Joka kolmas työttömäksi ennen eläkeikää – ay-päättäjätkin hämmentyivät: ”Emme nähneet lukuja” - Oma raha - Ilta-Sanomat

Joka kolmas työttömäksi ennen eläkeikää – ay-päättäjätkin hämmentyivät: ”Emme nähneet lukuja”

ETK:n arvion mukaan eläkeiän nousu lisää työttömyyttä – niin paljon, että uudistuksen tekijöitäkin ihmetyttää.

7.3.2017 10:11

Peräti joka kolmas kaikista 1960-luvun jälkeen syntyneistä suomalaisista tulee ennusteen mukaan olemaan työttömänä juuri ennen eläkeikää, arvioi Eläketurvakeskus (ETK).

Taloussanomat julkisti perjantaina ETK:n ennusteen siitä, kuinka monen se uskoo jatkavan töissä eläkkeelle saakka. Vuodenvaihteessa voimaan tullut eläkeuudistus nostaa etenkin nuorten eläkeikiä reippaasti.

Uudistuksen taustalaskelmista vastanneen ETK:n luvut yllättivät monet: vuotta ennen eläkeikää tulee olemaan töissä 1960 syntyneistä joka kolmas, 1980 syntyneistä joka neljäs ja 1990 syntyneistä vain joka viides.

Työttömyyden lisäksi myös työkyvyttömyys yleistyy, sillä asiantuntijoiden arvioissa töitä ja työkykyä ei yksinkertaisesti kaikilla riitä yhä nousevaan eläkeikään saakka.

SAK: Luvut eivät olleet esillä neuvotteluissa

Vaikka ETK:n ennuste oli olemassa jo uudistuksesta sovittaessa vuonna 2014, luvut hämmästyttävät jopa keskeistä sopijaosapuolta SAK:ta.

SAK:n pääneuvottelijana toimi nykyisin Työttömyysvakuutusrahastoa johtava Janne Metsämäki. Kyseinen ETK:n laskelma ei neuvottelupöydissä pyörinyt, hän sanoo.

– Emme muistini mukaan nähneet näitä lukuja. Myönnän, että kyllä ne vähän yllätyksenä tulevat.

Myös SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola huolestuu kuullessaan, kuinka suuren osan ETK uskoo jäävän työttömäksi.

Muistiinpanoihinsa tutustuttuaan hän toteaa, ettei asia tule aivan puun takaa.

– Ennustetta en nähnyt, mutta meillä oli pelko siitä, että ikääntyneille ei välttämättä ole töitä. Yhteiskunnalta tarvitaan uusia toimia, jotta ennusteen synkät luvut eivät toteudu.

Työtön voi saada enemmän kuin eläkeläinen

Uudistuksessa on sovittu, että eläkeikä nousee ensin nykyisestä 63 vuodesta asteittain 65 vuoteen. Tämän jälkeen se sidotaan elinajanodotteeseen, minkä vuoksi nykynuorten eläkeiän arvioidaan nousevan 67–68 vuoteen.

ETK uskoo eläkeuudistuksen pidentävän työuria, mutta vain 1–2 vuodella. Koska eläkeikä nousee enemmän, työuriin syntyy enimmillään vuosien ”tyhjiä jaksoja”, jotka täyttyvät esimerkiksi työttömyydellä.

Monimutkaiselta kuulostavan järjestelyn uskotaan tuovan säästöjä, sillä työurien pakonomaisesta pidentämisestä syntyvien verotulojen lasketaan kuittaavan kasvavat työttömyysmenot.

Johtaja Mikko Kautto ETK:sta huomauttaa, että yksilönkään kukkaroon työttömäksi jääminen ennen eläkeikää ei välttämättä iske: ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso voi olla eläkettä korkeampi, ja lisäksi ansiosidonnaisen nostaminen kartuttaa eläkettä.

Jos vaikkapa 63-vuotiaana työttömäksi jäänyt pääsee ansiosidonnaisen lisäpäiville eli niin sanottuun työttömyysputkeen ja jää eläkkeelle 66-vuotiaana, kolmen vuoden työttömyysjakso itse asiassa kasvattaa hänen lopullista eläkettään.

Toisaalta työtön on velvoitettu osallistumaan esimerkiksi te-toimistojen tarjoamiin työllistämistoimenpiteisiin.

Putki halutaan katkaista – SAK haraa vastaan

SAK:n Huutolan mukaan järjestö hyväksyi vaikean eläkeratkaisun sillä ehdolla, että työttömyysputki säilytetään. EK on ajanut sen poistoa pitkään.

Normaalisti ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta putoaa pelkälle työmarkkinatuelle 400 päivän jälkeen, mutta putkeen päässeet voivat saada ansiosidonnaista vuosien ajan.

Järjestöt ovat sopineet tarkastelevansa työttömyysputken kohtaloa seuraavan kerran vuoden 2019 loppuun mennessä. Huutola ei usko, että SAK taipuu lisäpäivistä luopumiseen.

– Jos eläkeikä nousee ja ikääntyneille ei riitä töitä, minä en näe, että me voisimme mitenkään olla mukana heidän toimeentuloaan heikentävässä ratkaisussa.

Poliittinen paine putken katkaisulle näyttää kuitenkin kasvavan. Viimeksi syksyllä sitä ehdotti hallituksen asettama virkamiestyöryhmä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?