Asuntojen hinnoissa saattaa piillä yllätyksiä – meri voi laskea arvoa jopa -20 %

Julkaistu:

Tulvariskit eivät välttämättä näy vielä asuntojen hinnoissa, vaikka riskit ovat olemassa, tutkija Athanasios Votsis sanoo. Viheralueet puolestaan nostavat neliöhintoja.
Nostavatko merinäköala ja meren läheisyys aina automaattisesti omakoti- ja rivitalojen neliöhintoja? Ei ainakaan pitäisi.

Näin voi päätellä Athanasios Votsisin Helsingin yliopistossa tarkistetusta väitöskirjasta, jossa hän tutki tulvariskien ja viheralueiden vaikutusta asuntojen neliöhintoihin. Votsis on Ilmatieteen laitoksen Ilmastokeskuksen tutkija.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tulvariskikarttoja sekä hinta- ja ympäristötietoja, jotka kerättiin vuosina 2000–2011 toteutuneista asuntokaupoista.

Helsingissä ja Espoossa omakoti- ja rivitalon keskimääräinen neliöhinta laski 20 prosenttia tulvariskialueilla. Tulvien yleisyys vaikutti hintaan: mitä todennäköisempi tulva oli, sitä enemmän hinta putosi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vaikutus näkyi myös muualla maassa. Porissa tulvariskin vaikutus neliöhintaan oli keskimäärin kuudesta kahdeksaan prosenttia.

Syke julkisti kartat tulvariskialueista vuosina 2006–2008, ja parin vuoden sisällä tieto näkyi hinnoissa.

– Kyse ei ollut sattumanvaraisesta heilunnasta kiinteistömarkkinoilla. Sama päti kysyntään: kysyntä laski rannikolla sijaitsevissa riskikohteissa, Votsis kertoo Taloussanomille.

Kysyntä ja hinta sen sijaan nousivat rannikkokohteissa, jotka syystä tai toisesta olivat tulvien kannalta turvallisempia.

– Ne saattoivat olla suoraan riskikohteiden naapurissa, Votsis kertoo.

Tutkija ei halua suoraan mainita esimerkiksi Helsingin suurimpia tulvariskialueita, koska se saattaisi tuoda liikaa negatiivista huomiota tietyille alueille. Syken kartoista paikkoja voi tarkastella itse.

Votsis huomauttaa, että hän ei tiedä, mitä kanavia pitkin tiedot tulvariskeistä levisivät. Varmaa ei myöskään ole, että tietämys säilyy vuodesta toiseen.

– Merinäköala ei kenties ole aina yhtä arvokas kuin mitä hinnat nyt antavat ymmärtää. Tulvariskit eivät välttämättä näy hinnoissa, vaikka riskit ovat olemassa, Votsis sanoo.

Tulvariskien vaikutusta kerrostaloasuntojen hintoihin ei tutkittu.

Onko arvokkain puisto, metsä vai pelto?

Tulvariskit laskevat mutta viheralueet nostavat asuntojen neliöhintoja.

Votsisin tutkimuksen mukaan kerrostaloasunnon neliöhinta nousi yhdestä neljään prosenttiin, kun asunto oli sadan metrin etäisyydellä viheralueesta.

Viheralueilla oli kuitenkin eroja: esimerkiksi Helsingin keskustassa metsä tai puustoinen puisto nosti hintaa. Helsingin lähiöissä, kuten Malmilla tai Suutarilassa puisto ei vaikuttanut hintaan. Metsä tai esimerkiksi pelto puolestaan nostivat sitä.

– Arvokkain viheralue on aina urbaani metsä, esimerkiksi Helsingissä Keskuspuisto, Votsis kertoo.

Viheralueen hintaa nostava vaikutus pienenee, mitä kauemmas vihreästä keitaasta mennään. Tutkijan mukaan tiiviissäkin kaupungissa viheralueille kannattaa jättää tilaa.

Rahaa hukkaan ilman hyvää suunnittelua

Mitä väliä tutkimuksella sitten on? Votsisin mukaan tietoja pitäisi hyödyntää kaupunkisuunnittelussa: tietojen avulla voidaan ohjata rakentamista ja suunnittelua.

Ilmastonmuutos muuttaa ja mahdollisesti voimistaa tulvia esimerkiksi rankkasateiden kautta. Vakuutusyhtiöt eivät välttämättä pysty tulevaisuudessa korvaamaan kaikkia tulvista syntyneitä kuluja.

– Jos turvallisille alueille rakentamista ei rohkaista, vuoteen 2040 mennessä intensiivisin rakentaminen keskittyy alueille, joissa tulvariski on suurin, Votsis sanoo.

Se taas ei olisi järkevää rahan käyttöä.

Samaan aikaan viheralueet voivat lieventää tulvien vaikutuksia, sillä vesi imeytyy maahan. Viheralueet myös lisäävät asuinalueiden viihtyisyyttä.

Votsisin mukaan Helsingissä on kova paine rakentaa asuntoja, mikä usein tarkoittaa jäljellä olevien viheralueiden syömistä.

– Argumentti yleensä on, että viheralueet eivät tuo taloudellista arvoa tai että muut tekijät ovat tärkeämpiä. Tutkimukseni osoittaa, että oletus on väärä, hän sanoo.

Taloudellisten tekijöiden huomioon ottamisen ei siis tarvitse sulkea pois muita seikkoja. Votsis uskookin, että kestävä kaupunkikehitys ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen ovat molemmat mahdollisia – ainakin teoriassa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kommentti: Nuoret eivät tee lapsia – ja heitä aiotaan jo rangaista siitä

    2. 2

      Tältä taksien hinnoittelu voi näyttää heinäkuusta lähtien – Trafi julkisti 3 esimerkkiä

    3. 3

      Epävarmuus hillitsee korkojen nousupaineita

    4. 4

      S-bonuskortin käyttäjät luokitellaan ”ylätasolla” – tietosuojadirektiivi ei muuta oleellisesti toimintaa

    5. 5

      Kuusamossa timantteja lapion ulottuvilla: maaperä laajalti samanlaista kuin Etelä-Afrikassa – ”Pienten tulivuorten juuria”

    6. 6

      Kauri, 30, pyysi tiedot Plussa-kortistaan – oli luokiteltu ostostensa perusteella kuukauden ajan sinkuksi

    7. 7

      ”Saasta, joka haisee pahalta”, ”onneton limanuljaska” – näin Rakennusliiton päällikkö luonnehtii lakkorikkureita

    8. 8

      Ericssonin osake kovassa nousussa tulosjulkistuksen jälkeen

    9. 9

      Alatyylisessä rikkuriviestissä viittaus Jack Londoniin? ”Selkäranka yhdistelmä hyytelöä ja limaa”

    10. 10

      Tiina, 49, siirtyy palkattomasta työkokeilusta palkkatöihin – te-toimisto uhkasi heti karenssilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuusamossa timantteja lapion ulottuvilla: maaperä laajalti samanlaista kuin Etelä-Afrikassa – ”Pienten tulivuorten juuria”

    2. 2

      ”Saasta, joka haisee pahalta”, ”onneton limanuljaska” – näin Rakennusliiton päällikkö luonnehtii lakkorikkureita

    3. 3

      Kauri, 30, pyysi tiedot Plussa-kortistaan – oli luokiteltu ostostensa perusteella kuukauden ajan sinkuksi

    4. 4

      Tältä taksien hinnoittelu voi näyttää heinäkuusta lähtien – Trafi julkisti 3 esimerkkiä

    5. 5

      Kommentti: Nuoret eivät tee lapsia – ja heitä aiotaan jo rangaista siitä

    6. 6

      S-bonuskortin käyttäjät luokitellaan ”ylätasolla” – tietosuojadirektiivi ei muuta oleellisesti toimintaa

    7. 7

      Tiina, 49, siirtyy palkattomasta työkokeilusta palkkatöihin – te-toimisto uhkasi heti karenssilla

    8. 8

      Alatyylisessä rikkuriviestissä viittaus Jack Londoniin? ”Selkäranka yhdistelmä hyytelöä ja limaa”

    9. 9

      Ericssonin osake kovassa nousussa tulosjulkistuksen jälkeen

    10. 10

      Muurari teki salaojaremontin ennen talonsa myyntiä – sai 330 000 euron laskun salaisen virheen takia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muurari teki salaojaremontin ennen talonsa myyntiä – sai 330 000 euron laskun salaisen virheen takia

    2. 2

      6 vinkkiä: Näin vältät liiat perintöverot – yleinen harhakäsitys on, että leski perii puolet

    3. 3

      Tiina, 58, yritti tehdä puolisonsa firmassa osa-aikatyötä: ”Olin kuin klapil päähän lyöty”

    4. 4

      Kuusamossa timantteja lapion ulottuvilla: maaperä laajalti samanlaista kuin Etelä-Afrikassa – ”Pienten tulivuorten juuria”

    5. 5

      Tiina, 49, siirtyy palkattomasta työkokeilusta palkkatöihin – te-toimisto uhkasi heti karenssilla

    6. 6

      Kauri, 30, pyysi tiedot Plussa-kortistaan – oli luokiteltu ostostensa perusteella kuukauden ajan sinkuksi

    7. 7

      Vuokralainen remontoi rivitalo­asuntoa luvatta ja jätti vuokria maksamatta – venkoilun hinta 40 000 €

    8. 8

      Ruotsin posti pulassa – joutuu palauttamaan 400 000 Kiina-pakettia

    9. 9

      Hesburger avasi ravintolan Iraniin – tuotevalikoimassa yksi merkittävä ero Suomeen verrattuna

    10. 10

      Kommentti: Tämän takia Suomi velkaantuu lisää – ja asuntovelkaisten ruusuinen uni jatkuu pari vuotta

    11. Näytä lisää