Nostomaksut herättivät käteishuolen: "Sellainen päivä varmaan koittaa, että käteinen häviää käytöstä"

Nordean ilmoitus käteisnostoista perittävistä maksuista sai ankarat madonluvut pankkiautomaateilla asioineilta. Asiantuntija povaa käteisen vielä katoavan Suomesta.

Aarne Martikaisen mielestä Nordean uudistus haiskahtaa rahastukselta.

4.8.2016 12:41 | Päivitetty 4.8.2016 12:41

Taloussanomat kysyi pankkiautomaateilla Helsingin keskustassa asioineiden tuntemuksia Nordean ilmoituksesta alkaa veloittaa rahan nostamisesta.

– Tätähän on pelätty. Tästä on ollut puhetta jo kauan. Ei tämä hyvä ole. Kyllä omiin rahoihin pitäisi päästä käsiksi ilman lisämaksua, Aarne Martikainen sanoi Postitalon edustalla.

Martikaisen mukaan Nordean uudistus haiskahtaa rahastukselta.

– Se on ihan sitä. Kyllä se vain näin on.

63-vuotias Martikainen arvelee, että korttimaksaminen syrjäyttää vielä käteisen, vaikka hän itse uskoo paperirahaan.

– Käytän itse ihan vanhanajan tyyliä.

Kritiikkiä nostomaksulle antaa myös Anja Tuominen Kampin ostoskeskuksen Otto-automaatilla.

– Tämä on rahastusta. Jos on muuten asiakas, pitäisi saada se etu. Rahastusta on jo muutenkin liikaa, Tuominen sanoi.

Saara Aulanko povaa Nordealle korotuksen myötä asiakaskatoa.

– Varmaan häipyy asiakkaita. Minua tämä ei haittaa, kun en ole Nordean asiakas. Ei kyllä ainakaan tule lisäsyytä liittyäkään sinne, Aulanko sanoo.

Marraskuun alusta alkaen Nordean asiakkaat voivat tehdä kuukaudessa neljä maksutonta käteisnostoa. Viidennestä nostosta lähtien peritään 40 sentin kappalehinta.

Danske Bank alkoi veloittaa huhtikuun alusta lähtien kuudennesta ja sitä seuraavista käteisnostoista 60 senttiä. Myös ainakin Handelsbanken, Säästöpankit, Ålandsbanken, S-Pankki ja Suupohjan Osuuspankki laskuttavat käteisnostoista.

Tavallista on, että kuukauden ensimmäiset nostot ovat ilmaisia. Sen jälkeen nosto maksaa tavallisimmin 0,50 euroa.

OP kulkee sen sijaan vastavirtaa. Pankki tiedotti eilen, ettei sillä ole aikeita alkaa veloittaa käteisnostoista Otto-automaateilla.

"Käteisen väheneminen saattaa vielä kiihtyä"

Otto-automaatteja ylläpitävän Automatia Pankkiautomaatit Oy:n varatoimitusjohtaja Jyri Marviala muistuttaa, että käteisen nostaminen maksaa pankille, ja pankin on pohdittava, vyöryttääkö se hinnan nostajille saakka.

– Kellään asiakkaalla ei ole konkreettista ja välttämätöntä tarvetta nostella käteistä useammin kuin kerran viikossa. Se on ollut vain käyttäytymismalli. Kun nostot ovat olleet ilmaisia, kaupunkilainen, jolla on automaatti lähellä, voi päättää käydä olusella ja nostaa rahan vain sitä varten. Kun päättää jäädä toisellekin, hän kävelee automaatille uudelleen.

Nordean mukaan käteisen käyttö on sen asiakkaiden keskuudessa vähentynyt 5–6 prosentin vuosivauhtia.

– Käteisen käytön huippuvuosi osui vuosituhannen vaihteeseen. Vuoden 2001 jälkeen se on laskenut tasaisesti. Laskun odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Voi olla, että käteisen väheneminen saattaa vielä kiihtyä, Marviala sanoo.

Käteisen alamäki voi jyrkentyä Marvialan mukaan muun muassa siksi, että nyt oman rahan käyttöä aloittelevalla nuorella ikäluokalla mobiili- ja korttimaksaminen sujuu jouhevasti.

Marvialan mukaan tien päässä on se, että käteisen käyttö lakkaa tyystin Suomessa.

– Kyllä sellainen päivä varmaan koittaa, että käteinen paperi- ja metallirahana häviää käytöstä. Digitaaliset maksuvälineet ovat ottaneet koko ajan lisää jalansijaa.

Marvialan mukaan on realistinen arvio, että Suomessa ei enää käytetä käteistä 30–40 vuoden päästä.

– Tämä on Suomea ja Pohjoismaita koskeva näkökulma. Maailmallahan monissa maissa käteinen on vahvin ja suurin.

Automatian omistajia ovat Nordea Pankki, OP Ryhmä ja Danske Bank.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?