Työmarkkinoilla väännetään: joustaisiko työntekijä kriisin hetkellä?

Julkaistu:

Vääntö paikallisen sopimisen ehdoista käy kiivaana. Yksi neuvotteluiden kipukohdista koskee niin sanottua kriisilauseketta.
Hallitus ja työnantajat ovat toivoneet paikallisen sopimisen osaksi kriisilauseketta eli toimintamallia yritysten kriisitilanteita varten.

Kriisilausekkeen sisältö on täysin auki, kertoo palkansaajajärjestö SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto Taloussanomille.

Saman myöntää Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen tekstiviestillä neuvotteluista: Kriisilauseke on osa paikallista sopimista, ja sen sisällöstä neuvotellaan. Sopua ei ole siitäkään, millaisissa tilanteissa lausekkeeseen voitaisiin vedota.

Lapin yliopiston työ- ja sosiaalioikeuden professori Jaana Paanetoja arvioi, että lausekkeen avulla haetaan luultavasti mallia työntekijöiden etujen alentamiseksi tietyissä kriisitilanteissa, esimerkiksi yrityksen ollessa lähellä konkurssia. Toisin sanoen kriisilausekkeen avulla työehtosopimuksen ehdoista voisi poiketa tietyissä tapauksissa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Mallia Saksasta?

Malli on käytössä esimerkiksi Saksassa, missä lauseketta sanotaan avaamislausekkeeksi. Alunperin se oli kriisilauseke. Malli on mahdollistanut esimerkiksi palkkojen alentamisen tai työajan joustoista sopimisen.

Paanetojan mukaan keskeistä Saksan malleissa on, että päätöksiä henkilökunnan etujen karsimisesta tai palkkojen alentamisesta ei yleensä voi tehdä pelkästään työpaikkatasolla.

– Päätökset täytyy kierrättää ammattiliittojen kautta. Sellainen malli voisi olla Suomessakin, jolloin voisi varmistaa, että työntekijät eivät ole joutuneet ikään kuin painostuksen alla sopimukseen, hän sanoo.

Vuonna 2010 noin puolet saksalaisyrityksistä turvautui avaamislausekkeeseen, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen.

– Nykyään työehtosopimuksissa on usein spesifioitu, että sopimus voidaan avata paikallisesti esimerkiksi kilpailukyvyn parantamiseksi, Kauhanen sanoo.

Saako tessin vähimmäispalkasta poiketa?

Selviytymis- tai kriisilauseke on työnantajille tärkeä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK on puhunut kriisi- tai selviytymislausekkeen puolesta aiemminkin. Hallitusohjelma taas peräänkuuluttaa uudistuksia, joiden tavoitteena on parantaa yritysten kilpailukykyä.

Työntekijöiden järjestö SAK pelkää, että työnantajat voisivat lausekkeen avulla poiketa työehtosopimuksessa määritellyistä vähimmäispalkoista kriisitilanteessa.

Professori Paanetoja ei kuitenkaan usko, että kriisilausekkeen avulla alennettaisiin työehtosopimuksissa määriteltyjä peruspalkkoja. Sen sijaan joistakin lisistä tai sovituista korotuksista luopuminen voisi olla mahdollista.

Tällä hetkellä työnantajilla on tukenaan korkeimman oikeuden päätös, jonka mukaan työnantaja voi joissakin tapauksissa alentaa työntekijän palkkaa.

Ehdot ovat kireät. Työnantajalla pitää olla muun muassa irtisanomisperuste ja palkanalennuksen pitää olla osa muita toimia. Palkka ei kuitenkaan saa alittaa sitä, mitä työehtosopimuksessa on sovittu.

Useita avoimia kysymyksiä

SAK:n Lehdon mukaan kriisilausekkeeseen liittyy useita avoimia kysymyksiä sen lisäksi, mitä kriisillä tarkoitetaan ja millaisiin toimiin poikkeustilanteessa voitaisiin ryhtyä. Saavatko työntekijät esimerkiksi jotakin vastineeksi?

Jos yritys alentaa palkkoja esimerkiksi konkurssin välttämiseksi, millä perusteella työttömyyskorvausta maksetaan, jos yritys kuitenkin joutuu konkurssiin? Entä minkä verran työnantajat todella hyötyisivät, jos ne voisivat maksaa alempaa palkkaa kuin työehtosopimuksessa määritellään?

– Osa työehtosopimuksen merkitystä on, että suurin piirtein tiedetään, millä edellytyksillä kilpaillaan ja mikä palkkataso on. Jos tulee kriisilausekkeita, ja joku voi ruveta maksamaan puolta pienempää palkkaa, niin se on sitten taas kilpailukysymys, huomauttaa SAK:n Lehto.

Taloussanomat ei tavoittanut EK:n edustajia kommentoimaan asiaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    2. 2

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    9. 9

      Suomalaisyhtiöt puuttuvat yhä NGM-pörssistä – ”Ei ole mennyt ihan suunnitellusti”

    10. 10

      Suomen Pankin Rehn: Euroalueen kansalliset talletussuojat ovat riittämättömiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    4. 4

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää