Terveydenhoitoon liittyvä matkailu on lisääntynyt - arkea Virossa, hammashoitoon hakeudutaan Unkariinkin - Oma raha - Ilta-Sanomat

Hammashoitoon Unkariin, syöpähoitoon Intiaan – ota huomioon nämä asiat

Kuvituskuva
Julkaistu: 3.9.2016 6:00, Päivitetty 5.9.2016 14:44

Tuhannet suomalaiset ovat viime vuosina hoidattaneet itseään ulkomailla. Eniten on käyty hammas- ja silmälääkärissä Virossa, mutta jopa Intiaan on lähdetty vaativiin hoitoihin.

Suomalaisilla on 1990-luvun lopusta lähtien ollut oikeus Kela-korvaukseen, kun he hakeutuvat hoitoon Sveitsissä, EU- tai Eta-maassa. Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen kertoo, että yhteydenottojen määrän perusteella kiinnostus ulkomaista terveydenhoitoa kohtaan on lisääntynyt.

– Hampaiden ja silmätautien hoidosta, kirurgiasta, ortopedian palveluista ja terveystarkastuksista kysytään paljon, hän sanoo.

Kovin tarkkoja tietoja omatoimisesti hoitoon ulkomaille hakeutuneiden määrästä ei kuitenkaan ole. Kela alkoi edellisvuonna kerätä tietoja hoitoa saaneista, joille se on maksanut sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen. Se teki tuolloin hieman yli 5 600 ja viime vuonna liki 10 000 korvauspäätöstä.

Suuri ratkaisujen määrän kasvu ei selity vain hakemusten määrän kasvulla.

– Lakimuutoksen vuoksi korvauskäsittely ruuhkautui vuonna 2014. Viime vuonna ruuhkaa purettiin ja hakemuksia saatiin käsitellyksi enemmän kuin edellisvuonna, Kelan suunnittelija Satu Winberg kertoo.

Kyseisen vuoden alussa muuttui kustannusten korvaaminen siinä tapauksessa, kun henkilö on tarvinnut lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, maksanut kustannukset itse ja hakenut jälkeenpäin korvausta Kelasta.

Muutos ruuhkautti ulkomailla syntyneiden sairaanhoidon kustannusten korvauskäsittelyn. Lakimuutoksella ei ollut merkitystä omatoimisen hoitoon hakeutumisen kustannusten korvausten näkökulmasta.

Häilyvyyttä vuositilastoissa lisää se, että korvausta voi hakea puoli vuotta toimenpiteen jälkeen. Sama ihminen on myös saattanut käydä myös useassa hoidossa.

Sveitsin, EU- tai Eta-alueen ulkopuolella annettu hoito ei tilastoidu, koska sitä ei korvata.

Intiaan matkustetaan syöpähoitoihinkin

Pääosa lisäyksestä tulee virolaisesta hammashoidosta. Kela ratkaisi viime vuonna 6 400 siihen liittyvää hakemusta ja maksoi puoli miljoonaa euroa korvauksia.

Viro on muutenkin ylivoimainen terveysturismikohde. Päätöksistä noin 8 700 koski Virossa tehtyä hoitoa. Sitä korvattiin yli 720 000 eurolla, kun koko viime vuoden korvaussumma oli vajaa 840 000 euroa.

Seuraavaksi eniten Kela on korvannut Espanjassa, Ruotsissa ja Saksassa tehtyjä hoitoja.

Suomalaiset ovat hoidattaneet itseään omatoimisesti monessa muussakin maassa. Koistisen mukaan esimerkiksi Thaimaassa on käyty magneettikuvauksissa ja kauneusleikkauksissa ja Venäjällä hedelmöityshoidossa, mutta nämä ovat vähentyneet.

Unkarilaisia hammaspalveluita on alettu markkinoida Suomessa, ja se näkyy myös Potilasliitolle tulleista tiedusteluista. Myös muun muassa puolalaiset MS-tautihoidot ovat herättäneet kiinnostusta.

– Intiasta on tullut paljon kysymyksiä, Koistinen kertoo.

Intia on kansainvälisesti merkittävä terveysturismin kohde. Toimenpiteet ovat selvästi edullisempia kuin Suomessa, ja maassa oleskelu on halpaa. Intiaan mennään Suomestakin jopa syöpähoitoihin, jos täällä on jo "nostettu kädet pystyyn".

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelija Elisa Urho teki viime vuonna Suomalaisten kiinnostus lääketieteellistä matkailua kohtaan -opinnäytetyön. Sen mukaan kansainvälisesti suosittuja toimenpiteitä ovat myös muun muassa kosmeettinen kirurgia, sydän- ja verisuonileikkaukset sekä laihdutusleikkaukset.

Kolmannes kiinnostunut ulkomaisista hoidoista

Urhon opinnäytetyötä varten Rantapallo.fi-matkailusivustolla oli kysely, johon vastasi lähes 500 henkilöä. Heistä liki viidennes oli etsinyt tietoa mahdollisuuksista lähteä lääketieteelliseen toimenpiteeseen ulkomaille ja kolmannes oli tarvittaessa kiinnostunut lähtemään.

Kyselyssä ykköskohteeksi nousi Viro. Paljon kiinnostusta herättivät myös Yhdysvallat, Tshekki, Unkari, Singapore, Thaimaa ja Turkki.

Kiinnostustaan vastaajat perustelivat muun muassa hinnalla. Moni uskoi, että lääkärit ja asiakaspalvelu ovat yhtä hyviä tai parempia kuin kotimaassa.

Erityisesti vastaajia kiinnostivat toimenpiteet, joita ei olisi tarjolla Suomessa. Myös kuolemanvakava sairaus, johon Suomessa olisi vaikea saada hoitoa voisi heidän mukaansa rohkaista etsimään apua muualta.

Kielitaito ja matkailutottumus laskevat lähtökynnystä

Urho pitää hyvin mahdollisena, että lääketieteellisiin toimenpiteisiin liittyvä matkailu lisääntyy. Koistinen on samaa mieltä.

– Tietoa on tarjolla yhä enemmän ja sitä osataan etsiä yhä paremmin, hän huomauttaa.

Tietoja hoitoon hakeutumisesta ulkomaille löytyy hoitopaikanvalinta.fi-sivustolta. Myös ulkomaiset yritykset markkinoivat palveluitaan yhä aktiivisemmin.

Eliniän pidentyminen lisännee sairastelua. Koistinen sanoo, että moni suomalainen iästä riippumatta on tottunut ottamaan asioista selvää, matkustamaan ja on kielitaitoinen. Nämä alentavat kynnystä hakeutua ulkomaille hoitoon.

Paavo Koistisen neuvot hoitomatkaa harkitsevalle:

– Keskustele harkitsemastasi toimenpiteestä ensin lääkärisi kanssa Suomessa.

– Ota ennakkoon selvää klinikan tasosta ja palveluista. Älä luota mielikuviin.

– Ota selvää, mitkä kustannukset Kela maksaa.

– Huolehdi, että ymmärrät. Jollei yhteistä kieltä ole, selvitä, millaisia tulkkipalveluita voit saada. Tulkin pitäisi hallita myös lääketieteellistä sanastoa.

– Tee klinikan kanssa yksityiskohtainen kirjallinen hoitosuunnitelma, josta selviää, mitä hintaan sisältyy.

– Varmista, että suunnitelmasta ilmenee, miten mahdolliset hoitovirheet ja komplikaatiot hoidetaan.

– Selvitä, vaatiiko toimenpide jatkohoitoa Suomessa.

– Tarkista, mitä omat ja klinikan vakuutukset kattavat.

Juttua on korjattu 5.9. kello 14.30. Suomalaisilla on jo 1990-luvun lopusta lähtien ollut oikeus Kela-korvaukseen, kun he hakeutuvat omatoimisesti hoitoon ulkomailla. Vuoden 2014 lakimuutos koski korvauskäytäntöjä.

Tuoreimmat osastosta