VTT esittelee tulostettavaa ruokaa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Välipala tulostimesta, salaatinviljelyä marketissa – näinkö ruokaa pian tuotetaan?

Salaattiviljelmiä ruokamarkettien varastoihin, kaupan tukkuportaat pois, 3D-tulostettua ruokaa. Näin VTT visioi elintarviketeollisuuden kehityspolkuja.

Jauhomatoja ja kotisirkkoja elintarvikkeiden raaka-aineeksi VTT:n tilaisuudessa.

7.2.2017 15:04

Teknologian tutkimuskeskus VTT esitteli tänään laajoja visioita siitä, millaiselta tulevaisuuden ruoan tuotanto, ostaminen – ja ruoka itsessään – näyttää.

VTT esitteli Elintarviketalous 4.0 -kehityspolkuja tilaisuudessa, jossa esillä oli muun muassa 3D-tulostettuja ruokanäytteitä, hyönteisiä, mustikanmäskistä leivottuja muffineja ja hyperspektrikamera, jolla saa tietoa ruuan säilyvyydestä.

Kasvisoluista tehtyjä ruuan aineksia. Ideana on kasvattaa erilaistumattomia soluja kokonaisen kasvin sijasta.

VTT:n tutkijat sanovat, että elintarviketeollisuudessa muutos on jo alkanut ja vauhti voi osoittautua odotettua nopeammaksi elintarvikepuolella samalla tapaa kuin verkkokauppa on mullistanut kulutustavaroiden ostamisen ennakoitua nopeammin.

Eräs iduillaan oleva idea on tuoretuotteiden tuottaminen ruokakaupoissa. Ajatuksena on, että viljelijä voisi kasvattaa yrttejä, salaattia tai sieniä paikan päällä kaupassa. Kuljetuskustannukset jäisivät pois, ja hävikki pienenisi. VTT:n mukaan ruoan välivarastointi ei kuulu tulevaisuuden ruuan logistiikkaan.

– Aikaa tuotteen valmistumisesta sen nauttimiseen halutaan lyhentää. Se on sekä kuluttajan että monen elintarviketoimijan intressi. Meidän visiossamme, jossa mukana oli myös teollisuuden toimijoita, todettiin, että tuoretuotanto tapahtuisi jo isommassa marketissa, VTT:n johtava tutkija Jaakko Paasi sanoi.

–  Hollannissa tätä jo kokeillaan. Nämä eivät ole pelkkiä tulevaisuusvisiota. Eivät valtavirtaa, mutta eivät myöskään heikkoja signaaleja, vaan niitä tehdään jo jossain päin.

Entä kaupparyhmät, kiinnostaako niitä perinteisen elintarvikeketjun murtaminen?

– Kyllä ja ei. Kyllä tarkoittaa sitä, että ne ovat erittäin kiinnostuneita seuraamaan, missä mennään. Ei sitä, että ne ovat aika vahvasti nykyisessä toimintamallissa kiinni, Paasi sanoo Taloussanomille.

– Tässä on kyllä potentiaalia jollekin uudelle toimijalle, kuten pienemmälle kauppaketjulle, joka tekisi asioita eri tavalla.

3D-keksejä kotitulostimella?

Elintarviketeollisuutta koettelee visio siitä, että puolivalmisteiden tuotanto siirrettäisiin kauppaan, vasta kuluttajan tilauksen mukaan tehtäväksi. Sekin on mahdollista esimerkiksi robotiikkaa hyödyntävillä valmistustekniikoilla.

Eräs tutkijoita kiehtova keksintö on 3D-tulostamisen käyttö ruuan valmistuksessa. 3D-tulostettua ruokaa voisi saada välipala-automaatista tai vaikka kotitulostimelle niiden halvetessa. Käytännössä ideasta rapisee osa kiehtovuudesta, sillä ainakin nykyisissä esimerkeissä kyseessä on lähinnä massamaisista koristeista, joiden lisäarvoa on vielä vaikea nähdä.

VTT:tä 3D-tulostamisessa kiinnostaa kuitenkin tutkia, miten tulostettavaan ruokaan saataisiin erilaisia ravintoaineita, kuituja ja tekstuureja niin, että se alkaisi lähetä kunnollista ruokaa, VTT:n tutkimusprofessori Kaisa Poutanen kertoo.

3D-printattua elintarvikemateriaalia maitoproteiinista ja rukiista.

Lainsäädännöstä ja hinnasta hidasteita

Osa visioista on aika korkealentoisia. VTT:ssä korostetaan kuitenkin, että elintarviketeollisuuden muutos on käynnistynyt ja etenee jo maailmalla. Elintarviketalous tarvitsee väistämättä harppauksen bio- ja älytalouden aikakaudelle. Syynä ovat valtavat haasteet esimerkiksi ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja ruokahävikin takia.

Euroopan unionin alueella arvioitu vuotuinen ruokahävikki on järjettömän suuri, 88 miljoonaa tonnia, ja siihen liittyvät kustannukset 143 miljardia euroa. Hävikistä reilu puolet tulee kotitalouksista ja viidennes ruuan teollista prosesseista. Noin 30 prosenttia maailman väestöstä kärsii jonkin asteen virheravitsemuksesta, joko ali- ja tai yliravitsemuksesta.

Kaupungistuminen, terveystrendit, ruuan arvokeskustelu ja digitalisaatio muuttavat myös kuluttajakäyttäytymistä etenkin teollisuusmaissa.

Poutanen sanoo, että periaatteessa ruuantuotannon uusia malleja ja teknologioita voitaisiin ottaa käyttöön jo 5–10 vuoden aikajänteellä. Avoimia kysymyksiäkin on paljon, kuten digitaalisten palvelukonseptien hinta tai hyönteisten syömiseen liittyvä lainsäädäntö.

Keinolihaa ja biotehtaita

  • Useita ruokaa muuttavia teknologioita on tutkimusvaiheessa: keinolihan tuottaminen bioteknisesti ja mikrolevien valjastaminen ruuantuottamiseen. Myös kanamunan korvaamista in vitro-teknologialla (koeputkikananmuna) etsitään ratkaisuja.

  • VTT:llä on kehitetty bioreaktoria, jolla voi kasvattaa marjoja tai kasveja kotona. Parhaillaan VTT ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutkivat myös, onko mahdollista tuottaa ruokaa jopa ilmasta ja sähköstä.

  • Ruuantuotantoa halutaan siirtää pelloilta ja kasvihuoneista biotehtaisiin mahdollisimman suljettuun raaka-ainekiertoon. Sellaisissa voidaan kasvattaa elintarvikkeita, mutta myös tuottaa esimerkiksi energiaa, lannoitteita, rehua tai polttoaineita.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?