Jopa satojen eurojen lisämenot – katso, miten sähkön siirto kallistui eri alueilla

Pientalossa asuville sähköyhtiöiden korotukset tarkoittivat viime vuonna noin parin sadan euron lisämenoa.

Lohjalaisen Arvi Ovaskaisen mukaan hänen sähkölaskunsa paisui 161 eurolla viime vuonna. Hän toivoo, että hinnoittelua valvottaisiin aktiivisesti etukäteen.

5.1.2017 11:24

Sähkön siirtohinnat nousivat viime vuonna aiempia vuosia enemmän. Kuluttajille tämä näkyi kymmenien tai satojen eurojen vuotuisena lisämenona.

Sähkön siirron joulukuun sähköveroton keskihinta oli kerrostalohuoneistossa noin yksitoista ja pientaloissa noin yhdeksän prosenttia per kilowattitunti enemmän kuin vuoden 2015 joulukuussa.

Esimerkiksi sähkölämmitteisessä pientalossa, jossa sähkön käyttö on 18 000 kilowattituntia vuodessa, siirtohinta nousi keskimäärin vuoden 2016 joulukuussa 4 senttiin kilowattitunnilta edellisen vuoden vastaavan ajankohdan 3,68 sentistä.

Pientaloja ovat omakotitalot, paritalot sekä kaksikerroksiset omakotitalot, joissa on kaksi asuntoa.

Niin ikään sähkökiukaattomassa kerrostalossa, jossa sähkön käyttö on 2 000 kilowattituntia vuodessa, siirtohinta nousi keskimäärin 7,83 senttiin viime vuoden 7,01 sentistä.

Hinnat ovat nimenomaan vain siirtohintoja, eikä niissä ole mukana sähköveroa, joka oli molempina vuosina 2,79 senttiä kilowattitunnilta.

Jutun lopussa olevasta listasta voit katsoa eri yhtiöiden siirtohinnat joulukuussa 2015 ja 2016.

Sähkön hinta muodostuu energiahinnasta, siirtohinnasta ja veroista. Siirtohintaa, joka muodostaa sähkölaskusta noin kolmanneksen, ei voi sähkön tavoin kilpailuttaa. Näin ollen siirtohinnoissa vallitsee monopoli.

Carunan hinnanalennus päättyy helmikuussa

Siirtohintojen korotukset nousivat viime keväänä otsikoihin, kun Caruna nosti siirtohintaansa kymmenillä prosenteilla. Tuolloin verkkoyhtiöiden toimintaa ja hinnoittelun kohtuullisuutta valvovan Energiaviraston verkot-yksikön vt. johtaja Veli-Pekka Saajo pöyristyi hinnankorotuksista.

– En muista, että olisin koskaan nähnyt tai ottanut vastaan yhtä korkeita korotusilmoituksia, sanoi Saajo Taloussanomille.

Tapaus johti siihen, että Caruna sopi kuluttaja-asiamiehen kanssa laskevansa sähkönsiirron kiinteitä perusmaksuja 25 prosentilla. Kuluttajalle alennus jäi sähkölaskun verollisessa loppusummassa tätä hieman pienemmäksi.

Carunan alennus päättyy tämän vuoden helmikuun lopussa. Carunan asiakkuusjohtaja Katriina Kalavainen sanoo Taloussanomille, että yhtiö ei tehnyt muita korotuksia viime vuonna.

– Toimitusvarmuuslainsäädäntö muuttui niin, että sähkönsiirtoyhtiöiden on vastattava kiristyviin toimitusvarmuusvaatimuksiin vuonna 2028, mikä asettaa tiettyä korotuspainetta yhtiöille laajemminkin.

– Caruna on sitoutunut tekemään toimitusvarmuusinvestointeja, ja nämä siirtomaksut käytetään verkonparannushankkeisin, jotta sähkön saanti asiakkaalle voidaan turvata entistä paremmin.

Carunan uudet hinnat tulevat voimaan maaliskuussa, eikä muita hinnanmuutoksia ole tulossa vuodelle 2017. Kalavainen kertoo, että Carunan tulevista hinnoista on vaikea sanoa varmuudella.

– On vaikea lähteä ennustamaan, mitä hinnoille seuraavaksi tapahtuu, koska siihen vaikuttaa moni asia.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin hinnankorotukset siirtyvät kuluttajahintoihin

Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina, että sähkönsiirron kantaverkkoa hoitava valtionyhtiö Fingrid aikoo korottaa asiakkailtaan perimäänsä verkkomaksua vuoden alusta seitsemällä prosentilla. Fingridin asiakkaita ovat jakeluyhtiöt, kuten Caruna ja Helen.

Helenin toimitusjohtaja Risto Harjanne kertoo Taloussanomille, että tämä siirtyy kuluttajahintoihin.

– Se merkitsee meille 1–2 prosentin korotuspainetta pohjalle.

Helen nosti edellisen kerran siirtohintaansa toukokuussa noin yhdeksällä prosentilla. Syyksi Harjanne mainitsee kantaverkkomaksujen korotukset ja verkkoinvestoinnit.

– Toimitusvarmuusinvestoinnit ovat isoja, erityisesti maaseudulla. Toinen tekijä on tämä valvontamalli. Kun edellinen valvontajakso päättyi vuonna 2015, niin moni yhtiö alensi hintoja.

Harjanteen mukaan juuri valvontamalli ohjaa hinnoittelussa ”soutamiseen ja huopaamiseen”.

Energiavirasto valvoo sähköverkkoyhtiöiden siirtohinnoittelua kokonaisuutena neljän vuoden jaksoissa. Energiavirasto ei siten voi suoraan velvoittaa yhtiötä alentamaan siirtohintoja. Uusi nelivuotiskausi alkoi viime vuonna.

– Tähän alaan liittyy ansaintalogiikan linjauksia, eli toiset yhtiöt ottavat maksimivoiton ja toiset harrastavat maltillisempaa hinnoittelua.

Harjunen sanoo, että Helenillä päätökset siirtomaksujen hinnoittelusta tehdään joskus tammikuun jälkeen.

Jos taulukko ei näy koneellasi, voit katsoa sen täältä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?