Työmarkkinoilla väännetään: joustaisiko työntekijä kriisin hetkellä?

Julkaistu:

Vääntö paikallisen sopimisen ehdoista käy kiivaana. Yksi neuvotteluiden kipukohdista koskee niin sanottua kriisilauseketta.
Hallitus ja työnantajat ovat toivoneet paikallisen sopimisen osaksi kriisilauseketta eli toimintamallia yritysten kriisitilanteita varten.

Kriisilausekkeen sisältö on täysin auki, kertoo palkansaajajärjestö SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto Taloussanomille.

Saman myöntää Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen tekstiviestillä neuvotteluista: Kriisilauseke on osa paikallista sopimista, ja sen sisällöstä neuvotellaan. Sopua ei ole siitäkään, millaisissa tilanteissa lausekkeeseen voitaisiin vedota.

Lapin yliopiston työ- ja sosiaalioikeuden professori Jaana Paanetoja arvioi, että lausekkeen avulla haetaan luultavasti mallia työntekijöiden etujen alentamiseksi tietyissä kriisitilanteissa, esimerkiksi yrityksen ollessa lähellä konkurssia. Toisin sanoen kriisilausekkeen avulla työehtosopimuksen ehdoista voisi poiketa tietyissä tapauksissa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Mallia Saksasta?

Malli on käytössä esimerkiksi Saksassa, missä lauseketta sanotaan avaamislausekkeeksi. Alunperin se oli kriisilauseke. Malli on mahdollistanut esimerkiksi palkkojen alentamisen tai työajan joustoista sopimisen.

Paanetojan mukaan keskeistä Saksan malleissa on, että päätöksiä henkilökunnan etujen karsimisesta tai palkkojen alentamisesta ei yleensä voi tehdä pelkästään työpaikkatasolla.

– Päätökset täytyy kierrättää ammattiliittojen kautta. Sellainen malli voisi olla Suomessakin, jolloin voisi varmistaa, että työntekijät eivät ole joutuneet ikään kuin painostuksen alla sopimukseen, hän sanoo.

Vuonna 2010 noin puolet saksalaisyrityksistä turvautui avaamislausekkeeseen, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen.

– Nykyään työehtosopimuksissa on usein spesifioitu, että sopimus voidaan avata paikallisesti esimerkiksi kilpailukyvyn parantamiseksi, Kauhanen sanoo.

Saako tessin vähimmäispalkasta poiketa?

Selviytymis- tai kriisilauseke on työnantajille tärkeä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK on puhunut kriisi- tai selviytymislausekkeen puolesta aiemminkin. Hallitusohjelma taas peräänkuuluttaa uudistuksia, joiden tavoitteena on parantaa yritysten kilpailukykyä.

Työntekijöiden järjestö SAK pelkää, että työnantajat voisivat lausekkeen avulla poiketa työehtosopimuksessa määritellyistä vähimmäispalkoista kriisitilanteessa.

Professori Paanetoja ei kuitenkaan usko, että kriisilausekkeen avulla alennettaisiin työehtosopimuksissa määriteltyjä peruspalkkoja. Sen sijaan joistakin lisistä tai sovituista korotuksista luopuminen voisi olla mahdollista.

Tällä hetkellä työnantajilla on tukenaan korkeimman oikeuden päätös, jonka mukaan työnantaja voi joissakin tapauksissa alentaa työntekijän palkkaa.

Ehdot ovat kireät. Työnantajalla pitää olla muun muassa irtisanomisperuste ja palkanalennuksen pitää olla osa muita toimia. Palkka ei kuitenkaan saa alittaa sitä, mitä työehtosopimuksessa on sovittu.

Useita avoimia kysymyksiä

SAK:n Lehdon mukaan kriisilausekkeeseen liittyy useita avoimia kysymyksiä sen lisäksi, mitä kriisillä tarkoitetaan ja millaisiin toimiin poikkeustilanteessa voitaisiin ryhtyä. Saavatko työntekijät esimerkiksi jotakin vastineeksi?

Jos yritys alentaa palkkoja esimerkiksi konkurssin välttämiseksi, millä perusteella työttömyyskorvausta maksetaan, jos yritys kuitenkin joutuu konkurssiin? Entä minkä verran työnantajat todella hyötyisivät, jos ne voisivat maksaa alempaa palkkaa kuin työehtosopimuksessa määritellään?

– Osa työehtosopimuksen merkitystä on, että suurin piirtein tiedetään, millä edellytyksillä kilpaillaan ja mikä palkkataso on. Jos tulee kriisilausekkeita, ja joku voi ruveta maksamaan puolta pienempää palkkaa, niin se on sitten taas kilpailukysymys, huomauttaa SAK:n Lehto.

Taloussanomat ei tavoittanut EK:n edustajia kommentoimaan asiaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    3. 3

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    4. 4

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    5. 5

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    6. 6

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    7. 7

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    8. 8

      Lintilä uskoo Altian kiinnostavan sijoittajia – ”Pohjanmaalla nousee aika kova kossuosakeliike”

    9. 9

      Tässä on asuntovelkaisen suurin riski: Ero!

    10. 10

      Tosi-tv hämää: Tässä totuus kiinteistönvälittäjän työstä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    4. 4

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    5. 5

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    6. 6

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    7. 7

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    8. 8

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    9. 9

      Finnwatch: Wärtsilä maksaa Intiassa palkkoja, joilla ei pysty elättämään perhettä

    10. 10

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    4. 4

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    8. 8

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    9. 9

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    10. 10

      Kolme miestä kertoo kuntouttavasta työ­toiminnasta: ”Ajattelin ensin, että on jotain höpö­höpöhommia”

    11. Näytä lisää