Kansan- ja takuueläkkeet sekä työttömien peruspäiväraha ja työmarkkinatuki pienevät vuodenvaihteessa.
Normaalisti näitä etuuksia korotetaan vuosittain hintojen nousun mukaan. Tämän vuoden hienoinen inflaatio olisi tuonut ensi vuodelle 0,4 prosentin korotuksen, mutta eduskunta hyväksyi keskiviikkona hallituksen esityksen, jonka mukaan korotus korvataan 0,85 prosentin leikkauksella.
Niinpä täyden kansaneläkkeen määrä kuukaudessa pienenee ensi vuonna 629 euroon, kun se ilman lakimuutosta olisi noussut 637 euroon.
Työttömien peruspäiväraha ja työmarkkinatuki taas pienenevät 697 euroon, kun ne normaalisti olisivat kohonneet 706 euroon.
Leikkaus koskee myös muita kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia, joita ovat muun muassa vammaistuet, lastenhoidon tuet ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahat.
Työeläkkeitä päätös ei koske. Työeläkkeet kohoavat työeläkeindeksin mukaisesti 0,6 prosenttia.
Ennennäkemätön leikkaus jää pysyväksi
Kansaneläkkeitä ja työttömyystukia pienennettiin edellisen kerran tämän vuoden alussa 0,4 prosenttia, mutta se ei johtunut poliitikkojen päätöksistä vaan siitä, että kuluttajahinnat laskivat viime vuonna.
Juha Sipilän hallituksen tekemää erillistä päätöstä voikin pitää historiallisena, sillä kansaneläkeindeksiä ei ole leikattu koskaan aikaisemmin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen kirjoittaa, että vertailukohtaa voi hakea lähinnä 1990-luvulta, jolloin indeksejä jäädytettiin hetkeksi ja joitakin yksittäisiä etuuksia heikennettiin.
– Näin laajamittaista indeksijäädytystä ei kuitenkaan 1990-luvulla tehty, Honkanen toteaa.
Ensi vuoden alussa tehtävä leikkaus jää pysyväksi, eli sitä ei ole tarkoitus korvata myöhemmin. Sen sijaan hallitus aikoo jäädyttää etuudet ensi vuoden tasolle myös vuosiksi 2018–2019.
Toimeentulotuen tarve kasvaa
Sipilän hallitus tavoittelee indeksileikkauksella ensi vuodelle 73 miljoonan euron menosäästöjä.
Kelan tutkijoiden mukaan päätös nipistää eniten pienituloisilta. Kaikkein pienituloisimpien asemaa helpottaa kuitenkin se, että hallitus on päättänyt jättää toimeentulotuen leikkauksen ulkopuolelle.
Toimeentulotukea voivat hakea sellaiset suomalaiset, joiden tulot eivät muiden tukien jälkeen riitä elämiseen. Kelan tutkijat huomauttavat, että osa kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksien leikkaaminen lisääkin toimeentulotuen tarvetta ja toimeentulotukimenoja.
Toimeentulotuki siirtyy vuoden alussa kunnilta Kelalle, minkä uskotaan helpottavan sen hakemista ja vähentävän tuen alikäyttöä.
