Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä” - Oma raha - Ilta-Sanomat

Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

Julkaistu: 5.12.2016 6:03

Lainoppineet arvostelevat sitä, että perintöverojen maksuun liittyvää ongelmaa ei tunnusteta.

Perintövero saattaa alentua pian ensi kertaa liki vuosikymmeneen. Vaikka verotus kevenisi, eräs sudenkuoppa säilyy näillä näkymin lainsäädännössä edelleen. Perintövero erääntyy maksettavaksi silloinkin, kun perintö ei ole vuosikausiin jaettavissa.

– Lainsäätäjä tietää tarkoin ongelman, mutta ei ole halunnut korjata sitä, Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas sanoo.

Perintö- ja lahjaveron kevennys on parhaillaan valiokuntakäsittelyssä, ja muutoksen on määrä tulla voimaan vuoden alusta. Sen lisäksi eduskunta käsittelee parhaillaan lakiesitystä, joka liittyy perintöveron maksuongelmiin.

Esityksen mukaan vero menisi ulosottoon aikaisintaan kaksi vuotta ensimmäisen eräpäivän jälkeen. Esitys liittyy tilanteisiin, joiden taustalla on usein perinnön hallintaoikeus.

Viime viikolla opiskelija kertoi Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa, että hänellä ei ole varaa maksaa veroa opintotuesta, ja siksi ”ulosotto kolkuttelee ovella jo joulukuussa”.

Kirjoituksesta ei käy ilmi, liittyykö tapaus juuri hallintaoikeuteen tai muuhun riitaan tai erimielisyyteen esimerkiksi asunnon osakkaan kanssa.

Hallintaoikeus tarkoittaa, että leski saa oikeuden hallita jäämistöä jakamattomana lain nojalla. Sellaisen voivat puolisot testamentata toisilleen.

Jos vainajan ainoa omaisuus on puolisoiden yhteinen koti, leski voi asua siinä kuolemaansa saakka, mutta asunnosta perintöveron maksaa rintaperillinen. Hallintaoikeuden saaja ei joudu maksamaan ollenkaan perintöveroa, ja hallintaoikeus alentaa myös perillisten maksettavaksi tulevaa veroa.

”Marginaalinen uudistus”

Kangas teilaa ulosottoon liittyvän lakiesityksen. Siitä ei ole rahavaikeuksiin joutuvalle perilliselle suurtakaan apua. Kyse on lähinnä korollisesta lainasta, vieläpä 7,5 prosentin korolla, hän sanoo.

– Uudistus on täysin marginaalinen itse ongelmaan nähden. Siihen ei ole puututtu, koska mittaluokkaa ei pidetä riittävän suurena. Mielestäni tällä perusteella ei voi kuitenkaan perustella epäkohdan säilyttämistä.

– Hallitus tunnustaa, että perilliset voivat joutua v:mäiseen tilanteeseen, eli että perinnöstä voi syntyä ulosoton tai konkurssiin hakemisen peruste. ’Mutta ei nyt käytetä näitä mutta annetaan roikkua löysässä hirressä kaksi vuotta’, hän kuvaa.

Yleisenä ongelmana vakavia maksuvaikeuksia tapauksia ei pidetä, sillä yleensä kuolinpesän osapuolet pääsevät jonkinlaiseen sopuun. Ellei näin käy, yksittäisissä tapauksissa veropaukku voi olla erittäin raskas.

Erityisen ikäviä ovat Kankaan mukaan tilanteet, jossa esimerkiksi ensiksi kuolleella miehellä on aiemmasta avioliitosta lapsi, ja häneltä jää suhteellisen nuori vaimo. Hän saattaa elää vuosikymmeniäkin asunnosta, eivätkä lapset saa perinnöstä mitään.

Asianajaja Salme Sandström tuntee myös hallintaoikeuteen liittyvän ongelman. Muutosta tarvitaan hänenkin mielestään.

– Voi olla tilanteita, joissa yksi sisaruksista on hyvässä asemassa palkkatöissä, ja toinen pystyy hyvin maksamaan, toinen ei. Jos muuta varallisuutta ei ole kuin asunnon lakiosa, perillinen voi saada aikamoisen rasitteen perinnöstä, jota ei pysty realisoimaan.

Mikä avuksi?

Veronmaksajain keskusliitto lakiasiainjohtaja Vesa Korpela sanoo, että keinoja ongelman ratkaisemiseksi on, mutta rajoitetusti. Maksuaikaa ja järjestelyjä voi verottajan kanssa tehdä, mutta eipä paljon muuta.

– Pesäosuus voidaan jopa ulosmitata. Kyllä nämä tilanteet voivat mennä aika kohtuuttomiksi. Ääritilanteessa voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä.

Yksi tapa varautua ennakolta on ottaa esimerkiksi henkivakuutus. Hallitus esittää tosin myös, että henkivakuutuskorvauksista poistetaan osin verovapaus. Vastavuoroisesti leskien ja alaikäisten lapsien perintövero kevenisi.

Jos muuta varallisuutta ei ole asunnon lisäksi, leski voi halutessaan esimerkiksi luopua asumisoikeudesta.

– Myydään perintökämppä ja ostetaan halvempi tilalle, Korpela sanoo.

1. Veroton lahja

Yleinen tapa siirtää omaisuuttaan lapsilleen verotta on lahjoittaa 3 999 euron arvosta varallisuutta kolmen vuoden välein. Jos lakiehdotus hyväksytään, vuoden vaihteen jälkeen voi lahjoittaa ilman veroja 4 999 euroa.

2. Säästöhenkivakuutus

Sijoitusvakuutuksilla voi halutessaan estää varallisuutensa valumisen lapsiensa puolisoille. Vakuutusten varallisuus on suojassa myös hoitolaitosmaksuilta.

3. Hallintaoikeustestamentit

Erilaiset testamentit, kuten hallintaoikeus- ja omistusoikeustestamentit. Hallintaoikeustestamentilla annetaan varallisuutta perijän omistukseen mutta pidätetään lesken käyttö- tai hallintaoikeus omaisuuteen. Hallintaoikeuden pidättäminen alentaa lapsien perintöveroa.

4. Voitolliset arvopaperit

Voitollisten arvopapereiden tai arvoaan nostaneen kesämökin lahjoittaminen on myös keinoja siirtää omaisuutta jälkipolville. Verotuksessa voitollisten osakkeiden arvoksi katsotaan lahjoituspäivän käypä arvo.

5. Alihintainen kauppa

Omaisuuttaan voi siirtää lapsille alihintaisella kaupalla. Kauppahinnan täytyy olla yli 75 prosenttia omaisuuden todellisesta arvosta, muuten lahjansaajan pitää maksaa erotuksesta lahjavero.