Pankki ei maksa asuntolaina-asiakkaalle, vaikka korko menisi miinukselle - Oma raha - Ilta-Sanomat

Tarkista, onko sinulla tällainen asuntolaina – Professori: Koron pitäisi pudota miinukselle

Asuntovelkaisen lainasopimuksessa sanotaan, että velan korko muuttuu yhtä paljon kuin viitekoron arvo. Kun kokonaiskorko olisi painunut miinukselle, pankki pani rajan nollaan prosenttiin. Professorin mielestä tämä ei ole oikein.

19.11.2016 6:02

Pankki ilmoitti äskettäin asiakkaalleen, että hänen asuntolainansa korko alenee 0,00 prosenttiin. Laina on sidottu kolmen kuukauden euriboriin, joka korontäsmäyspäivänä oli 0,312 prosenttia miinuksella.

Asiakas kummasteli, miksei korko laskenut miinukselle, kun hänen marginaalinsa on 0,3 prosenttiyksikköä. Hänen velkakirjassaan lukee, että ”velan korko muuttuu yhtä paljon kuin viitekoron arvo on muuttunut”.

Laina oli nostettu Helsingin OP:sta. Sieltä asiakkaalle vastattiin, että ”velkakirja on velallisen antama yksipuolinen sitoumus, jossa velallinen sitoutuu maksamaan velan korkoineen pankille”.

– Luottosuhteessa on tarkoitus, että asiakas saa lainaa pankista ja maksaa korkoa. Se ei voi kääntyä toisin päin, sanoo liiketoiminta-alueen johtaja Jussi Huttunen OP:sta.

Nordeassa ja Danske Bankissa tilannetta tulkitaan samoin. Kokonaiskorko voi laskea nollaan asti, mutta ei negatiiviseksi.

Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller sanoo, että korko on velallisen velkojalle maksama korvaus siitä, että hän saa rahan käyttöönsä.

Miller vertaa tilannetta auton lainaamiseen.

– Jos lainaan autoani, pitäisikö minun vielä maksaa lainaajalle, että hän käyttää autoani?

”Ei tallettajienkaan tarvitse maksaa”

Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professorin Timo Rothoviuksen mielestä sopimuksesta on pidettävä kiinni.

– Tietenkään tuollainen tulkinta ei ole oikein, hän sanoo.

Asia on Rothoviuksen mielestä periaatteellinen. Vaikka käytäntö on yleinen, se ei välttämättä ole oikein.

– Pankit tekisivät fiksusti, jos pitäisivät sopimuksistaan kiinni.

Rothovius arvioi, että pankit luottavat siihen, että kukaan ei vie asiaa oikeuteen. Lakimiehen palkkaaminen ja oikeuskäsittely voisi tulla kalliiksi – ”varsinkin, jos häviää”.

Tilanne voisi olla Rothoviuksen mielestä otollinen ryhmäkanteelle.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) lakimies Paula Hannula ymmärtää pankkeja.

– Kokonaiskorko ei voi mennä miinukselle niin, että velkoja joutuisi maksamaan korkoa siitä, että velallisella on lainaa.

Hannula muistuttaa, että sama logiikka pätee talletuksiin. Tallettajankaan ei tarvitse maksaa korkoa pankille siitä, että pitää rahojaan pankissa.

Toimintatapa perustuu yleisiin oikeusperiaatteisiin.

Miinuskorko voisi olla mahdollinen vanhoissa lainoissa

Esimerkin asiakas on sopinut lainastaan vuonna 2009. Negatiivisen kokonaiskoron mahdollisuus koskeekin asuntovelkoja, jotka on otettu aikana, jolloin kukaan ei kuvitellut, että korot voisivat laskea negatiiviseksi.

Kolmen kuukauden euribor painui ensimmäisen kerran negatiiviseksi puolitoista vuotta sitten, ja vuoden euribor luisui miinukselle viime helmikuussa.

Lainat, joiden korko voisi painua miinukselle, on Huttusen mukaan nostettu viime vuosikymmenellä marginaalien oltua alimmillaan. Ne on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin, jotka ovat nyt eniten miinuksella.

OP:ssä tällaisia tapauksia on vähän suhteessa koko asuntoluottokantaan. Huttunen kertoo, että sopimuksista monet ovat jo päättyneet, vaikka ne on aikanaan tehty 20:ksi, joskus 25 vuodeksi.

– Yllättävän iso osa suomalaisista muuttaa, eroaa, menee uusiin naimisiin tai jostakin musta syystä säätää isostikin lainaansa sopimuskauden aikana.

Miinuskorko ei syö kaikilta edes marginaalia

Hannula huomauttaa, että tuollaisissa vanhoissa lainasopimuksissa negatiivinen korko sentään syö marginaalia. Uudehkoissa lainoissa näin ei ole, sillä korkojen alettua luisua pankit ovat muuttaneet sopimuksiaan.

Suurista pankeista Nordea alkoi ensimmäisenä, liki neljä vuotta sitten kirjata asiakirjoihinsa, että viitekorko on vähintään nolla. Sen jälkeen asuntovelasta sopineet maksavat aina vähintään täyttä marginaalia.

OP ja Danske Bank siirtyivät tällaiseen käytäntöön viime vuoden alussa. Jos edellä mainittu asiakas olisi nostanut lainansa viime vuosina, hän maksaisi siis vähintään 0,3 prosentin korkoa.

Nykysäännöksiin liittyy Hannulan mukaan tulkinnanvaraisuutta. Vuoden vaihteessa asiaa sääntelevää laki täsmentyy. Siihen tulee maininta, jonka mukaan asuntoluotonantajalla on oikeus periä koko marginaali myös silloin, kun viitekorko on negatiivinen, jos luottosopimuksessa näin on sovittu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?