Ulla Nord lähti etsimään ”kadonneita” miehiä – kolkutteli heidän oviaan ja auttoi kädestä pitäen

Suomessa on Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreen raportin mukaan yli 50 000 sellaista parhaassa työiässä olevaa miestä, jotka eivät hae töitä, tee töitä, opiskele mutta heitä ei myöskään ole todettu työkyvyttömiksi.

Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord (oik.) ja Evan johtaja Matti Apunen Evan raportin julkistustilaisuudessa tänään.

16.2.2017 15:39

Lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä ehkäisevän Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord on käynyt entisessä työssään koputtelemassa yhteiskunnan ulkopuolella elävien nuorten aikuisten ovia auttaakseen heitä kädestä pitäen. Osa näistä nuorista on tippunut kaikkien tukiverkostojen ulkopuolelle, alueelle, josta heidän on syystä tai toisesta vaikea päästä pois.

Nord kertoo, että monet heistä eivät ole esimerkiksi tienneet olevansa oikeutettuja toimeentulotukeen tai eivät ole pystyneet toimintakyvyn heikettyä sen vaatimaan paperirumbaan.

– Siellä lähdettiin liikkeelle siitä, että on yhdessä nuoren kanssa tilattu papereita ja laitettu prosessi liikkeelle, Nord kertoo.

Aiemmassa työssään Helsingin Diakonissalaitoksella Nord johti nuorten palvelualuetta. Siellä hän kehitti 16–29-vuotiaille nuorille ja aikuisille suunnatun Vamos-palvelukokonaisuuden, jonka tarkoitus on löytää syrjäytyneet ja heille tie koulutukseen tai työelämään.

– Huomasimme, että nämä nuoret eivät ole kaduilla ja keskuksissa, vaan monet ovat syrjäytyneet kotiin. Heillä ei ole läheisverkostoa eikä tekemistä tai palveluita. Menimme nuorten koteihin, koska he eivät lähteneet kodeistaan.

Nord kertoo, että monelle nuorelle oli tärkeää, että Diakonissalaitoksen tutuksi tullut työntekijä oli mukana työn tai koulutuksen hakemiseen liittyvissä viranomaistapaamisissa.

– Moni ei osannut tai uskaltanut kertoa avoimesti tilanteestaan. Siinä työntekijä pystyi sparraamaan ja avaamaan nuoren tilannetta, että missä mennään, kun alettiin miettiä seuraavia askeleita.

Nordin mukaan palvelun kautta yli 60 prosenttia on vuoden sisällä kiinnittynyt takaisin koulutukseen ja työhön.

”Ajatellaan, että pojat on poikia”

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) raportin mukaan runsaan 50 000 kadonneen työmiehen joukko kasvaa joka vuosi tuhannella parhaassa työiässä olevalla, mutta yhteiskunnan ulkopuolelle tipahtavalla miehellä. Kasvu ei Evan mukaan ole taittunut taloudellisen noususuhdanteenkaan aikana. Kaikkiaan työelämän ulkopuolella on tällä hetkellä 79 000 miestä.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo sanoo, että ilmiötä selittää osaltaan teollisuuden lakastuminen Suomessa, jossa nuoret miehet ovat perinteisesti työllistyneet teollisuuden aloille. Taustalla on myös alhainen koulutus.

Opetusministeriön muutaman vuoden takaisten laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Jotain kannattaisi siis tehdä. Hiilamon mielestä ilmiöstä puhutaan kyllä paljon, mutta konkreettiset toimenpiteet puuttuvat.

Hiilamon mukaan pojat tarvitsevat porkkanoita koulutukseen. Sekä Nord että Hiilamo ovat sitä mieltä, että työ pitäisi aloittaa jo varhaiskasvatuksesta tai viimeistään peruskoulutuksesta.

– Pojat tarvitsevat tyttöjä enemmän tukea koulunkäyntiin. Ei ole mitään hyväksyttävää syytä sille, miksi poikien arvosanat saisivat olla peruskoulussa heikompia kuin tyttöjen arvosanat. Suomessa tämä on hyväksytty, kuin se olisi jokin biologinen ominaisuus. Ajatellaan, että pojat on poikia, Hiilamo ryöpyttää.

Nordin mukaan erityisesti peruskoululla on tärkeä rooli.

– Poikien ja myös joidenkin tyttöjen on vaikeaa olla itseohjautuvia oppijoita heti yläkoulun alusta. Koulun yhteisörakenteita ja yhteisöllistä toimintaa pitäisi vahvistaa. Niille, jotka eivät selviydy samassa putkessa peruskoulusta kuin enemmistö, pitäisi erityisesti rakentaa moniammatillista tukea kouluun ja huomioida omatahtinen oppiminen.

Nord kannattaa yläkouluun muun muassa nykyistä vahvempaa luokanvalvojasysteemiä.

Toiminta kuntouttaa paremmin kuin lääkitys

Peruskoulun jälkeen nuoret pitäisi saada Nordin mukaan mahdollisimman nopeasti johonkin toimintaan mukaan.

– Se on nuoren kehitykselle ominaista, että he ovat toimeliaita. He tarvitsevat yhteisön ja vertaistuen. Sillä on paljon kuntouttavampi merkitys kuin vaikka jollain lääkityksellä.

Nord sanoo, että oleellista tällaisissa toimintatavoissa on nuorten saamat onnistumisen kokemukset.

– Tosi monen nuoren kohdalla heidän kokemus itsestä on se, ettei heillä ole mitään arvoa yhteiskunnassa. Siksi näen tärkeänä, että kehitetään malleja, joilla nuoret saadaan yhteiskunnan aktiivisiksi toimijoiksi heidän toimintakykynsä huomioiden.

Esimerkkinä eräästä toimintamallista Nord kertoo Me-säätiön Me-taloista, joita on Helsingissä, Tampereella ja Lappeenrannassa.

– Näitä on asuinalueilla, joissa on paljon työttömyyttä. Niiden tarkoitus on aktivoida alueen nuoria mukaan toimintaan. Heille räätälöidään erilaisia työllistämistehtäviä, joita nuoret itse ovat aktiivisesti mukana miettimässä.

Nuoret esimerkiksi tekevät sotaveteraanien kodeissa kotitöitä, vetävät nuoremmille lapsille harrastustoimintaa Me-taloilla, miettivät alueen hyvinvointia lisääviä toimenpiteitä ja voivat vaikkapa auttaa ikäihmisiä tietokoneen käytössä.

– Palaute on ollut hienoa. Monelle nuorelle se on voinut olla viiteen vuoteen ensimmäinen työ, mitä he ovat saaneet tehdä. Kun aktiivisuus lisääntyy, nuoren oma motivaatio herää ja hän alkaa miettiä, mitä oikeastaan haluaisikaan tehdä ja mihin suuntaan lähteä, Nord sanoo.

Oppivelvollisuus 18 vuoteen

Suomessa pitäisi Hiilamon mukaan olla lisäksi nykyistä parempi mahdollisuus tehdä keikkatyötä ilman, että se vaikeuttaa sosiaaliturvan saamista. Myös oppivelvollisuuden pidentäminen 18 vuoteen, oppisopimuskoulutuksen ja työpajatyyppisen toiminnan kehittäminen nykyistä pidemmän oppivelvollisuuden loppuvaiheessa voisi hänen mukaansa tuoda ratkaisuja ilmiöön.

– Työn arvostus on pysynyt Suomessa korkealla. Vaikka sosiaaliturva on meillä anteliaampi kuin Yhdysvalloissa, on vaikeaa osoittaa, että kadonneet työmiehet olisivat vapaaehtoisesti valinneet elämän työmarkkinoiden ulkopuolella, Hiilamo kirjoittaa Evan raportissa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?