Mielen häiriöt ajavat yhä harvemman pois töistä - Oma raha - Ilta-Sanomat

Mielen pulmat ajavat yhä harvemman eläkkeelle

Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden osuus on pudonnut neljänneksen finanssikriisin jälkeen. Mielen häiriöiden vuoksi työelämän jättäneiden osuus on alentunut tätäkin enemmän eli kolmanneksen. Mitä on tapahtunut?

12.1.2016 6:01 | Päivitetty 11.1.2016 14:49

Eläketilastot paljastavat ison iloisen muutoksen. Kun vuonna 2008 eläkkeelle jäi Eläketurvakeskuksen mukaan työkyvyttömyyden vuoksi noin 25 500 työntekijää, vuonna 2014 määrä oli vajaa 19 000 työntekijää. Määrä on pienimmillään yli 30 vuoteen.

Mielenterveysongelmista kärsineiden osuus työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä on romahtanut tätäkin enemmän eli noin 7 600:sta 5 200:aan. Masennuspotilaiden osuus mielen häiriöistä kärsivistä on puolet.

Viime vuoden tilastot eivät ole vielä valmistuneet, mutta Eläketurvakeskus ennakoi, että tuolloinkin työkyvyttömyyseläkkeille jääneiden määrä jatkoi vähenemistään.

Finanssikriisi alkoi vuonna 2008, mutta reaalitalouteen se iski vasta seuraavana vuonna. Suomen talous on madellut siitä lähtien.

– Jos taloustilanne olisi parempi, työkyvyttömyyseläkkeet olisivat todennäköisesti kehittyneet tätäkin myönteisemmin, Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs arvioi.

Raha on havahduttanut työnantajat

Osin työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien väheneminen liittyy Kivekkään mukaan siihen, että suuret ikäluokat ovat siirtyneet vanhuuseläkkeelle, mutta muitakin syitä on.

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat olleet vuoksikymmeniä suomalaisten yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syyt ja ovat sitä edelleen.

Mielen ongelmista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden harventuminen on ehkä vielä tärkeämpää kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuva työn jättäminen. Mielen pulmat nimittäin vaivaavat keskimäärin selvästi nuorempia kuin selkävaivat ja kulumat. Myönteinen kehitys saattaa osin liittyä tähän.

– Työnantajat ovat oppineet ymmärtämään työkyvyttömyyden kustannuksia aiempaa paremmin. Masennuseläkkeet ovat heille kalliita, Jukka Kivekäs sanoo.

Asenteet ovat muuttuneet

Masennus hiipii tavallisesti hitaasti ja monilla potilailla on paljon työvuosia takanaan. Kivekäs arvioi, että työnantajat ovat voineet havahtua siihen, että sairastuneilla on paljon työpaikoilla tarvittavaa osaamista ja kokemusta.

Osin muutos on johtamisen ja asenteiden muuttumisen ansiota. Sairauslomalla olleita ymmärretään entistä paremmin, mikä näkyy myös töitä järjesteltäessä. Esimerkiksi masennuksesta kärsivälle voidaan antaa asiakaspalvelun sijaan muita tehtäviä.

– Viime vuosina on ehkä opittu vähän ottamaan huomioon, miten haavoittuvimmat pysyvät työelämän muutoksessa mukana, Jukka Kivekäs lisää.

Taustalla ovat yhteiskunnan toimet. Viime vuosikymmenellä aloitettiin masennuksen ehkäisyyn ja siitä johtuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävä Masto-hanke. Lakien muutokset ovat tukeneet sitä.

Muutama vuosi sitten tuli voimaan sääntö, jonka mukaan 90 sairauspäivän jälkeen tarvitaan työterveyslääkärin lausunto, jotta päivärahan maksaminen jatkuisi. Toinen laki houkutteli rahaporkkanalla työnantajia huolehtimaan sairauslomalla pitkään olleiden työhön paluusta.

Kivekkään mielestä työterveyshuollolla on ollut tärkeä rooli. Se on hänestä hyvä välittäjäorganisaatio erikoissairaanhoidon, kuntoutuksen ja työpaikan välissä ja keskeinen tekijä työkyvyttömyyden ehkäisyssä.

Yhä useampi on päässyt kuntoutukseen ja takaisin töihin. Kivekäs arvioi, että kuntoutujia olisi saatu vielä paremmin työllistettyä, jos taloustilanne olisi ollut parempi.

Sähläys on vähentynyt

Työpaikoilla on finanssikriisin jälkeen käyty valtava määrä yt-neuvotteluja ja kymmeniätuhansia on irtisanottu. Muun muassa työntekijäjärjestöt ovat olleet huolissaan jäljelle jäävien jaksamisesta.

Jukka Kivekäs myöntää, että työelämän rakennemuutokseen liittyy aika vahvasti työn tehostamisen eetos.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, että "pitäisi vain juosta kovempaa", vaan muutokseen liittyy keskittyminen olennaiseen.

Tämä on hänestä vähentänyt sähläämistä.

– Ihminen pärjää paremmin, jos hän tietää mitä tekee ja miksi.

Työtilanne vaikuttaa olennaisesti siihen, jatkuuko myönteinen kehitys. Kivekkään mukaan on paljon muitakin kysymysmerkkejä. Yksi olennainen on sosiaali- ja terveysalan sote-uudistus.

– Iso kysymys on, mikä on työterveyshuollon rooli vastaisuudessa? Hän pohtii.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?