Nollakorko voi olla riski kuluttajalle - Oma raha - Ilta-Sanomat

Älä luule, että nollakorko on uusi normaali – tässä 5 riskiä

Moni velkainen on tyytyväinen, kun korot ovat historiallisen matalat. Tilanteeseen liittyy myös riskejä. Listasimme viisi asiaa, jotka kuluttajan pitäisi ottaa huomioon.

15.9.2016 6:01 | Päivitetty 14.9.2016 13:47

Ekonomistit arvioivat korkojen pysyvän nollan tuntumassa jopa vuosikymmenen loppuun asti. Se ei ole pelkästään hyvä asia.

Valtion sijoitusyhtiön Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen sanoi vastikään, että talouteen tulee vääjäämättä kuplia, jos korot ovat pitkään nollassa tai miinuksella.

Esimerkiksi kiinteistöjen hinnat voivat irtautua reaaliarvostaan. Myös osakkeisiin saatetaan ladata kohtuuttomia odotuksia.

– Kuplien ikävä puoli on, että ne eivät yleensä puhkea kovin rauhallisesti, Järvinen huomautti.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoo, että laajan kuplan puhkeamiseen on vaikea varautua.

Omaisuuden arvon romahtaminen voi romuttaa kuluttajan oman talouden etenkin, jos samaan aikaan tulot alenevat. Asiantuntijat listaavat alla riskejä, jotka uhkaavat kotitalouksia.

1) Väärät odotukset

Koska korot ovat olleet alhaiset vuosia, ihmiset voivat tuudittautua oletukseen, että tilanne on "uusi normaali". Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Petri Böckerman sanoo, että etenkin nuoret ovat vaarassa, koska heiltä puuttuu historiallinen näkemys.

1990-luvun laman, 2000-luvun alun it-kuplan puhkeamisen ja finanssikriisin muistavatkaan eivät välttämättä toimi rationaalisesti.

– On paljon tutkimusnäyttöä siitä, että monet eivät osaa suunnitella talouttaan pitkäksi aikaa, vaan toimivat lyhytjänteisesti, Böckerman lisää.

Turun yliopiston professori Pekka Räsänen puhuu haavoittumattomuuden illuusiosta. Se on tärkeä, jotta ylipäätään uskalletaan elää ja tehdä päätöksiä, mutta se voi johtaa myös harkitsemattomuuteen.

2) Liian suuri asuntolaina

Nollakorot houkuttelevat lainaamaan.

– On ilmeistä, että osa ottaa liian suuren asuntolainan olettaen, että nykykorot pysyvät vuosikymmeniä, Böckerman sanoo.

Todennäköisesti korot nousevat, mutta laina-aikana moni muukin asia voi muuttua niin omassa taloudessa kuin yhteiskunnassakin.

Yksi riski on kehno työllisyystilanne.

– Kannattaa miettiä, miten velasta selviää, jos työ menee alta, Räsänen suosittelee.

Jopa talouden perustekijät voivat rytistä.

– Mikään ei takaa, että eurojärjestelmä on olemassa kymmenen vuoden päästä, Böckerman huomauttaa.

3) Opitaan elämään velaksi

Taantuma on vaivannut Suomea vuodesta 2008 lähtien ja moni on kyllästynyt lamapuheisiin. Vaikka rahat ovat vähissä, auton, huonekalujen ja elektroniikan ostaminen velaksi houkuttelee, kun myyjät tyrkyttävät rahoitussopimuksia.

Kärkkäinen muistuttaa, että matalalta näyttävän koron päälle tulee aina rahoittajan marginaali.

– Ajatus, että velaksi on hyvä elää, on haasteellinen kuluttajan kannata, sanoo Räsänen.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi uuden auton arvosta lähtee viidennes, kun sen peruuttaa kaupasta. Jollei ostaja pystykään lyhentämään lainaansa, hän joutuu luopumaan autostaan. Kun myyntihinta ei kata ostohintaa, luottoa jää, vaikka autoa ei enää ole.

Suomalaisten velkaantuminen on kasvanut pitkään. Tilastokeskuksen mukaan kymmenisen vuotta sitten velkaantumisaste ylitti sata prosenttia, eli keskimäärin kansalaisilla oli lainaa vuosituloja enemmän. Nykyisin velkaantumisaste on noin 120 prosenttia.

4) Väki jakautuu

Kärkkäinen muistuttaa, että kulutusluotot ovat yleensä melko lyhyitä. Moni saa maksettua ostoksensa aivan asiallisesti.

Taloustilanne kuitenkin jakaa suomalaisia. Räsänen huomauttaa, että ne, joilla on maksuhäiriöitä, eivät voi ostaa lainarahalla.

– Sen sijaan heillä, joilla on pysyväksi mielletty työ ja taitoa hyödyntää matalia korkoja, voi mennä paremmin kuin koskaan.

5) Sijoittajan on siedettävä riskiä

Korkojen ollessa matalalla säästävän kotitalouden on vaikea löytää hyviä sijoituskohteita.

– Jos haluaa tuottoa, on otettava riskiä, Kärkkäinen sanoo.

Mahdollisiin shokkeihin voi yrittää varautua hajauttamalla rahaa eri omaisuuslajeihin ja maantieteellisesti.

Jos markkinariskit hirvittävät, säästöjä voi toki pitää tilillä. Ne eivät tuota, mutta niiden arvokaan ei hurjasti hupene, koska inflaatio on hyvin matala.

Malttia velkaantumiseen

Asiantuntijat huomauttavat, että jokainen toki tekee päätöksiä omista lähtökohdistaan. Silti he varottavat virittämästä taloutta liikaa.

– On fiksua käyttää matalaa korkotasoa velkapääoman kuolettamiseen, Böckerman sanoo.

Esimerkiksi asuntolainan ottaja voi valita tasalyhenteisen maksutavan, jossa velka lyhenee nopeammin kuin tasaerä- tai annuiteettilainassa. Lisäksi hän voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä.

– Tämä voi olla hyvä varsin hyvä taktiikka, jos se sopii omaan taloustilanteeseen, Kärkkäinen arvioi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?