Harkitsetko eläköitymistä vuodenvaihteessa? Ota nämä asiat huomioon - Oma raha - Ilta-Sanomat

Harkitsetko eläköitymistä vuodenvaihteessa? Ota nämä asiat huomioon

Kuvituskuva
Julkaistu: 2.6.2016 6:01, Päivitetty 1.6.2016 15:01

Työkyvyttömyyseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen hakemista harkitsevien kannattaa olla nyt hereillä. Päätös siitä, hakeeko eläkettä ennen vai jälkeen vuodenvaihteen, voi vaikuttaa merkittävästi eläkkeen suuruuteen.

Ensi vuoden alussa voimaan tuleva eläkeuudistus ajetaan sisään useiden vuosien ja jopa vuosikymmenten aikana. Osa muutoksista vaikuttaa kuitenkin hyvinkin konkreettisesti niiden suomalaisten elämään, jotka harkitsevat paraikaa eläköitymistä.

Yksittäinen päätös siitä, hakeeko eläkettä tämän vuoden vai ensi vuoden puolella, voi vaikuttaa eläkkeen suuruuteen koko loppuelämän ajan.

Nimenomaan työkyvyttömyyseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen hakemista pohtivien suomalaisten on nyt oltava hereillä.

Jos haet työkyvyttömyyseläkettä, tee se vasta ensi vuoden puolella

Työkyvyttömyyseläkkeelle voivat päästä suomalaiset, joiden työkyky ei enää mahdollista työelämässä jatkamista.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakemista kannattaa kuitenkin lykätä vuodenvaihteen yli, jos se vain mitenkään onnistuu.

Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden taso nimittäin paranee heti vuoden 2017 alussa, kun eläkeuudistus astuu voimaan. Syynä on hieman yllättäen se, että eläkeikä nousee.

Työkyvyttömiksi jääville karttuu jo nykyisin eläkettä niin sanotulta tulevalta ajalta. Se tarkoittaa sitä, että kertyneen eläkkeen päälle työntekijälle lasketaan eläkettä "menetetyiltä työvuosilta", joita hän ei pysty työkyvyttömyytensä vuoksi koskaan tekemään.

Menetetyt työvuodet lasketaan aina henkilön alimman eläkeiän mukaan. Jos esimerkiksi 53-vuotias henkilö jää tänään työkyvyttömyyseläkkeelle, hänelle kertyy tulevan ajan osaa niiltä kymmeneltä työvuodelta, jotka hän menettää ennen 63 vuoden alinta lakisääteistä eläkeikää.

Kun eläkeikä kaikilla 1962 ja sitä myöhemmin syntyneillä suomalaisilla nousee ensi vuoden alussa 65 vuoteen, näitä ajatuksellisia menetettyjä työvuosia tulee myös tälle 53-vuotiaalle henkilölle kertaheitolla kaksi lisää.

Työkyvyttömyyseläkkeisiin tulossa selvä parannus

Tulevan ajan piteneminen voi tuoda eläkkeeseen melko tuntuvan kohennuksen.

Eläkettä kertyy tulevalta ajalta 1,5 prosenttia edellisten vuosien vakiintuneiden ansioiden mukaan. Jos esimerkkihenkilömme on tienannut 3500 euroa kuukaudessa, työkyvyttömyyseläkkeen lykkääminen ensi vuoden puolelle tuo hänelle yli 100 euroa paremman kuukausieläkkeen.

Myös kaikkien ennen vuotta 1962 syntyneiden työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeet paranevat ensi vuoden alussa, vaikkakaan eivät yhtä paljon.

Esimerkiksi vuonna 1958 syntyneiden eläkeikä nousee 64 vuoteen, joten heille kertyy nykyistä enemmän eläkettä yhden menetetyn työvuoden verran.

On tärkeä huomata, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään usein pidennetyltä sairauspäivärahalta, jonka alku myös määrittää työkyvyttömyyden alun. Jos sairauspäivärahan maksaminen alkaa tämän vuoden puolella, ensi vuonna alkava työkyvyttömyyseläke lasketaan vanhojen laskusääntöjen mukaan eli jää pienemmäksi.

Jos haluat osa-aikaeläkkeelle, hetkesi on nyt – uusi vaihtoehto leikkaa eläkettä loppuiäksi

Ensi vuoden alussa osa-aikaeläke korvataan niin sanotulla osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä, jota nimitetään lyhyemmin vain osittaiseksi vanhuuseläkkeeksi.

Osa-aikaeläke on mahdollistanut työnteon keventämisen työuran loppuvaiheessa ilman, että kertynyt eläke pienenee.

Jos nykyisin vaikkapa 61-vuotias työntekijä sopii työnantajansa kanssa pudottavansa työaikansa puoleen, eläkejärjestelmä korvaa työntekijälle puolet tämän "menettämistä" tuloista. Jos ansiot putoavat työajan puolittamisen vuoksi 3000 eurosta 1500 euroon, sen päälle saa 750 euroa eläkettä ikään kuin ilmaiseksi.

Eläkettä kertyy osa-aikatyöskentelyn aikana sekä ansioista että jonkin verran myös "menetetyistä" ansioista, ja eläkkeelle jäädessään työntekijä saa eläkkeensä täysimääräisenä käteen. Järjestely on työntekijän kannalta reilu, mutta se vaatii tarkkaa työajan sekä palkan seurantaa ja voi siksi olla kömpelö.

Eläkeuudistuksessa osa-aikaeläke päätettiin korvata osittaisella vanhuuseläkkeellä, joka on luonteeltaan päinvastainen: se on joustava ja melko selkeä, mutta työntekijän kannalta taloudellisesti kannattamaton.

Jos osa-aikaeläkettä pohtiva työntekijä päättää siirtää päätöksensä ensi vuoden puolelle, hänellä ei enää ole mahdollisuutta keventää työtaakkaansa leikkaamatta omaa eläkettään.

Monimutkaista matematiikkaa: näin varhentaminen pienentää eläkettä

Osittaista vanhuuseläkettä voi alkaa nostaa aikaisintaan kolme vuotta ennen lakisääteistä eläkeikää. Sitä voi halutessaan ottaa joko 25- tai 50-prosenttisena, eikä sen saamiseksi tarvitse halutessaan tehdä lainkaan töitä. Jos siis ajattelee pärjäävänsä vanhuuseläkeikään saakka pelkällä puolikkaalla eläkkeellä, töistä voi jättäytyä kokonaan pois.

Oletetaan kuitenkin tilanne, jossa sama 61-vuotias työntekijä haluaa jäädä osa-aikaisesti eläkkeelle ja sopii työnantajansa kanssa pudottavansa työaikansa ja -ansiosta puoleen.

Oletetaan myös, että tälle 3000 euroa tienaavalle henkilölle on kertynyt eläkettä 1500 euron edestä. Jos hän pudottaa työansionsa puoleen ja alkaa nostaa eläkettään puolikkaana, hänen voisi olettaa pääsevän samaan kuin osa-aikaeläkkeellä (1500 euroa + 750 euroa).

Näin ei kuitenkaan käy, sillä varhennettuna nostettuun eläkkeen osaan tehdään niin sanottu varhennusvähennys, jonka suuruus on 0,4 prosenttia jokaista varhennettua kuukautta kohti.

Jos 61-vuotias esimerkkihenkilömme aloittaa varhennetun vanhuuseläkkeen tasan kaksi vuotta ennen eläkeikäänsä, hänen puolikkaaseen eläkkeeseensä tehdään yhteensä 24 0,4 prosentin vähennystä, joten tämä 750 euron varhennettu eläke pienenee noin kymmenen prosenttia eli 75 euroa.

Työtä tehdessään henkilö voi kartuttaa vielä koskemattomaan 750 euron puolikkaaseensa lisää eläkettä aina vanhuuseläkkeeseensä saakka, jonka jälkeen hän saa sen maksuun kokonaisena.

Toiseen puolikkaaseen tehtyä 75 euron vähennystä ei kuitenkaan koskaan poisteta, vaan kuukausieläke jää pysyvästi sen verran pienemmäksi.

Lisäksi eläkettä ei osittaisella vanhuuseläkkeellä kerry työtä tehdessä yhtä paljon kuin osa-aikaeläkkeellä, sillä "menetetyistä" ansioista ei enää kerry eläkettä.

Valintoja tehtävä pian, apua kannattaa pyytää

Taloudellisesti osittainen vanhuuseläke on siis huonompi vaihtoehto kuin osa-aikaeläke, mutta toisaalta osittainen vanhuuseläke tarjoaa enemmän joustoa: työntekoa voi helpommin lisätä ja vähentää, tai halutessaan sen voi koska tahansa lopettaa kokonaan.

Näitä vaihtoehtoja punnitsevien on tehtävä valintansa hyvin pian, sillä osa-aikatyön tekemisen on alettava viimeistään joulukuussa, jos osa-aikaeläkettä mielii koskaan saada.

Apua sekä henkilökohtaisia laskelmia valinnan tueksi kannattaa pyytää omasta eläkelaitoksestaan, jonka voi tarkistaa esimerkiksi kotiin lähetettävästä työeläkeotteesta.