuntijatkin toivovat, että ennustettua suurempi osa suomalaisista tulisi työskentelemään aina eläkeikään saakka.

Johtaja Mikko Kautto ETK:sta selittää, että eläkeiän nostamisella toivotaan olevan niin sanottu signaalivaikutus: se voi muuttaa työntekijöiden- ja antajien ajatusmaailmaa ja saada nämä käyttäytymään sen mukaan, että töitä todella on tarkoitus tehdä yli 65-vuotiaaksi.

Tällaisia mahdollisia psykologisia vaikutuksia ETK ei edes pyri ennusteissaan arvioimaan.

Kelan Koskenvuo epäilee kirjoituksessaan, että ainakaan vielä tuoreen kyselyn tuloksissa ”signaalivaikutus” ei näy:

– Tuloksia tulkittaessa tulee ottaa huomioon se, että kysely tehtiin reilu vuosi ennen eläkeuudistuksen voimaantuloa, joten uudet eläkeiät eivät välttämättä ole muodostuneet ”normiksi”, johon pyritään ja jota pidetään omien eläkeaikomusten vertailukohtana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?