Kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus syksyllä kertoi suunnitelmistaan työttömien työnhakijoiden haastattelujen lisäämiseksi, kriitikot syyttivät hallitusta työttömien kyttäämisestä.
Hallitus ei kritiikistä hetkahtanut vaan on edennyt hankkeessaan. Hallituksessa uskotaan vakaasti, että työttömien haastattelusyklin tiivistäminen avittaa työllistymistä.
Jatkossa kaikki työttömät haastatellaan kolmen kuukauden välein. Hanke ei ole aivan pikkuruinen, sillä haastattelujen kokonaismäärä nousee työmarkkinaneuvos Kimmo Ruthin mukaan tänä vuonna noin miljoonaan vuoden 2015 noin 300 000:sta.
Hankkeen polttopisteessä ovat Suomen 15 työ- ja elinkeinotoimistoa, joille haastattelumäärien roima kasvu teettää roppakaupalla lisää töitä.
Lisähaastattelujen mahdollistamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt TE-toimistoille kymmenen miljoonaa euroa lisähenkilöstön palkkaamiseksi. Summalla saadaan TE-toimistoihin lisätyövoimaa noin 200 henkilötyövuoden verran.
TE-toimistoissa työskenteli viime vuonna noin 2 200 henkeä. Hanketta työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellut Kimmo Ruth myöntää, että vajaan kymmenen prosentin työvoimalisäyksellä on vaikea yli kolminkertaistaa haastattelujen määrää.
– Lisäresurssi ei yksinään riitä lisähaastattelujen tekemiseen. Tämä vaatii TE-toimistoilta myös muun henkilöstön kohdistamista tähän tehtävään, Ruth sanoi STT:lle.
"Melkoisesti puuhaa"
TE-toimistoissa haastattelumäärien lisääntyminen otetaan vaihtelevasti vastaan. Suomen pienimmässä TE-toimistossa Kainuussa uskotaan, että haastattelumäärien lisääntyminen voidaan hoitaa kivuttomasti, etenkin kun Kainuun työllisyystilanne on parantunut selvästi.
– Työttömyysaste laskee Kainuussa nopeimmin koko maassa. Etenkin metallialalla joihinkin avoimiin työpaikkoihin on ollut jo vaikeaa löytää tekijöitä, TE-toimiston johtaja Tiina Veijola kertoo.
Pirkanmaan TE-toimiston palvelujohtaja Tarja Paulaniemi myöntää, että haastattelujen määrä toimiston toimialueella on massiivinen, sillä työttömiä työnhakijoita Pirkanmaalla on lähes 36 000. Tilannetta helpottaa se, että kaikkia haastateltavia ei ole tarkoitus tavata kasvokkain, vaan haastattelut voidaan hoitaa myös puhelimitse tai videoyhteyden välityksellä.
– Kyllähän tässä melkoisesti puuhaa on. Meidän täytyy kohdentaa toimintojamme siten, että henkilöstöä voidaan mahdollisimman paljon kohdentaa näihin haastatteluihin, Paulaniemi sanoo.
Tuloksia jo ensi kesänä?
Uudellamaalla toimivan Suomen suurimman TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen luottaa lujasti siihen, että työttömien haastattelutahdin tiivistäminen näkyy ennen pitkää myönteisenä kehityksenä työllisyysluvuissa. Tämän puolesta puhuvat niin tutkimustulokset kuin henkilökohtainen työkokemus.
– Me jotka olemme olleet pitkään työvoimahallinnossa, tiedämme ilman kokeilujakin, että kun asiakkaan kanssa tavataan säännöllisesti ja sovitaan jatkotoimista, niin se parantaa työllistymistä, Ukkonen sanoo.
Ukkonen uskoo, että nyt alkanut hanke tapaamisten tiivistämiseksi kantaa hedelmää jo ensi kesään mennessä.
Hän viittaa aiempiin kokemuksiinsa Espoon TE-toimiston johtajana. Nuorisotyöttömyys onnistuttiin painamaan Espoossa muutamaan prosenttiin, kun työttömille nuorille järjestettiin lyhyin väliajoin tapaamisia työvoimaviranomaisten kanssa.
– Loppui se ajelehtiminen, Ukkonen tiivistää.
