"Optiot ovat armottomia" – nyt palkitaan osakkeilla

Julkaistu: , Päivitetty:

Kohu Nokian Renkaiden testeistä pompautti optiopalkkiot pintaan pitkästä aikaa. Optioita käyttävät yhtiöt ovat jääneet pörssissä vähemmistöön. Tilalle ovat tulleet osakepalkkiot.
Nokian Renkaiden rengastestikohu nosti pitkästä aikaa pintaan optiot, joiden kultakausi on kaukana takanapäin, 1990-luvulla.

Optiot rantautuivat Suomeen kunnolla 1990-luvun alussa, kun johtamis- ja hallinnointijärjestelmät muuttuivat ja ulkomaalaisomistus lisääntyi Suomessa. Suomen ensimmäinen optiojärjestelmä tehtiin vuonna 1987.

Koko kansan puheenaiheeksi optiot nousivat vuosituhannen vaihteen tienoilla, kun Nokian optiojärjestelmät rikastuttivat yhtiön johtajia.

Palkitsemisen tavat alkoivat muuttua samoihin aikoihin. Julkinen keskustelu kääntyi optioita vastaan, ja optioiden käyttöön joitakin vuosia kannustanut valtiokin alkoi suosia osakepalkkioita vuonna 1998.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

– Ne miellettiin synonyymiksi jollekin liian helposti palkitsevalle, kuvaa optioita Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja ja hyvän hallintotavan asiantuntija Leena Linnainmaa.

Lisäksi vuosituhannen vaihteessa puhjennut it-kupla lähetti yhtiöiden pörssikursseja laskuun – mikä teki optioista vähemmän houkuttelevia johtoportaan näkökulmasta. Optioiden suosio alkoi huveta.

Optioita suosivat pienemmät yhtiöt

Vielä vajaat 15 vuotta sittenkin käytännössä miltei jokainen Helsingin pörssin suurimmista yhtiöistä käytti jonkinlaista optio-ohjelmaa.

Nykyään optioita käytetään noin kolmasosassa suomalaisista pörssiyhtiöistä, arvioi palkkiojärjestelmiin keskittyvän Alexander Groupin toimitusjohtaja Yrjö Kopra. Suurista yhtiöistä optioita käyttää alle kymmenen.

Pitkään ne eivät ole enää käytössä Nokian Renkaissakaan; yhtiö kertoi helmikuussa, että niiden optioiden käyttöaika loppuu vuonna 2019.

Nykyään optioita suosivat pääasiassa pienemmät yhtiöt. Kopran mukaan optiot ovat kätevä palkitsemistapa esimerkiksi startup-yrityksille, sillä ne eivät rasita yhtiön kassaa.

– Lisäksi ne palkitsevat perusominaisuutenaan siitä, mikä on yhtiön perimmäinen tarkoitus jopa osakeyhtiölain mukaan – eli voiton tuottamisesta omistajille, Kopra kuvaa. Tästä syystä jotkin suuretkin firmat, kuten esimeriksi Nokian Renkaat, käyttävät niitä yhä.

Johto omistaa enemmän ja enemmän osakkeita

Nykyään pörssiyhtiöt kannustavat johtoaan pääasiassa erilaisin osakepalkkiojärjestelmin. Osakkeet toimivat niissäkin kannustimina, mutta johtajan saama palkkio ei riipu osakkeen kehityksestä vaan hallituksen määrittelemistä kriteereistä. Kriteerit voivat perustua tilipäätökseen tai strategiaan, esimerkiksi liikevaihdon ja tuloksen kehitykseen.

– Optiot ovat armottomia, Kopra kuvaa. Niistä ei saa tuloa, jos osakekurssi ei nouse pitkällä aikavälillä.

Osakepalkkiojärjestelmissä kriteerit voidaan asettaa olosuhteita vastaaviksi, vähemmän vaativiksi, ja näin palkkioita voi saada vaikeina aikoina tilanteessa, jossa osakkeiden arvo laskee.

Osakepalkkioita suosivat suuret pörssiyhtiöt läpeensä, noin kaksi kolmasosaa keskikokoisista firmoista ja kolmasosa pienistä pörssiyhtiöistä. Linnainmaan mukaan pienet yritykset käyttävät osakepalkkioita vähemmän, sillä toimitusjohtajien omistukset ovat yleensä suuria ilman erityisiä kannustimiakin.

Vuodet finanssikriisin jälkeen ovat ylipäätään vahvistaneet ajatusta, jonka mukaan johdon on tärkeää omistaa yrityksen osakkeita, ja pitkään. Yritykset kannustavat johtoaan omistukseen eri tavoin. Lisäksi finanssikriisi toi rahoitusalalle pakottavaa säännöstöä, jonka mukaan osa palkkioista on maksettava osakkeina. Yhä useampi yhtiö on myös alkanut maksaa osan hallituspalkkioista osakkeina.

Johdon omistukset ovatkin kasvaneet. 30 suurimmassa pörssiyhtiössä toimitusjohtajan mediaaniomistus on noussut 800000 euroon, Kopra kertoo.

– Nykyään suuren pörssiyhtiön toimitusjohtaja omistaa yrityksensä osakkeita jopa kaksi kertaa suuremmalla euromäärällä kuin hänen vuotuinen nettopalkkansa on. Se on epäilemättä merkittävä määrä, mikä vaikuttaa hänen ajatteluunsa kuten on tarkoitus, Kopra sanoo.

Mikä optio?

Osakeoptio mahdollistaa yhtiön osakkeiden ostamisen tulevaisuudessa etukäteen sovittuun hintaa. Jos osakekurssi nousee ajanjakson aikana, optio-oikeuden omistaja saa ostaa osakkeita halvemmalla kuin pörssissä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      ”Tekoäly kuin uusi sähkö” – Ministeri Lintilä: Kaksi vuotta sitten kukaan ei puhunut mitään

    5. 5

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    6. 6

      Radio Helsinki: Digelius-levykaupan Ilkka ”Emu” Lehtinen on kuollut

    7. 7

      Uniperin talousjohtaja: ”Emme halua omistajaa, joka kertoo meille mitä tehdään” – E.ONin ei tarvitsisi myydä koko osakepottia Fortumille

    8. 8

      Kiinan öljyn tarve saattaa olla luultua suurempi

    9. 9

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    10. 10

      Omistajaohjausosaston päällikkö ei hae jatkokautta – ”Kohti uusia haasteita”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää