Onko sinulla eläkevakuutus? Osa vuolee kultaa, osan säästöt sulavat

Viime vuosina yksilöllisten eläkevakuutusten suosio on romahtanut.

Riippuu eläkevakuutuksesta, onko se ollut nykyisille eläkeläisille oikotie Välimerelle.

10.11.2016 6:02

Lähes joka viidennellä suomalaisella on vapaaehtoinen eli niin sanottu yksilöllinen eläkevakuutus, mutta viime vuosina uusien vakuutusten myynti on hyytynyt.

Kun vuonna 2003 yksilöllisen eläkevakuutuksen hankki yli 80 000 suomalaista ja vielä vuonna 2009 lähes 40 000, vuonna 2015 uusia vakuutuksia myytiin Finanssialan keskusliiton (FK) mukaan alle 300.

Vakuutuksissa on kyse siitä, että asiakas maksaa pankille tai vakuutusyhtiölle eläkemaksuja sijoitettavaksi ja voi tulevaisuudessa nostaa sijoittamiaan rahoja tuottojen kera pikkuhiljaa pois.

Vielä 1990-luvulla yksilöllisiä eläkevakuutuksia mainostettiin tapana jättäytyä pois työelämästä ennen eläkeikää esimerkiksi 55-, 58- tai 60-vuotiaana ja lähteä vaikkapa Välimerelle purjehtimaan.

Lukuisten lakimuutosten vuoksi uudet vakuutukset eivät enää mahdollista rahojen nostamista ennen alinta lakisääteistä eläkeikää.

– Se on todennäköisesti yksi syistä suosion vähenemiseen, vaikka asiasta ei tutkimustietoa olekaan, toteaa FK:n asiantuntija Piritta Poikonen.

Osalle vakuutus on kultakaivos, osalle taakka

Ovatko yksilölliset eläkevakuutukset sitten olleet nykyisille eläkeläisille oikotie Välimerelle? Se riippuu pitkälti siitä, millaisen eläkevakuutuksen on aikanaan ostanut.

Niin sanotut perustekorkoiset vakuutukset ovat taanneet ottajalleen ennalta määrätyn suuruisen tuoton. Esimerkiksi 2000-luvun alussa 4–5 prosentin tuotto on voinut kuulostaa pieneltä, mutta tämän päivän nollakorkoympäristössä sellaista on vaikea löytää mistään muualta.

Vieläkin vanhempiin vakuutuksiin jotkut yhtiöt ovat lisäksi luvanneet erityisetuja, joiden ansiosta niiden tuotto voi nousta jopa yli 7 prosenttiin.

Sijoitustuottoihin sidottu lisäeläke on puolestaan voinut vaikuttaa perustekorkoista houkuttelevammalta esimerkiksi 2000-luvun kiitävien pörssikurssien maailmassa, mutta nollakorkojen ympäristössä säästöt voivat sulaa.

Kun sijoitukset tuottavat hyvin vähän ja pankki tai vakuutusyhtiö ottaa sovitut palkkiot itselleen, sijoitussidonnaisen vakuutuksen haltija saattaa huomata lisäeläkkeensä pienenevän vuodesta toiseen.

Sijoitettuja rahoja ei saa helposti ulos

Normaaleista sijoituksista rahansa voi vetää silmänräpäyksessä pois, mutta sijoitussidonnaisissa eläkevakuutuksissa sijoittajan rahat ovat ikään kuin jumissa.

Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin sijoittaneet ovat voineet vähentää maksamansa eläkemaksut verotuksessa nimenomaan sillä ehdolla, että rahat saa ulos pienissä erissä vasta ennalta määritellyssä iässä, FK:n Piritta Poikonen toteaa.

– Jokainen asiakas on vakuutuksen hankkiessaan tiennyt tarkalleen, mihin sitoutuu.

Eläkevakuutukseen sijoitetun summan voi periaatteessa saada kerralla ulos, mutta Poikosen mukaan verosanktiot ovat niin suuret, että kannattavaa se ei ole.

Säännöt selkiytyvät ensi vuonna

Poliitikot ovat toistuvasti rukanneet yksilöllisten eläkevakuutusten ikärajoja muun muassa siksi, etteivät lisäeläkkeet loisi kannusteita jäädä pois työelämästä ennen eläkeikää. Muutokset eivät ole olleet takautuvia, eli ne ovat vaikuttaneet vain tuleviin eläkemaksuihin.

Vuonna 2010 eläkevakuutusten ikäraja sidottiin ”alimpaan lakisääteiseen eläkeikään”. Se teki tilanteesta epäselvän, koska eläkeikä voi muuttua periaatteessa koska tahansa.

Esimerkiksi vuonna 1962 syntyneiden eläkeikä olisi vanhoilla säännöillä ollut 63, mutta nousee 2017 alussa voimaan tulevassa eläkeuudistuksessa 65:een.

Vuoden 2017 alusta lähtien kaikkien eläkevakuutusten ikärajat lyödään lukkoon kunkin ikäluokan arvioidun eläkeiän mukaan, mitä Piritta Poikonen pitää hyvänä ja selkiyttävänä muutoksena.

Esimerkiksi vuonna 1962 syntynyt suomalainen voi siis saada vuoden 2010 alun jälkeen maksamiaan eläkemaksuja ulos 65-vuotiaasta eteenpäin, vaikka uusia eläkeuudistuksia tulisi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?