Asunto-osuuskunta voisi olla uusi asumisvaihtoehdo - Oma raha - Ilta-Sanomat

Tällainen olisi uusi vaihtoehto asuntomarkkinoille

Osuuskunta saattaa nousta uudeksi asumismalliksi. Luonnoksen mukaan se hyödyttäisi asukasta uusilla palveluilla. Mutta miten kustannukset jaettaisiin?

29.11.2016 20:08

Kiinteistöalan yhteistyöjärjestö Rakli hahmottelee asunto-osuuskuntamallia Suomeen. Raklin johtajan Aija Tasan mukaan tarkoituksena on luoda omistus- ja vuokra-asumisen rinnalle uusi malli.

Pellervon taloustutkimus PTT:ssä on laadittu ehdotus uudeksi malliksi. PTT:n liiketaloustutkija Heidi Forsström-Tuominen sanoo, että kartoitus antaa eväitä keskustelulle. Mallissa on silti vielä paljon puolia, jotka vaativat lisätutkimusta.

Asunto-osuuskuntamallissa asukas voisi päästä kiinni pysyvään asuntoon kohtuullisella summalla. Forsström-Tuominen sanoo, että osuuskunnassa voisi olla erilaisia jäsenyyksiä, mikä toisi joustavuutta.

– Asukas voisi saada hallintaoikeuden asuntoon maksamalla 15–100 prosenttia asunnon hinnasta. Erotusta tasattaisiin erisuuruisilla kuukausittaisilla vastikkeilla, hän kertoo.

Iso asunto ja omistus voisi lisätä valtaa

Keskeistä osuuskunta-asumisessa olisi, että asukas saisi siitä hyötyä asumisen aikana. Forsström-Tuomisen mukaan osuuskunta voisi tarjota mitä tahansa ihmisten elämään ja asumiseen liittyviä palveluita. Ne voisivat liittyä vaikkapa terveyden tai lasten hoitoon.

Yksi keskeinen kysymys on, miten kustannukset jaettaisiin oikeudenmukaisesti. Forsström-Tuomisen mukaan asia vaatii jatkokehittelyä.

Päätöksenteko osuuskunnassa olisi demokraattista.

– Asunnon koko ja siihen investoitu summa pitäisi ottaa huomioon.

Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sata neliötä kokonaan ostaneella olisi esimerkiksi putkiremontista päätettäessä paljon enemmän ääniä kuin naapurilla, joka omistaisi kuudenneksen yksiöstä.

Asunto-osakeyhtiöitä ei kannattaisi muuttaa

Nykyisistä asumismuodoista osuuskuntamalli on lähinnä asumisoikeusasumista. Osuuskunnassa asukkaalla olisi kuitenkin paremmat vaikutusmahdollisuudessa kuin asumisoikeuskodeissa.

Asunto-osakeyhtiöt voivat jo olla toiminnallisia palveluorganisaatioita.

– En lähtisi muuttamaan asunto-osakeyhtiöitä osuuskunniksi. Se ei näytä tarkoituksenmukaiselta, Forsström-Tuominen sanoo.

Osuuskunnat voisivat olla suuria ja omistaa asuntoja eri paikkakunnilla. Asukkaat pystyisivät joustavasti vaihtamaan asuntoa osuuskunnan sisällä. Asunnon vaihtaminen saattaisi toimia vähän kuin nykyinen lomaosakejärjestelmä.

– Tarkoitus on, että ihmiset muuttaisivat nykyistä helpommin. Se loisi joustavuutta työmarkkinoille.

Asumisen ei ole tarkoitus tuottaa voittoa. Muualla maailmassa on järjestelmiä, joissa asuntoon sijoitetusta pääomasta vähennetään arvon aleneminen. Tällaista ei Suomeen kuitenkaan ole suunniteltu.

Osuustoimintayrityksistä asuntoyhtiöitä?

Ulkomailla toteutetuissa järjestelmissä on ollut myös haittapuolia. Koska malli on monimutkainen, se vaatii Forsström-Tuomisen mielestä syvällistä ymmärrystä osuustoiminnan periaatteista ja ammattimaista johtamista.

– Epäonnistumiset liittyvät näiden puutteisiin.

Asunto-osuuskunta vaatii selkeät säännöt, mutta tarkoituksena ei ole lisätä sääntelyä. PTT:ssä on arvioitu, että osuustoimintaa jo tuntevat yhtiöt voisivat lähteä toteuttamaan järjestelmää. Forsström-Tuominen arvioi, että vaikkapa osuuskaupoille siirtymä voisi olla luonteva.

Finanssiryhmä OP on kertonut tähtäävänsä monialaiseksi palveluyritykseksi. OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen sanoi noin viikko sitten Kuntalehdessä, että omistaminen ei ole tulevaisuuden trendi – ei edes asuntojen.

– Menemme kohti jakamistaloutta, joten asuntolaina ei ehkä tulevaisuudessa ole enää varteenotettava tuote kaikille asiakkaille, hän ennakoi.

Osuuskunta-asumista ehkä vuonna 2030

Forsström-Tuominen pitää selvitystä keskustelunavauksena.

– Olemme ainakin antaneet näkökulmia siitä, miltä asuminen voisi tulevaisuudessa näyttää.

Osuuskunta-asumista voitaisiin hänen mukaansa alkaa kokeilla vaikka heti. Kokemuksia voitaisiin käyttää hyödyksi järjestelmän rakentamisessa.

Koska asumiseen liittyy paljon erilaisia puolia ja myös taloudellisia näkökulmia, kovin nopeasti asunto-osuuskunnat tuskin yleistyvät.

– 10–15 vuotta voisi olla realistinen aikataulu, Forsström-Tuominen pohtii.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?