Leskeneläke saattaa innostaa 49-vuotiaita naimisiin - Oma raha - Ilta-Sanomat

Erikoinen piikki 49-vuotiaiden naimisiinmenossa – arvaatko syyn?

Kuvituskuva
Julkaistu: 20.11.2016 6:10

Suomalaiset 49-vuotiaat menevät innokkaasti naimisiin toisin kuin 48- tai 50-vuotiaat. Syy on taloudellinen, ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi.

Avioitumistilastoissa on selvä piikki 49-vuotiaiden kohdalla. Sen ikäisiä meni viime vuonna naimisiin yhtä paljon kuin noin 35-vuotiaita.

Viime vuonna 49-vuotiaat solmivat kaksi kertaa niin paljon avioliittoja kuin 48-vuotiaat. Sen sijaan 50-vuotiaiden avioitumisten määrä oli vain kolmannes vuotta nuorempien liitoista.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi, että takana ei ole viidenkympin villitys, vaan leskeneläke.

– Mikään muu syy ei näytä selittävän tilannetta.

Kärkkäisen perustelua tukee se, että piikki ilmaantui Tilastokeskuksen tilastoon sen jälkeen, kun lakia 1990-luvun taitteessa muutettiin.

Jos parilla ei ole yhteisiä lapsia, leski voi saada leskeneläkkeen, jos hän on avioitunut tai rekisteröinyt parisuhteensa alle 50-vuotiaana ja puoliso on ollut tuolloin alle 65 vuotta.

Edun saamiseksi puolison kuollessa lesken tulee olla vähintään 50-vuotias ja avioliiton pitää olla kestänyt ainakin viisi vuotta. Avopuolisoa järjestelmä ei noteeraa: hänen kuolemansa ei oikeuta leskeneläkkeeseen.

Ennen lakimuutosta avioituneilla lapsettomilla puolisoilla on oikeus leskeneläkkeeseen, vaikka avioliitto olisi solmittu 50 ikävuoden jälkeen.

Taloudelliset kannustimet vaikuttavat

Jos parilla on yhteinen lapsi, naimisiin ei ole samanlaista painetta. Tällöin avioliitto pitää olla solmittu ennen edunjättäjän 65-vuotispäivää.

Kärkkäinen arvioi, että pääosa 49-vuotiaana naimisiin menneistä pareista on elänyt pitkään yhdessä. Hän ei suinkaan väheksy tunnesyitä, mutta arvioi, että taloudelliset kannustimet ovat yksi ajuri.

– Vaikuttaa siltä, että ihmiset ovat tietoisia laista, hän sanoo.

Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää. Toinen on Kelan ja toinen työeläkejärjestelmän. Jälkimmäinen perustuu kuolleen puolison ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen.

Naimisiinmenoa koskevat ikärajat ovat samat molemmissa järjestelmissä.

Alle 65-vuotias leski voi saada perhe-eläkettä yhtä aikaa kummastakin paikasta. Yli 65-vuotiaalle ei sen sijaan enää makseta Kelan leskeneläkettä, mutta työeläkelakien mukaisella etuudella ei ole ikärajaa.

Suomalaiset parantaisivat avopuolisoiden asemaa

Ensi vuoden alussa tulee voimaan eläkeuudistus, mutta se ei muuta perhe-eläkkeitä. Vastaisuudessa muutoksia saattaa tulla, sillä järjestelmän kehittämistä selvitetään parhaillaan.

Kärkkäisen mielestä keski-ikäiset voivat rauhassa katsoa, miten tilanne muuttuu. Naimisiin ei tarvitse kiirehtiä.

– Vaikka tulisi isojakin uudistuksia, niissä on todennäköisesti siirtymäaika, hän huomauttaa.

Kärkkäinen ennakoi, että avopuolisoiden asemaan saatetaan puuttua avoliittojen yleistymisen vuoksi. Viime vuonna neljännes pareista eli avoliitossa.

Kansalaiset kannattavat avopuolisoiden aseman parantamista. Kela teetti alkuvuonna Taloustutkimuksella asiaa koskevan kyselyn. Siihen vastanneista yli 60 prosenttia on sitä mieltä, että avo- ja avioliitoista leskeytyneillä tulisi olla samat oikeudet.

Naisen eläke-euro on alle 70 senttiä

Leskeneläkkeitä on maksettu liki 50 vuotta. Niillä on tasattu naisten ja miesten eläkkeiden eroja. Etenkin iäkkäimmillä, pitkään lapsia kotona hoitaneille naisille lesken eläke on ollut merkittävä taloudellinen tuki.

Sukupuolten väliset palkkaerot heijastuvat edelleen eläkkeiden suuruuteen. Kelan mukaan naisten työeläke on keskimäärin 66 prosenttia miesten eläkkeestä.

Oheisessa grafiikassa on kuvattu naisten avioitumista. Miesten kohdalla avioitumisessa on samanlainen piikki 49 vuoden iässä.

Kuvituskuva

Tuoreimmat osastosta