Töistä voi tulla harvojen herkkua – miten korvataan kutistuvat tuloverot?

Julkaistu:

Koneiden syrjäyttämiä työntekijöitä on lohduteltu muun muassa kansalaispalkalla. Työtä löytämättömien yhteiskunnallinen tukeminen on kuitenkin hankalaa, jos työntekijöiden mukana häviää merkittävä osa verokertymästä.
Robotisaatio eli ihmistyövoiman korvaaminen koneilla uhkaa seuraavan vuosikymmenen tai kahden aikana jopa kolmasosaa suomalaisista työpaikoista. Robotisaatiosta ja häviävistä työpaikoista ja -tehtävistä on keskusteltu paljon, mutta sen verotukselliset vaikutukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Jos robotit vievät työt, kuka maksaa verot, kysyy Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen blogissaan. Kärkkäinen lainaa kirjoituksessaan Robottien kukoistus -kirjan tekijää Martin Fordia, joka esittää perustuloa ratkaisuksi tilanteessa, jossa työt muuttuvat vain harvojen herkuksi.

Tulevaisuudessa perustulo toimisi kansalaisosinkona, jolla teknologisen kehityksen hyödyt jaettaisiin tasaisemmin koko kansalle.

– Valitettavasti keskustelussa on sivuutettu se, että rahan jakaminen ei yleensä ole ongelma, vaan ongelmaksi muodostuu rahan kerääminen. Jos työn katoaminen romauttaa työtulot, romahtavat myös työtuloista saatavat verotulot, Kärkkäinen kirjoittaa.

Ajatusketju on seuraava: koska robotit vievät ihmisten työt, tarvitaan entistä kattavampi sosiaalinen turvaverkko työttömyyden kasvaessa. Koska robotit eivät kuitenkaan maksa tuloveroa, joka on selvästi suurin veropohja, kattavan turvaverkon rakentamista ei voida rahoittaa.

Koneiden tehdessä ihmisen työt samalla myös pääoman osuus arvonmuodostuksesta kasvaa, mikä tarkoittaa voittojen valumista robottien omistajille.

– Pääomatulot ovat jakautuneet työtuloja epätasaisemmin, myös maantieteellisesti. Tällöin pääomaintensiiviset maat voittavat ja työvoimaintensiiviset maat häviävät. Jos tuottavuuskasvun hyödyt haluttaisiin jakaa tasaisesti perustulon kautta, pitäisi siten esimerkiksi Yhdysvalloissa asuvien robottien omistajien rahoittaa työpaikkoja menettäneiden maiden perustuloa, Kärkkäinen jatkaa.

Tuotannontekijöitä voisi verottaa samalla tavalla

Robotisaatiosta on maalattu sekä utopioita, joissa joutilaat ihmiset keräävät koneiden työn hedelmät että dystopioita, joissa koneet omistava luokka omistaa työn ja tuotannon muiden syrjäytyessä työelämästä.

Kukaan ei kuitenkaan osaa varmuudella sanoa, häviääkö työpaikkoja vai siirtyvätkö työpaikat lähinnä vain toisaalle. Sama pätee myös robotisaation verotuksellisiin vaikutuksiin.

Valtiovarainministeriön vero-osaston finanssineuvos Elina Pylkkänen sanoo, että robotisaation verotuksellisten vaikutusten problematisointi on joka tapauksessa perusteltua.

– Noin 60 prosenttia verotuotoista muodostuu työvoiman tuloveroista ja pakollisista sosiaaliturvamaksuista.

Suomen viime vuoden 90 miljardin euron verokertymästä tämä tarkoittaa 50 miljardia euroa. Jos kolmannes työpaikoista menetettäisiin koneille, häviäisi verokertymästä merkittävä osa.

Työvoiman verotuksen rinnalle keksittäisiin tietenkin jotain muuta. Yksi vaihtoehto olisi jonkinlainen robottivero, jollaista myös Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta luonnosteli kesäkuussa. Luonnoksessa “elektronisia henkilöitä" siis verotettaisiin ikään kuin ne olisivat ihmisiä.

Robottivero kuitenkin hidastaisi innovointia ja robotiikan kehittymistä Suomessa, koska sen myötä robotteihin panostamisen edut kutistuisivat – varsinkin, jos tällaista veroa ei olisi muissa maissa.

Yrityksethän hakevat automaatiolla ja roboteilla nimenomaan parempaa tuottavuutta ja pienempiä kustannuksia. Tähän kysyntään vastaavat koneet, joille ei makseta tuntipalkkaa, joista ei koidu työnantajalle sivukuluja ja jotka eivät väsy työhön tai tee virheitä.

Jollain tavalla vähentynyttä verokertymää tulisi kuitenkin paikata. Pylkkäsen mukaan olisi parasta, että tulevaisuudessa kaikkia tuotannontekijöitä kohdeltaisiin verotuksessa samalla tavalla, vaikka robotteja ei verotettaisikaan kuin ihmisiä nykyään.

– Pitäisi jo nyt lähteä tarkastelemaan sitä, miten voitaisiin tehdä neutraali verotus kaikille tuotannontekijöille, pihisi niissä henki tai ei.

Toinen vaihtoehto olisi raaka-aineiden ja muiden resurssien kovempi verottaminen, esimerkiksi resurssivero.

– Onhan robotin valmistuksessa käytetty niukkoja luonnonvaroja ja muita välituotteita. Voidaan siis ajatella, että näitä materiaaleja verotettaisiin.

Vastuu kouluttamisesta on valtiolla

Yleisenä trendinä verotuksessa Pylkkänen mainitsee kulutuksen verottamisen työn verottamisen sijaan, mihin suuntaan on Suomessakin menty 20 viime vuoden aikana. Tätä robotisaatio tulee Pylkkäsen mukaan melko varmasti vahvistamaan.

Jatkossa siis köyhiä ja varakkaita samoin kohteleva tasaverotus kuluttamisen yhteydessä tulisi yleistymään.

– Toisaalta myös tuotannontekijöitä, niin työvoimaa kuin pääomaakin, voidaan edelleen verottaa progressiivisesti, vaikkakin kevyemmin.

Robotisaatio johtaa melko varmasti kasvavaan työttömyyteen ja monien ihmisten tulojen vähenemiseen, eikä työttömyyttä kompensoivan kansalaispalkan rahoittaminen tässä skenaariossa näytä erityisen helpolta.

Jos vielä verotus siirtyy yhä enemmän kulutukseen, ei verotuksella eikä tulonsiirroillakaan pystytä tasaamaan tuloeroja. Tällöin tuloerojen kasvun vaikutukset vahvistuvat entisestään.

Eniten vaarassa ovat matalapalkkaiset ja matalan osaamistason työt. Suomen tilanne on sikäli hyvä, että täällä muutos teollisesta yhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan on ollut käynnissä jo vuosikymmeniä.

Palvelualoilla robotisointi ei ainakaan toistaiseksi uhkaa työpaikkoja samoin kuin valmistuksessa.

Kysymys tietysti kuuluu, koulutetaanko Suomessa oikeisiin ammatteihin väkeä.

– En usko, että opetusministeriö tai hallinto pyörittelee peukaloita, vaan yrittää löytää linjoja, joilla koulutetaan työvoimaa markkinoiden tarpeisiin. Vastuu kuuluu lähinnä valtiolle, ja ylhäältä päin tällaista muutosta pitääkin ohjata. Tällaista visiointia ei voida vaatia yksilöiltä tai yksittäisiltä työntekijöiltä, Pylkkänen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    2. 2

      Huoli vanhustenhoivasta on poikinut yli 40 selvityspyyntöä kuolemista

    3. 3

      Attendon alkuvuosi on ollut ”varsin haastava”

    4. 4

      Kannattavuutta tehostavan Stora Enson tulos heikkeni – selvittää investointeja Tšekkiin ja Itävaltaan

    5. 5

      Haisevien patjojen ongelmista lukuisia yhteydenottoja – Tukes: Terveysoireiden takia jopa lääkäriin

    6. 6

      Uniperin osingot avittivat Fortumia tulosyllätykseen

    7. 7

      Hoivajättejä vaadittiin panemaan asiat kuntoon – nyt ne kertovat, mitä on tehty

    8. 8

      SuPerin johtaja hoivakotien laiminlyönneistä: ”Pelkään, että vasta jäävuoren huippua on penkaistu”

    9. 9

      Sirkan kortti meni rikki, ja käteistä varten olisi pitänyt ajaa 100 kilometriä – Nordean virkailija antoi erikoisen vinkin

    10. 10

      Esperi Care pestasi saattohoidon huipun kehittämään työnsä laatua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    2. 2

      Huoli vanhustenhoivasta on poikinut yli 40 selvityspyyntöä kuolemista

    3. 3

      Haisevien patjojen ongelmista lukuisia yhteydenottoja – Tukes: Terveysoireiden takia jopa lääkäriin

    4. 4

      Uniperin osingot avittivat Fortumia tulosyllätykseen

    5. 5

      Kannattavuutta tehostavan Stora Enson tulos heikkeni – selvittää investointeja Tšekkiin ja Itävaltaan

    6. 6

      Microsoftin tulos ylitti selvästi odotukset

    7. 7

      Attendon alkuvuosi on ollut ”varsin haastava”

    8. 8

      EU kiistelee omasta ehdokkaasta: ”Vakaa ja pätevä ja mahdollistaa IMF:n pysymisen eurooppalaisissa käsissä”

    9. 9

      G7-maat: Teknojäteille veroja, Facebookin librasta ”vakava huoli”

    10. 10

      Tiedon tulos laskussa – liikevaihto ennallaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    2. 2

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    3. 3

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    4. 4

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    5. 5

      Lukijat paljastivat omat nuukailu­menetelmänsä – Tiskitablettien pilkkomiselle rutkasti vastakaikua

    6. 6

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    7. 7

      Näin ex-kansanedustajat hyödyntävät sopeutumisrahansa – opiskelua, mietiskelyä, sairaan äidin hoitamista...

    8. 8

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    9. 9

      Tiskitabletit puoliksi ja hernekeiton herneet uusiokäyttöön – Miksi säästävää nuukailua pidetään nolona?

    10. 10

      Näin asennetaan paskalain vaatima jätevesi­järjestelmä – katso kuvat urakasta vaihe vaiheelta

    11. Näytä lisää