300 000 euron asuntolainan voi saada yksinkin –”Bruttoliksan pitää olla melko kova” - Oma raha - Ilta-Sanomat

300 000 euron asuntolainan voi saada yksinkin –”Bruttoliksan pitää olla melko kova”

Viranomaisten lainaehtoihin vaatimat kiristykset ja pitkä taantuma ovat vaikuttaneet isojen asuntolainojen myöntämistahtiin vain vähäisesti jos ollenkaan, pankeista kerrotaan.

30.1.2017 6:02

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli velkaa keskimäärin 219 prosenttia käytettävissä olevista vuosituloistaan vuonna 2015, kertoo Tilastokeskus. Velkaantumisaste oli sitä korkeampi, mitä nuorempi oli asuntokunnan viitehenkilö.

Keskimäärin asuntovelallisilla oli asuntovelkaa 95 740 euroa, mikä oli vajaat kaksi prosenttia edellisvuotista enemmän.

Osalla asuntokunnista on asuntovelkaa huomattavasti tätä enemmän. Kaikista asuntokunnista 10 prosentilla oli 200 000 euron asuntolaina.

Yhden hengen talouksista runsaalla 5 000:lla oli yli 200 000 euron asuntolaina. Osuus kaikista yhden hengen talouksien asuntolainoista oli 2 prosenttia.

Jos tulot ovat keskimääräistä suuremmat ja muuta vakuuksiksi kelpaavaa omaisuuttakin löytyy, voi pankki myöntää yhdelle ihmiselle keskimääräistä huomattavasti enemmän velkaa.

Danske Bankin luottoyksikön johtaja Anne Sinkko kertoo, että isoja lainoja myönnetään edelleen siitä huolimatta, että lainaehtoihin on tullut kiristyksiä kuten lainakatto ja taantumaa on eletty jo useampi vuosi.

– Jos puhutaan esimerkiksi 200 000 tai 300 000 euron lainoista tai vieläkin suuremmista yhdelle ihmiselle myönnettävistä lainoista, niin kyllä niitä edelleenkin myönnetään. Keskeistä tässä on se, että lainanhoitokyky kartoitetaan jokaisen asiakkaan kohdalla erikseen henkilökohtaisesti lainaneuvotteluissa, Sinkko sanoo.

Sinkon mukaan isojen lainojen myöntämisessä ei ole tapahtunut viime aikoina merkittävää muutosta, vaan niitä maksamaan kykeneviä asiakkaita saapuu lainaneuvotteluihin kuten ennenkin.

– Tässä puhutaan huomattavasti marginaalisemmasta ryhmästä keskimääräiseen verrattuna. Heillä on selvästi tavallista palkansaajaa korkeammat ansiotulot ja todennäköisesti olemassa olevaa varallisuutta. Lisäksi pitää olla hyviä vakuuksia, Sinkko kertoo.

Mikä on paljon lainaa?

Se, millainen määrä lainaa on paljon, riippuu Sinkon mukaan asiakkaan maksukyvystä ja muusta varallisuudesta.

Lainanhoitokykyä arvioitaessa ratkaisevaa ovat muun muassa nettotulot ja menot, joihin vaikuttavat esimerkiksi huollettavien määrä, asuuko yhteistaloudessa vai yksin, omistaako auton ja onko vaikkapa poikkeuksellisen kalliita harrastuksia.

– Lainan myöntämiseen vaikuttaa myös elämäntilanne ja millaisia muutoksia siihen mahdollisesti on tulossa.

Sinkko sanoo, että lisäksi viranomaisten vaatimuksesta asiakkaan maksukykyä arvioidaan stressitestillä, jossa lasketaan, kykeneekö asiakas maksamaan lainansa kuuden prosentin korolla ja 25 vuoden laina-ajalla.

Jos lainan suuruutta arvioidaan pelkkien kuukausitulojen perusteella, saadakseen noin 200 000 euron lainan yksin, pitää Sinkon mukaan tienata nettona noin 2500 euroa kuukaudessa.

– Jos asuu yksin ja on huollettavia, nettotulojen pitää olla jonkin verran suuremmat. Jos menoja jakaa toinenkin henkilö, hiukan alhaisemmat nettotulot saattavat riittää, Sinkko sanoo.

Lisäksi pankit noudattavat yleisesti sääntöä, jonka mukaan lainanhoitomenot eivät saa ylittää 40 prosenttia nettotuloista. 10 prosentille asunnon arvosta on löydettävä lainakaton mukaisesti muita vakuuksia kuten säästöjä.

Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen laskee, että saadakseen 300 000 euron asuntolainan yksin, nettotulojen täytyy yltää kuukaudessa noin 5000 euron tasolle.

– Bruttoliksan pitää siis olla melko kova, hän toteaa.

Rytkösen mukaan lainakatto on vähentänyt Nooa Säästöpankissa jonkin verran isojen lainojen määriä.

– Ihmiset pyrkivät ratkomaan näitä luovasti. Huonoin tapa on ottaa jostain muualta 20 000 euron korkeakorkoinen vakuudeton kulutusluotto. Siitä ei välttämättä hyvä heilu.

Lainojen suhteellinen suuruus huolestuttaa

Tilastokeskuksen mukaan viidenneksellä velallisista asuntokunnista eli 270 050 asuntokunnalla oli velkaa vähintään kolme kertaa käytettävissä olevat vuositulot vuonna 2015. Asuntokuntien kaikista veloista heillä oli puolet. Peräti viisi kertaa vuositulojen verran velkaa oli 65 830 asuntokunnalla.

Sinkon mielestä kolme kertaa vuositulojen verran lainaa alkaa jo olla korkealla tasolla varsinkin, jos talouden puskurit ovat muutoin vähäiset.

Rytkönen puolestaan huomioi, että eletyn ajan taloudelliseen vireeseen nähden kahden prosentin nousu asuntolainojen suuruudessa ja lainojen suhteellinen suuruus velallisten vuosituloihin nähden, herättävät huolestuneisuutta.

– Tähän varmasti vaikuttaa jonkin verran se, että viimeisen parin vuoden aikana jotkut pankit ovat melko aggressiivisesti markkinoineet pitkiä lyhennysvapaita, Rytkönen miettii.

Hän sanoo, että lainan suuruudessa vuosituloihin nähden on huomioitava korkotason nousu.

– Jonain päivänä ne ovat muuta kuin nyt. Se voi tässä ajassa joiltakin päästä unohtumaan. Tässä kohtaa edellytetään vastuullisuutta rahoittajilta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?