Pääosassa lapsiperheistä ainakin toinen vanhemmista on hoitovapaalla edes jonkin aikaa. Erikoistutkija Karoliina Koskenvuo Kelasta kertoo, että noin 85 prosentissa perheistä äiti tai isä hoitaa lasta vanhempainrahakauden jälkeen kotihoidon tuella.
Hoitovapaa voi jäädä muutamaan kuukauteen, jolloin lapsi viedään hoitoon alle puolitoistavuotiaana, mutta moni jatkaa pidempään. Jo kahdesta lapsesta voi helposti tulla neljäkin vuotta hoitovapaajaksoja.
– Jos sama vanhempi vielä lyhentää työaikaansa, hänelle voi tulla kymmenen vuoden jakso, jolloin hän on vähän epätäydellisesti työelämässä, Eläketurvakeskuksen (ETK) erikoistutkija Noora Järnefelt sanoo.
Tämä epätäydellisyys voi olla olennaista perheen arjen kannalta, ja moni työaikaansa vähentänyt vanhempi on tyytyväinen ratkaisuunsa. Sen kääntöpuoli on eläkkeen kutistuminen. Eläke kutistuu sitä enemmän mitä kauemmin vanhempi on kotona ja mitä parempi palkka hänellä on.
– Jos työeläke on pieni, menetyksillä voi olla suuri merkitys toimeentulolle, Koskenvuo huomauttaa.
Kuukausieläkkeestä uupuu kymppejä
Hoitovapaan eläkekarttuman pohjana on 713 euron kuukausitulo. Vuosi kodinhoidontuella kartuttaa tulevaa kuukausieläkettä 10,71 eurolla, kun vaikkapa 3 000 euron palkka lisää sitä 45 eurolla.
Tilanteen havainnollistamiseksi ETK:n erityisasiantuntija Suvi Ritola laski Taloussanomille, miten hoitovapaa alentaa eläkettä 30-vuotiaalla, joka on tehnyt töitä 24-vuotiaasta asti.
Yksinkertaisuuden vuoksi laskelmassa oletetaan, että ansiot kehittyvät samoin kuin työeläkejärjestelmän palkkakerroin eli niiden nousu on 80 prosenttia yleisestä reaaliansiokehityksestä.
Hoitovapaata edeltää 11 kuukauden äitiys- ja vanhempainrahajakso. Äitiysraha alkaa ennen vauvan syntymää ja vanhempainrahakausi päättyy, kun vauva on noin yhdeksän kuukautta. Jakson tulot perustuvat palkkaan ja eläkevaikutus on pienehkö.
Alla olevasta taulukosta ilmenee, että yhtä lasta yhteensä kolme vuotta kotona hoitaneen vanhemman kuukausieläke kutistuu 30 euroa, jos hänen palkkansa on 2 000 euroa. 4 000 euroa ansaitsevan eläke jää 80 euroa pienemmäksi.
Jos perheeseen syntyy lisää lapsia ja sama vanhempi hoitaa toista lasta saman ajan, vaje tuplaantuu. Esimerkiksi keskipalkkaiselle 3 500 euroa kuukaudessa ansaitsevalle kaksi kertaa yhteensä kolmen vuoden poissaolo työelämästä veisi kuukausieläkkeestä 120 euroa. Jos hän ehtii olla eläkkeellä 20 vuotta, häneltä jää hoitovuosien vuoksi saamatta 28 800 euroa eläkettä.
Naisen eläke-euro on 66 senttiä
Karoliina Koskenvuon mukaan perhevapaiden eläkekarttumaa koskevat säädökset ovat muuttuneet vuosien varrella. Siksi eri vuosikymmenillä työskennelleiden hoitovapaasta johtuvat menetykset ovat erisuuruisia. Niihin vaikuttaa myös, työskentelikö yksityisen yrityksen vai vaikkapa kunnan palveluksessa.
Hoitovapaalle jäävistä 95 prosenttia on äitejä, mutta isät ovat hiljalleen alkaneet yhä enemmän käyttää vanhempainvapaita.
Vapaiden epätasainen jakautuminen näkyy eläkkeissä. Eläkkeelle jääneiden naisten työuraan perustuva eläke oli noin 66 prosenttia miesten eläkkeestä. Ero on selvästi suurempi kuin sukupuolten palkkaero.
– Ei ole oikein tiedetä, mikä osuus erosta johtuu naisten urien katkoista, Noora Järnefelt sanoo.
Katkot näkyvät palkassa, joka jää usein poissaoloa edeltävälle tasolle. Vastuu lapsista voi jarruttaa naisen halua edetä vaativampiin tehtäviin. Sukupuolten eroa kasvattaa se, että monet naiset työskentelevät naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla.
Vanhemmuuden talousriski on yksilöllinen
Perheissä rahoja jaetaan eri tavoin. Lasten ollessa pieniä puolisot voivat suunnitella, että töissä ollut puoliso tukee lapsia hoitanutta taloudellisesti eläkeaikana. Aikeet voivat haihtua, jos vanhemmat eroavat lasten kasvettua. Lapsia hoitaneen työeläke voi jäädä tuolloin todella pieneksi, Karoliina Koskenvuo kertoo.
– Vaikka perhe on yhteinen, vanhemmuuteen liittyvä riski on yksilöllinen, Noora Järnefelt kuvaa.
Hän miettii, pitäisikö yhteiskunnan tasata kustannuksia. Koskenvuo huomauttaa, että Suomessa eläkettä kertyy hoitovapaalta selvästi heikommin kuin muissa Pohjoismaissa.
Ruotsissa lapsen hoitoaika kartuttaa eläkettä vähintään 75 prosenttia maan keskipalkasta, joka on noin 3 700 euroa. Norjassa eläkekarttuman peruste vastaa noin 4 000 euron kuukausipalkkaa.
– Vanhempainrahakauden pidentäminen voisi Suomessa olla yksi vaihtoehto. Tällöin heikompituloinen kodinhoidontukiaika jäisi nykyistä lyhyemmäksi, Koskenvuo sanoo.
Mitä suurempi palkka, sitä enemmän hoitovapaa kutistaa eläkettä Hoitovapaan vaikutus 30-vuotiaan vanhemman eläkkeeseen*
Eläke ilman lastenhoitoa Palkka, euroa20002500300035004000Eläke, euroa11201400168019602240Eläke % palkasta5656565656Lapsenhoito n. 2 vuotta, josta kodinhoidontuella 1 vuosi Palkka, euroa20002500300035004000Eläke, euroa11101380166019302210Eläke % palkasta55,455,355,255,255,2Lapsenhoito n. 3 vuotta, josta kodinhoidontuella 2 vuotta Palkka, euroa20002500300035004000Eläke, euroa10901360163019002160Eläke % palkasta54,554,454,254,254,1*Aloitti työuran 24-vuotiaana, vanhuuseläkeikä 67 vuotta, 2 kuukautta, elinaikakerroin 0,873 Lähde: Eläketurvakeskus
