Työelämän muuttuu ensi vuonna näin - Oma raha - Ilta-Sanomat

Siirtyvätkö työpaikat 2000-luvulle jo ensi vuonna?

Julkaistu: 25.12.2015 6:01, Päivitetty 22.12.2015 10:29

Työelämän murros kiihtyy ja yhteisöt muotoutuvat uudelleen, mutta yritetäänkö silti pitää kiinni vanhasta? Kasvaako työntekijöiden valta tekemisestään ensi vuonna? Entä vastuu? Miten käy avokonttoreille ja etätyölle? Ja kuka hoitaa matkalaskut?

Sopeutuminen yt-neuvottelujen jälkeiseen elämään on muuttanut monen työtä tänä vuonna. Sama jatkuu vuoden vaihteen jälkeen. Filosofian Akatemian tutkijakouluttaja Peter Kenttä huomauttaa, että yt-neuvotteluita ei pidä ajatella vain pahana.

– Niillä reagoidaan ympäristön muutoksiin ja voidaan pelastaa jäljelle jäävien työt, hän sanoo.

Sen sijaan, että lietsotaan pessimismiä ja murehditaan, Kentän mielestä pitäisi kääriä hihat. Jokainen voi asenteellaan ja teoillaan parantaa työelämää.

– Pidän täysin mahdollisena, että ensi vuonna ilmapiiri muuttuu.

Kenttä lisää silti, että Suomessa eletään niin kauan vaikeita aikoja, kun puuttuu pitkäjänteinen visio, joka saa ihmiset toimimaan yhteen suuntaan.

Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Anu Järvensivun mielestä työpaikoilla ja yhteiskunnassa yleisemminkin pitäisi päättää, mikä on tärkeää ja ei. Hän oudoksuu jakoa kulueriin ja tuottaviin. Tässä keskustelussa töistä julkisella sektorilla puhutaan rumasti ja vientiyhtiöiden töitä pidetään hienoina.

Järvensivu ei usko, että vielä ensi vuonna päästetään irti vanhoista käytännöistä.

– Lähestymme tuota pistettä, mutta emme ole vielä siinä.

Työyhteisöt moninaistuvat

Osalle työntekijöistä tuleva vuosi voi olla hyvin myönteinen. Rekrytointikieltojen ja yt-neuvottelujen lomasta löytynee yrityksiä, jotka investoivat. Tämä virkistää Peter Kentän mukaan ilmapiiriä ja pönkittää uskoa tulevaan – ja voi luoda työpaikkoja. Bonuksia saataneen silti useimmilla työpaikoilla vielä odottaa.

– Aina on yrityksiä ja aloja, jotka menevät muita nopeammin suuntaan, johon ollaan kääntymässä, Anu Järvensivu myöntää.

Myös yritykset, jotka ovat olleet hyviä tekemisessään, tarvitsevat Kentästä inspiraatiota ja niissä on syytä miettiä, mitä voitaisiin tehdä yhä paremmin.

Uuden suunnan löytämiseksi tarvitaan parviälyä. Kenttä ennakoi, että laaja kommunikaatio yritysten verkoissa lisääntyy. Intraviestittely ei silti poista kasvotusten keskustelua tai palavereita.

Työtiloja uusittaessa tavoitellaan Kentän mukaan yhä enemmän työpäivän aikaisia kohtaamisia, mutta annetaan mahdollisuus hiljaiseen työskentelyyn.

Järvensivu uskoo, että työyhteisöt hajoavat ja moninaistuvat. Yhä useampi työskentelee vastaisuudessa etätöissä kotona joko avotilan hälyn tai vaikkapa perhesyiden vuoksi. Myös työskentely samoissa tiloissa eri yritysten työntekijöiden kanssa yleistyy.

Muutokset voivat rapauttaa työyhteisöjen yhteenkuuluvuutta. Järvensivu pohtii, lisääntyykö yksinäisyys työssä.

Vastuu työstä ja itsestä kasvaa

Peter Kenttä uskoo, että työntekijöiden autonomia kasvaa ja tiimit ovat aiempaa itseohjautuvampia. Hänestä mahdollisuus vaikuttaa työhön vahvistaa kokemusta ammattitaidosta, mikä on tärkeää työhyvinvoinnillekin.

Toisaalta vallan kasvaessa suurenee myös vastuu omasta työstä sekä vireyden ja stressin hallinnasta.

Anu Järvensivun mielestä itsemääräämisoikeus lisääntyy lähinnä vain itsensä työllistäminen ja päällekkäisten työsuhteiden yleistymisen kautta.

– Sähköiset järjestelmät mahdollistavat kontrollointia ja raportointi lisääntyy koko ajan, hän huomauttaa.

Useiden työnantajien yhteisillä työtiloilla voi lisäksi syntyä erilaisia valtasuhteita yli organisaatioiden.

Muutoksista huolimatta Suomessa roikutaan Järvensivun mielestä 1980–90-luvun työelämässä. Työaikakeskustelu on hänestä surullinen osoitus tästä.

– En ole tavannut ketään, joka ei huokaisisi tuskastuneena, kun tämä tulee puheeksi.

Tietotyö lisääntyy koko ajan ja siihen työaikaan jumiutuminen istuu kehnosti.

– Yksi puhelu tai tunnin kokous voi olla kuukauden työn arvoinen, Kenttä kuvaa.

Hänestä työntekijän kannattaakin panostaa tilanteisiin, joiden uskoo poikivan hyvää.

Sihteerien paluuta odotetaan

Säästöjen jälkeen moni hoitaa itse työaikaraportointinsa, matkalaskunsa ja muut vastaavat. Tämä tarkoittaa, että usein hyväpalkkaiset tuskailevat rutiinitehtävissä ja häiritsevät muita avunpyynnöillään.

Peter Kentän mukaan sihteerien ja assistenttien paluusta on viitteitä. Toisaalta osa työpaikoista pyrkii yhä vähentämään tukihenkilöstöään.

Työpaikoilla opetellaan vastaisuudessakin paitsi hallinnollisia myös muita ohjelmistoja. On tavallista, että kiireiset eivät ennätä paneutua näihin. Kenttä vertaa tällaista mopon taluttamiseen: sitä työnnetään, koska ei ole aikaa pysähtyä, nousta satulaan, käynnistää moottori ja alkaa ajaa.

– Uudet ohjelmat saattavat nopeuttaa työtä yllättävän paljon, hän huomauttaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?