Robotisaatio vie töiden lisäksi verotulot – jopa kolmannes tuloveroista saattaa hävitä - Oma raha - Ilta-Sanomat

Töistä voi tulla harvojen herkkua – miten korvataan kutistuvat tuloverot?

Koneiden syrjäyttämiä työntekijöitä on lohduteltu muun muassa kansalaispalkalla. Työtä löytämättömien yhteiskunnallinen tukeminen on kuitenkin hankalaa, jos työntekijöiden mukana häviää merkittävä osa verokertymästä.

22.9.2016 18:28

Robotisaatio eli ihmistyövoiman korvaaminen koneilla uhkaa seuraavan vuosikymmenen tai kahden aikana jopa kolmasosaa suomalaisista työpaikoista. Robotisaatiosta ja häviävistä työpaikoista ja -tehtävistä on keskusteltu paljon, mutta sen verotukselliset vaikutukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Jos robotit vievät työt, kuka maksaa verot, kysyy Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen blogissaan. Kärkkäinen lainaa kirjoituksessaan Robottien kukoistus -kirjan tekijää Martin Fordia, joka esittää perustuloa ratkaisuksi tilanteessa, jossa työt muuttuvat vain harvojen herkuksi.

Tulevaisuudessa perustulo toimisi kansalaisosinkona, jolla teknologisen kehityksen hyödyt jaettaisiin tasaisemmin koko kansalle.

– Valitettavasti keskustelussa on sivuutettu se, että rahan jakaminen ei yleensä ole ongelma, vaan ongelmaksi muodostuu rahan kerääminen. Jos työn katoaminen romauttaa työtulot, romahtavat myös työtuloista saatavat verotulot, Kärkkäinen kirjoittaa.

Ajatusketju on seuraava: koska robotit vievät ihmisten työt, tarvitaan entistä kattavampi sosiaalinen turvaverkko työttömyyden kasvaessa. Koska robotit eivät kuitenkaan maksa tuloveroa, joka on selvästi suurin veropohja, kattavan turvaverkon rakentamista ei voida rahoittaa.

Koneiden tehdessä ihmisen työt samalla myös pääoman osuus arvonmuodostuksesta kasvaa, mikä tarkoittaa voittojen valumista robottien omistajille.

– Pääomatulot ovat jakautuneet työtuloja epätasaisemmin, myös maantieteellisesti. Tällöin pääomaintensiiviset maat voittavat ja työvoimaintensiiviset maat häviävät. Jos tuottavuuskasvun hyödyt haluttaisiin jakaa tasaisesti perustulon kautta, pitäisi siten esimerkiksi Yhdysvalloissa asuvien robottien omistajien rahoittaa työpaikkoja menettäneiden maiden perustuloa, Kärkkäinen jatkaa.

Tuotannontekijöitä voisi verottaa samalla tavalla

Robotisaatiosta on maalattu sekä utopioita, joissa joutilaat ihmiset keräävät koneiden työn hedelmät että dystopioita, joissa koneet omistava luokka omistaa työn ja tuotannon muiden syrjäytyessä työelämästä.

Kukaan ei kuitenkaan osaa varmuudella sanoa, häviääkö työpaikkoja vai siirtyvätkö työpaikat lähinnä vain toisaalle. Sama pätee myös robotisaation verotuksellisiin vaikutuksiin.

Valtiovarainministeriön vero-osaston finanssineuvos Elina Pylkkänen sanoo, että robotisaation verotuksellisten vaikutusten problematisointi on joka tapauksessa perusteltua.

– Noin 60 prosenttia verotuotoista muodostuu työvoiman tuloveroista ja pakollisista sosiaaliturvamaksuista.

Suomen viime vuoden 90 miljardin euron verokertymästä tämä tarkoittaa 50 miljardia euroa. Jos kolmannes työpaikoista menetettäisiin koneille, häviäisi verokertymästä merkittävä osa.

Työvoiman verotuksen rinnalle keksittäisiin tietenkin jotain muuta. Yksi vaihtoehto olisi jonkinlainen robottivero, jollaista myös Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta luonnosteli kesäkuussa. Luonnoksessa “elektronisia henkilöitä" siis verotettaisiin ikään kuin ne olisivat ihmisiä.

Robottivero kuitenkin hidastaisi innovointia ja robotiikan kehittymistä Suomessa, koska sen myötä robotteihin panostamisen edut kutistuisivat – varsinkin, jos tällaista veroa ei olisi muissa maissa.

Yrityksethän hakevat automaatiolla ja roboteilla nimenomaan parempaa tuottavuutta ja pienempiä kustannuksia. Tähän kysyntään vastaavat koneet, joille ei makseta tuntipalkkaa, joista ei koidu työnantajalle sivukuluja ja jotka eivät väsy työhön tai tee virheitä.

Jollain tavalla vähentynyttä verokertymää tulisi kuitenkin paikata. Pylkkäsen mukaan olisi parasta, että tulevaisuudessa kaikkia tuotannontekijöitä kohdeltaisiin verotuksessa samalla tavalla, vaikka robotteja ei verotettaisikaan kuin ihmisiä nykyään.

– Pitäisi jo nyt lähteä tarkastelemaan sitä, miten voitaisiin tehdä neutraali verotus kaikille tuotannontekijöille, pihisi niissä henki tai ei.

Toinen vaihtoehto olisi raaka-aineiden ja muiden resurssien kovempi verottaminen, esimerkiksi resurssivero.

– Onhan robotin valmistuksessa käytetty niukkoja luonnonvaroja ja muita välituotteita. Voidaan siis ajatella, että näitä materiaaleja verotettaisiin.

Vastuu kouluttamisesta on valtiolla

Yleisenä trendinä verotuksessa Pylkkänen mainitsee kulutuksen verottamisen työn verottamisen sijaan, mihin suuntaan on Suomessakin menty 20 viime vuoden aikana. Tätä robotisaatio tulee Pylkkäsen mukaan melko varmasti vahvistamaan.

Jatkossa siis köyhiä ja varakkaita samoin kohteleva tasaverotus kuluttamisen yhteydessä tulisi yleistymään.

– Toisaalta myös tuotannontekijöitä, niin työvoimaa kuin pääomaakin, voidaan edelleen verottaa progressiivisesti, vaikkakin kevyemmin.

Robotisaatio johtaa melko varmasti kasvavaan työttömyyteen ja monien ihmisten tulojen vähenemiseen, eikä työttömyyttä kompensoivan kansalaispalkan rahoittaminen tässä skenaariossa näytä erityisen helpolta.

Jos vielä verotus siirtyy yhä enemmän kulutukseen, ei verotuksella eikä tulonsiirroillakaan pystytä tasaamaan tuloeroja. Tällöin tuloerojen kasvun vaikutukset vahvistuvat entisestään.

Eniten vaarassa ovat matalapalkkaiset ja matalan osaamistason työt. Suomen tilanne on sikäli hyvä, että täällä muutos teollisesta yhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan on ollut käynnissä jo vuosikymmeniä.

Palvelualoilla robotisointi ei ainakaan toistaiseksi uhkaa työpaikkoja samoin kuin valmistuksessa.

Kysymys tietysti kuuluu, koulutetaanko Suomessa oikeisiin ammatteihin väkeä.

– En usko, että opetusministeriö tai hallinto pyörittelee peukaloita, vaan yrittää löytää linjoja, joilla koulutetaan työvoimaa markkinoiden tarpeisiin. Vastuu kuuluu lähinnä valtiolle, ja ylhäältä päin tällaista muutosta pitääkin ohjata. Tällaista visiointia ei voida vaatia yksilöiltä tai yksittäisiltä työntekijöiltä, Pylkkänen sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?