Ruokakori halpeni selvästi, mutta nyt kannattaa olla tarkkana - Oma raha - Ilta-Sanomat

Ruokakori halpeni selvästi, mutta nyt kannattaa olla tarkkana

Suomalaisten ruokalasku on pienentynyt viime vuosien aikana. Syyt löytyvät finanssikriisistä, palkoista, energiasta ja kansainvälisestä politiikasta.

16.8.2016 6:01 | Päivitetty 15.8.2016 21:11

Ruokakorin hinta on halventunut Suomessa kolmessa vuodessa lähes viisi prosenttia. Etenkin maito-, vilja- ja lihatuotteiden hinnat ovat ylitarjonnan vuoksi laskeneet, kirjoittaa Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -blogi.

Syynä on ylitarjonta, joka painaa tuottajahintoja. Tuottajahinnat ovat laskeneet paitsi Suomessa myös muualla maailmassa. Mistään hetkellisestä niiauksesta ei ole kyse, vaan esimerkiksi lihan tuottajahinnat lähtivät laskuun jo alkuvuodesta 2013 ja maidon keväällä 2014, tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori Pellervon taloustutkimuksesta (PTT) sanoo.

Hintojen laskua edelsi nousu: maataloustuotteiden hinnat painuivat pohjiin vuonna 2009, mitä seurasi muutaman vuoden ylämäki. Se puolestaan lisäsi tuotantoa.

– Hintojen nousu kannustaa kasvattamaan tuotantoa. Maidon osalta kasvua tuli myös siitä, että maitokiintiöitä kasvatettiin asteittain EU:ssa, kunnes kiintiöt poistettiin viime vuonna, Arovuori kertoo Taloussanomille.

Hintojen laskua ei voi selittää pelkästään tuotannon kasvulla, vaan hintoihin vaikuttavat myös kysynnän muutokset. Finanssikriisin jälkeen talous ei elpynyt, mikä puolestaan johti siihen, että kysyntä kasvoi hitaammin kuin aiemmin.

– Ostovoiman kehitys oli niin heikkoa, että kulutus kohdistui vähempiarvoisiin tuotteisiin. Sitä kautta kysyntä ja tarjonta ajautuivat pikkuhiljaa epätasapainoon ja hinnat kääntyivät laskuun, Arovuori selventää.

Osaltaan aiempaa halvemmissa hinnoissa näkyy myös se, että maataloustuotannossa on vaikea tehdä nopeita muutoksia. Tällöin sopeutuminen pienempään kysyntään tapahtuu hitaasti.

Venäjän tuontikiellot viimeinen niitti maitosektorilla

Ruoan hintaa ovat painaneet myös energiahintojen lasku, paikallaan junnaava palkkakehitys sekä poliittinen tilanne.

Esimerkiksi Suomessa Valio on kärsinyt Venäjän asettamista tuontikielloista. Tuontikielto puolestaan on seurausta Euroopan unionin asettamista Venäjän-pakotteista, joihin päädyttiin Ukrainan sodan takia.

Venäjän tuontikiellot olivat kuitenkin vain viimeinen niitti, Arovuori kertoo.

– Maidon hinnan nousu pysähtyi ennen Venäjän pakotteita. Myös Suomen maitosektorilla näkyi 2013–2014, että kulutus alkoi kohdistua edullisempiin tuotteisiin, mikä puolestaan tarkoitti, että ketjuun tuli vähemmän euroja. Se käänsi hinnat pikkuhiljaa laskuun, hän sanoo.

Muutenkin laskevat hinnat yhdistyivät äkillisesti muuttuneeseen tilanteeseen, jossa vienti Venäjälle tyssäsi muillakin kuin suomalaisilla meijereillä.

Vaikka kuluttaja kiittää aiempaa halvemmista hinnoista, tuottajille tilanne on vaikea. Maatalouden markkinatuotot ovat laskeneet, Arovuori huomauttaa.

Ruoan hinnan lasku tukenut kaupan hintakampanjoita

Samaan aikaan ruoan hinnan laskun kanssa on nähty ruokakauppojen hintakampanjoita. Arovuori muistuttaa, että ne pitää erottaa toisistaan.

– Kaupan kustannukset ovat alentuneet, ja kustannusten lasku on siirretty hintoihin, hän sanoo.

Kauppa ei laske hintoja hyvää hyvyyttään. Hintojen laskulla koetetaan kääntää myyntimäärät uudelleen nousuun. Myyntilukujen perusteella kysyntä ei kuitenkaan ole erityisen reipasta.

Päivittäistavarakauppa kasvoi kesäkuussa 2,9 prosenttia viime vuodesta. Hinnat laskivat 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Koko alkuvuoden aikana päivittäistavaroita myytiin 1,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi–kesäkuussa hinnat laskivat 1,2 prosenttia.

Moni suuri ruokakauppa on laskenut hintoja näyttävien mainoskampanjoiden saattelemina.

Arovuoren mukaan S-ryhmä tekee niin kuin sanoo: se on laskenut yksittäisten tuotteidensa hintoja. Hinnan alennus tehdään niissä tuotteissa, joiden hintaa on varaa laskea.

Toisaalta samaan aikaan joidenkin toisten tuotteiden hintoja saatetaan nostaa, koska markkinatilanne muuttuu tai kustannukset nousevat. Sitä vain ei markkinoida.

Palkat ja energiahinnat vaikuttavat ruokalaskuun

Arovuoren mukaan mitään äkillisiä, suuria muutoksia ruoan hintaan ei todennäköisesti ole odotettavissa. Hinnat nousevat viimeistään, kun kysyntä kasvaa.

Korotuksia voi tosin olla luvassa, sillä etenkin lihantuottajat ovat sopeuttaneet tuotantoaan vallitsevaan hintatasoon.

Arovuoren mukaan ruoan hintakehityksessä on kymmenessä vuodessa tapahtunut muutos, sillä hinnat laskevat ja nousevat aiempaa nopeammin. Hintojen heilahtelu on kuitenkin merkki siitä, että markkinoiden hinnoittelumekanismi toimii.

– Ketjun kustannusten nousut tai laskut tullaan näkemään välittömästi ruoan kuluttajahinnoissa, Arovuori toteaa.

Ruokalasku toisin sanoen kasvaa, jos ja kun esimerkiksi palkat, energiakustannukset tai kauppojen vuokrat nousevat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?