Tutkija työmarkkinoiden tilanteesta: Asetelma on harvinaisen epävarma - Oma raha - Ilta-Sanomat

Nyt alkoivat puheet palkankorotuksista – ”Yleiseen palkkojen nousuun ei ole varaa”

Puheet palkankorotuksista ovat alkaneet, kun talous on kääntynyt kasvuun. Jäädytysten jälkeen työntekijäpuoli haluaa lisää palkkaa, mutta työnantajapuoli toppuuttelee. Tutkija ennakoi, että konfliktit syksyllä ovat mahdollisia.

7.3.2017 6:02

Asetelma työmarkkinaosapuolten kesken on Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) erikoistutkijan Pekka Sauramon mukaan poikkeuksellisen epävarma.

Yksi syy tähän on, että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) irtisanoi helmikuun puolivälissä keskusjärjestösopimukset. Ne sääntelivät esimerkiksi yhteistoimintamenettelyä ja luottamushenkilöiden oikeuksia ja olivat olleet perusta työpaikoilla tapahtuvalle sopimiselle.

EK:n toiminta on herättänyt närää muissa osapuolissa. Kun keskitettyjä neuvotteluja ei enää käydä, liitot sopivat työehdoista keskenään.

Tilannetta hankaloittaa, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ajamaa niin sanottua Suomen mallia, jossa vientiteollisuus määrittelisi palkankorotusten tason, ei ainakaan vielä ole. Sen luominen mutkistui helmikuussa, kun Metsäteollisuus jättäytyi pois valmistelusta.

Neuvotteluilmapiiri näyttää Sauramon mielestä huonontuneen ja ilmassa on aiempaa enemmän jännitteitä.

– Jos tilanne ei muutu syksyyn mennessä, konfliktien synty on todennäköisempää kuin aikaisemmin.

Työntekijät haluavat jo lisää palkkaa

Etenkin työntekijäpuoli alkaa olla jo kyllästynyt palkkamalttiin. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) päätti helmikuun loppupuolella, että se tavoittelee palkankorotuksia syksyn työehtosopimusneuvotteluissa.

Sauramo pitää puheita odotettuina. Hän muistuttaa, että kilpailukykysopimus jäädytti tänä vuonna palkkojen sopimuskorotukset.

– Tuntuisi erikoiselta, jos tällä linjalla voitaisiin jatkaa.

Hänestä on jokseenkin selvää, että muutkin liitot vaativat korotuksia. Perusteita palkkatavoitteille voidaan etsiä myös keskeisistä vertailumaista Ruotsista ja Saksasta, joissa viime vuosina sopimuskorotukset ovat olleet suurempia kuin Suomessa.

– Perinteisesti liittokierrokset ovat tuottaneet korkeammat palkankorotukset kuin keskitetyt, Sauramo huomauttaa.

”Palkkojen nousuun ei ole varaa”

Naisvaltaisia aloja edustava JHL vaatii erillistä korotusta matalapalkkaisille naisille. Tämä ei yllätä Sauramoa. Hän muistuttaa, että ammattiyhdistysliike ja erityisesti naisvaltaiset alat ovat pitäneet naisten ja miesten pakkaeroa esillä monta vuosikymmentä, eikä asia ei ole poistunut mihinkään.

Sauramo sen enempää kuin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Vesa Vihriäläkään ei halua listata aloja, joilla palkankorotuspaineet olisivat erityisen suuret.

Sauramo sanoo, että viideltä viime vuodelta on vaikea poimia aloja, joilla palkat olisivat kehittyneet erityisen ripeästi tai olisivat jääneet oleellisesti alemmiksi kuin muilla.

– Yleisesti palkankorotukset ovat olleet talouskriisin aikana erittäin maltillisia, Sauramo sanoo.

Palkkamaltin pitäisi Vihriälän mielestä jatkua.

– Yleiseen palkkojen nousuun ei ole varaa, hän sanoo.

Hän muistuttaa, että työttömyysaste on 8,5–9 prosenttia eli yhä historiallisesti korkea ja talouskasvu vasta orastaa neljän vuoden pysähtyneisyyden jälkeen. Hänestä on huolestuttavaa, jos tällaisessa tilanteessa aletaan keskustella yleisistä korotuksista.

– Ajatus on virheellinen ja johtaa huonoon lopputulokseen, Vihriälä lisää.

Yksittäiset yritykset tekevät kuten tahtovat

Metsäteollisuuden puheenjohtaja, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen ei silti tyrmännyt palkankorotuksia puhuessaan lauantaina Ylen Ykkösaamussa.

– Jos voimme pitkällä tähtäimellä saavuttaa hyviä kustannusvaikutuksia, jotka edistävät ja parantavat suomalaisen teollisuuden menestystä, niin kyllä siihen voi liittyä jonkinlaisia palkankorotuksia, hän sanoi Ylelle.

Vihriälä huomauttaa, että metsäteollisuudessa on tärkeää, että koneet voivat käydä keskeytymättä. Yksittäiset yritykset tekevät hänen mukaansa päätöksensä omasta tilanteestaan, eikä se oli ole väärin tai ongelmallista.

– On ihan ymmärrettävää, jos yritys haluaa saada tarvitsemiaan joustoja maksamalla vähän kovempaa palkkaa, hän lisää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?