Vuoden työttömänä ja työhaluja riittäisi – miksi apua ei löydy työkkäristä?

Suomessa on paljon työttömiä, mutta myös paljon avoimia työpaikkoja. Ministeriö etsii parhaillaan uusia keinoja, joilla työttömät saadaan nopeasti takaisin työelämään.

11.4.2016 6:01 | Päivitetty 8.4.2016 17:18

Suomessa on keskusteltu paljon siitä, että työttömät työnhakijat ja avoinna olevat työpaikat eivät kohtaa. Esimerkiksi helmikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli TE-toimistoissa 361 000 ja saman kuun aikana avoinna oli kaikkiaan 106 600 työpaikkaa.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) totesi helmikuussa suorasukaisesti, että työllisyyden hoito on Suomessa epäonnistunut, kun työttömiä on paljon samaan aikaan kun avoimia työpaikkojakin on paljon tarjolla.

Hallitus kertoo uusista keinoista työllisyyden ja yrittäjyyden vahvistamiseksi huomenna tiistaina.

Työnhaku on arkea esimerkiksi Taloussanomien haastattelemalle 58-vuotiaalle miehelle, joka on ollut työttömänä Uudellamaalla noin vuoden. Sitä ennen hän työskenteli kauppiaana ja toimi yrittäjänä 25 vuotta. Mies kertoo hakeneensa työtä itsenäisesti laihoin tuloksin.

Mies ei koe saaneensa TE-toimistosta juurikaan apua koko työttömyysaikanaan. Hänelle ei ole tarjottu työpaikkoja haettavaksi tai mahdollisuutta osallistua koulutukseen. Mies arvelee yhdeksi syyksi ikänsä. Hänen mielestään TE-toimistoista ei tunnu saavan riittävästi tietoa.

Myös esimerkiksi henkilökohtaisen tapaamisen saaminen asiantuntijan kanssa vei miehen mukaan aikaa ja sitä joutui pyytämään useita kertoja. Kun tapaaminen vihdoin järjestyi, ilmoitettu ajankohta ei sopinut miehelle pakollisen menon vuoksi. Tämä oli hänen mukaansa johtaa siihen, että virkailija oli laittamassa työnhaun katkolle.

– Veroni olen maksanut 35 vuotta. Kun tarvitsisin apua, sitä ei löydy. Pahinta on, että koen, että minusta on tehty toisen luokan kansalainen.

Osa asiakkaista ohjataan jatkossa yksityiselle puolelle

Työvoimahallinnon uudistaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Työnhakupalveluja uudistetaan muun muassa lisäämällä ostopalveluyhteistyötä ja kumppanuuksia yksityisten rekrytointiyritysten kanssa.

Tämä tarkoittaa, että tietyt asiakkaat ohjataan yksityiselle puolelle, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kehitysjohtaja Elisabet Heinonen. Eri puolilla Suomea alkaa kevään ja kesän aikana pilottihankkeita, joissa tätä kokeillaan käytännössä.

Kohderyhminä ovat keskimäärin 3–6 kuukautta työttömänä olleet nuoret, ikääntyneet, maahanmuuttajat ja korkeasti koulutetut. Heinosen mukaan saatujen kokemusten perusteella määritellään, mitkä asiakasryhmät ohjataan jatkossa yksityisten palvelujen piiriin.

Osa piloteista on tulosperusteisia eli yksityisille palveluntarjoajille maksetaan palkkio pääasiassa työnhakijoiden työllistymisen tai yrittäjäksi ryhtymisen perusteella. Ostopalvelun käyttöä lisätään muun muassa työnhaun tukemisessa ja työhönvalmennuksessa.

Heinonen kertoo, että tarkoituksena on tukea valmennuksen ja sparrauksen avulla työnhakijoiden oman osaamisen tunnistamista ja sen markkinointia, verkostoitumista ja uusien työnhaun kanavien käyttöä.

– Haemme nopeampaa palvelua asiakkaille ja tehostetumpaa työnvälitystä, jota julkisena palveluna emme kerta kaikkiaan pysty tarjoamaan näillä asiakasvolyymeilla. Moni asiakkaista jää nykyisin sähköisten palvelujen varaan ja se ei ole riittävää monessa tapauksessa.

Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen näkee julkisen ja yksityisen puolen tukevan toisiaan.

– TE-hallinnon kulma on ollut vuosia se, että hoidamme kaiken laidasta laitaan. Kun kuorma kasvaa, meillä on tiettyjä erityisryhmiä ja -tehtäviä, joita emme ruuhkautuneessa palvelussa pysty hoitamaan, hän sanoo.

Yksityiseltä sektorilta voidaan Ukkosen mukaan ostaa hyvää erityisasiantuntemusta. Uudellamaalla käynnistyy esimerkiksi markkinointi-, it- ja digialan työnhakijoihin keskittyvä pilotti.

Henkilökohtaista apua tarvitaan

TE-toimistojen palvelut keskittyvät yhä enemmän verkkoon ja puhelimeen. Fyysinen asiointi toimipisteissä on vähenemässä. Työ- ja elinkeinoministeriön Heinonen näkee silti keskeiseksi vuorovaikutteisen ja henkilökohtaisen palvelun.

– Monissa selvityksissä on tullut ilmi, että pienikin henkilökohtainen apu työnhaun alussa johtaa huomattavasti nopeampaan työllistymiseen kuin omatoiminen työnhaku.

Sähköisiä verkkopalveluja kehitetään Heinosen mukaan mahdollisimman monipuolisiksi ja vuorovaikutteisiksi, jotta asiakkaat eivät jäisi niissäkään oman onnensa nojaan. Ukkonen kertoo, että suunnitteilla on esimerkiksi chat- ja videopalveluja.

Ukkosen mukaan säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella yli 70 prosenttia TE-toimistojen verkkopalveluja käyttävistä asiakkaista on täysin tai osittain tyytyväisiä palveluun.

Hänen mielestään on selvää, että sähköisiin palveluihin siirtyminen tarkoittaa sitä, ettei kaikkia asiakkaita kohdata kasvokkain. Osa asiakkaista kaipaa sitä edelleen mutta toisaalta kaikki eivät koe tarvitsevansa tapaamista.

– Kun työttömyys pitkittyy ja tulee tenkkapoo, on mahdollisuus asiantuntijan henkilökohtaiseen palveluun.

Kun lähes kaiken asioinnin voi hoitaa verkossa, tapaamiset sovitaan ajanvarauksella eikä työnhakijoiden tarvitse enää istua ja odottaa aulassa. Ukkonen sanoo, että tästä on tullut paljon kiitosta.

Muutos on vaikuttanut siihen, että esimerkiksi osa Uudenmaan toimipisteistä on ollut helmikuusta alkaen kiinni perjantaisin.

– Tiedossa on, mihin aikoihin asiakkaita tulee. Muu aika on käytettävissä asiakkaiden kontaktointeihin, työtarjouksiin ja yhteydenottoihin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?