Vuodenvaihteessa voimaan tullut eläkeuudistus toi mukanaan mahdollisuuden nostaa eläkettä jo 61-vuotiaana.
Ensimmäiset niin sanotut osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet myönnetään helmikuussa.
Uusi eläkemuoto tarjoaa mahdollisuuden nostaa ennenaikaisesti joko 25:tä tai 50:tä prosenttia kertyneestä eläkkeestä.
Varhennetun vanhuuseläkkeen nostamisen ohella voi jatkaa työntekoa, mutta työnteko ei ole ehto eläkkeen saamiselle.
Taloussanomat kuvaa neljän esimerkkitapauksen kautta, miten uutta eläkemuotoa voi hyödyntää ja mitä varjopuolia siinä on. Esimerkit löytyvät taulukkomuodossa jutun lopusta. Jos et näe niitä laitteellasi, voit katsoa ne myös täältä.
(Taulukon varhennetun eläkkeen suuruudesta eri tulotasoilla voit katsoa tästä artikkelista.)
PETRA PANKKIIRI: Jos tulot riittävät, työelämästä voi jäädä pois
Koska kertynyttä eläkettä voi alkaa nostaa 61-vuotiaana enintään 50-prosenttisena, varhennetun eläkkeen turvin eläköityminen voi onnistua ennen kaikkea hyvätuloisilta.
Helmikuussa 61 vuotta täyttävälle pankin osastopäällikölle on kertynyt 2242 euron edestä eläkeoikeutta.
Hän päättää jättäytyä työelämästä 2,5 vuotta ennen eläkeikäänsä ja alkaa nostaa puolikasta varhennettua eläkettä.
Kuukausieläkkeen suuruus ei kuitenkaan ole 1121 euroa, sillä etukäteen nostettuun eläkkeen osaan tehdään 0,4 prosentin vähennys jokaista varhennettua kuukautta kohden ja sitä leikkaa lisäksi elinaikakerroin.
Niinpä varhennetun eläkkeen suuruudeksi muodostuu noin 950 euroa.
Sillä on pärjättävä 2,5 vuotta, kunnes alimassa 63 vuoden ja 6 kuukauden eläkeiässään pankkiiri saa maksun toisen puolikkaan ansaitsemastaan eläkkeestä.
Varhennettuun puolikkaaseen tehty vähennys ei kuitenkaan koskaan poistu, joten lopullinen eläke jää pienemmäksi kuin se olisi jäänyt ilman varhennetun eläkkeen nostamista – se on uuden eläkemuodon ”hinta.”
RAUNO REKKAKUSKI: Varhennettu eläke voi auttaa työtaakan keventämisessä
Jos töistä jättäytyminen tuntuu taloudellisesti mahdottomalta, varhennettua vanhuuseläkettä voi käyttää myös työtaakan keventämiseen.
Yövuoroja ajava rekkakuski haluaa vähentää viimeisiksi työvuosikseen työmäärää, ja hänen ansionsa putoavat lähes kolmanneksella.
Paikatakseen tulojen menetystä hän päättää nostaa 25-prosenttista varhennettua eläkettä, joka tuo hänelle reilun 360 euron lisätulot kuukaudessa.
Ne kaunistavat tiliä seuraavat 2,5 vuotta, mutta hinnaksi siitä hänen lopulliseen eläkkeeseensä jää noin 50 euron lovi.
Jokaisen osittaista varhennettua vanhuuseläkettä harkitsevan suomalaisen on punnittava, kuinka paljon lopullisen eläkkeen heikkeneminen painaa vaakakupissa.
YRJÖ YRITTÄJÄ: Yrittäjät voivat käyttää siinä missä palkansaajatkin
Työeläkeyhtiö Elon mukaan uusi eläkemuoto on alkuun kiinnostanut ennen kaikkea yrittäjiä, jotka ovat halunneet nostaa osittaista eläkettä töiden ohessa.
Periaatteessa varhennettua eläkettä nostavan yrittäjän tilanne on samanlainen kuin palkansaajankin: varhennettu eläke tuo lisätuloja ennen eläkeikää, mutta syö tuloja loppuiän.
Yrittäjät erottaa palkansaajista se, että yrittäjillä on itse mahdollisuus ilmoittaa omat työtulonsa.
Jos yrittäjä keventää työtaakkaansa ja ilmoittaa pienemmät tulot, hän joutuu myös maksamaan vähemmän eläkemaksuja.
Toisaalta jotkut yrittäjät voivat katsoa, että työuran viimeisinä vuosina ei kannata pienentää työtuloja, koska eläkettä kertyy niistä työuran loppupäässä yhä hieman enemmän kuin muulloin.
TYTTI TYÖTÖN: Lisätuloja työttömälle – kannattaa silti harkita tarkkaan
Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä voi hyödyntää myös pienillä tuloilla elävä työtön, joka haluaa parantaa toimeentuloaan.
Varhennettu vanhuuseläke ei pienennä esimerkiksi työmarkkinatukea, joten sitä voi nostaa sosiaalietuuksien rinnalla.
Tässä – kuten muissakin tapauksissa – pitää kuitenkin ottaa huomioon se, että varhennetun eläkkeen nostaminen voi vaikuttaa tulojen verotukseen.
Lisäksi pitkäaikaistyöttömien ja muiden pienituloisten eläkeikää lähestyvien kannattaa miettiä hyvin tarkkaan, onko parin vuoden hienoinen nousu tuloissa sen arvoista, että jo ennestään pieni eläke jää loppuiäksi yhä pienemmäksi.
