Kahden kastin eläkeläiset: Toisten tulot pomppasivat, toisille 750 euroa kuussa

Eläkeläisten tulotaso on noussut reippaasti, mutta kansaneläkkeet junnaavat paikoillaan, Eläketurvakeskuksen uusi tutkimus paljastaa.

16.1.2017 6:01

Eläkeläisten tulotaso on edellisten 20 vuoden aikana noussut reippaasti, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) tänään julkistamasta tutkimuksesta.

Vuoden 2015 keskieläke eli 1 614 euroa oli ostovoimaltaan kolmanneksen suurempi kuin vuoden 1995 keskieläke.

Kehitystä selittää se, että eläkkeelle on jäänyt jatkuvasti parempituloisia eläkeläisiä kuin ikähaitarin yläpäästä on poistunut.

Esimerkiksi 64–75-vuotiaiden keskieläke oli 2015 noin 1 800 euroa kuukaudessa ja yli 85-vuotiaiden vain 1 400 euroa kuukaudessa.

Eläkkeelle hiljattain jääneet sukupolvet ovat myös aiempaa varakkaampia. Vuonna 2013 eläkeläisten keskimääräinen nettovarallisuus oli jo puolitoistakertainen palkansaajiin verrattuna.

Kansaneläkkeet jäävät keskiansioista yhä enemmän

On kuitenkin yksi eläkkeensaajien ryhmä, jonka ostovoima ei ole vuoden 1995 jälkeen juurikaan kasvanut: pelkkää kansan- ja takuueläkettä saavien keskieläke on yhä noin 750 euroa kuussa.

Kansaneläkettä ja sitä täydentävää takuueläkettä kustannetaan verovaroista niille eläkeläisille, joiden työeläkekertymä on jäänyt pieneksi tai olemattomaksi.

Kuilu työeläkkeensaajien ja kansaneläkkeensaajien välillä on kasvanut suureksi, sillä pelkkää työeläkettä saavien keskieläke oli vuonna 2015 yli 2 000 euroa.

– Tutkimuksemme osoittaa, että kansaneläkkeet ovat jääneet aiempaa enemmän keskiansioista, toteaa ETK:n tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen.

Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen sanoi marraskuussa, että kansaneläkkeitä pitäisi korottaa 200 euroa, jotta ne nousisivat 1980-luvun tasolleen.

Kansaneläkkeiden ja työeläkkeiden kuilu kasvoi jälleen vuodenvaihteessa, koska hallitus leikkasi kansaneläkeindeksiä 0,85 prosenttia.

Työeläkkeet puolestaan nousivat 0,6 prosenttia, koska työeläkeindeksiin hallitus ei koskenut.

Suomessa voikin sanoa olevan kahden kastin eläkeläisiä: hallituksen on helpompi leikata kansaneläkkeensaajilta kuin työeläkkeensaajilta, sillä työeläkkeillä on perinteisesti katsottu olevan vahva omaisuudensuoja.

Hyvä asia on ETK:n Kuivalaisen mukaan se, että pelkän kansaneläkkeen varassa elävien osuus on 20 vuodessa pienentynyt 13 prosentista 5 prosenttiin.

Lisäksi hän huomauttaa, että eläke muodostaa vain kaksi kolmannesta eläkkeensaajien tuloista.

Pienituloisimmat eläkeläiset saavat usein kansaneläkkeen lisäksi esimerkiksi asumistukea ja hoitotukea, mikä nostaa heidän kokonaistulojaan.

Suurissa vaikeuksissa joka sadas eläkeläinen

Eläkeläisväestön suhteellinen köyhyys työikäiseen väestöön on 2000-luvulla laskenut niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa, ETK:n tutkimuksesta selviää.

– Suuria toimeentulovaikeuksia koki vuonna 2014 vain noin prosentti eläkeikäisistä suomalaisista. Se on pieni luku, Kuivalainen sanoo.

Kaiken kaikkiaan suomalaiset eläkeläiset ovat parempituloisia kuin eurooppalaiset eläkeläiset keskimäärin.

Alla olevasta grafiikasta näkyy työ- ja kansaneläkkeen saajien keskieläkkeiden kehitys. Jos se ei näy laitteellasi, voit katsoa sen tästä linkistä. Kuvan alla selvitetään tarkemmin grafiikan sisältöä.

Mitä enemmän saa työeläkettä, sitä vähemmän saa kansaneläkettä.

65-vuotiaana eläkkeelle jäänyt yksinasuva henkilö voi vuonna 2017 saada kansaneläkettä, jos hänen työeläkkeensä jää alle 1 500 euroon kuukaudessa.

Täyden 629 euron kansaneläkkeen hän saa, jos työeläkettä ei ole kertynyt lainkaan.

Jos työeläke ja kansaneläke jäävät yhteensä alle 760 euroon, saa erotuksen verran takuueläkettä.

Puolison kanssa asuvien ja alle 65-vuotiaana eläkkeelle jääneiden kansan- ja takuueläkkeet ovat pienempiä. (Katso luvut Työeläke-sivuilta.)

Vuonna 2015 pelkkää työeläkettä sai 59 prosenttia eläkeläisistä ja pelkkää kansan- sekä takuueläkettä 5 prosenttia.

Vielä vuonna 1995 pelkästään työeläkettä sai vain 5 prosenttia eläkeläisistä ja selvästi suurin osa sai myös kansaneläkettä.

Oheisen kuvion näennäinen notkahdus sekä työ- että kansaneläkettä saavien keskieläkkeessä johtuu siitä, että vuonna 2001 kansaneläkkeen pohjaosa poistettiin ja se muuttui työeläkkeeksi.

Vain kansaneläkettä saavien keskieläke puolestaan laski vuonna 2008 siksi, että asumistukea ja hoitotukea ei enää laskettu tilastoissa kansaneläkkeeksi.

Ilman tätä muutosta myös vain kansaneläkettä saavien keskimääräinen eläke olisi noussut hieman vuodesta 1995.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?