Kannattaako kaverille lainaaminen?

Julkaistu:

Vertaislainat ovat kasvava niin sanotun suorarahoituksen muoto. Niitä jakavat yritykset kertovat kyseessä olevan maailman vanhimman lainamuodon eli kaverille lainaamisen. Mutta mitä sanovat viranomaiset?


Vertaislainoja markkinoidaan Suomessa entistä tarmokkaammin. Yleensä mainonnassa korostetaan vertaislainojen edullisia kustannuksia ja joustavia maksuaikoja.

Vertaislainassa yksityishenkilö tarjoaa toiselle yksityiselle rahoitusta, lainaajia voi olla tosin useampi kuin yksi.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on ollut huolissaan vertaislainoja tarjoavien yhtiöiden lainojen korkotasosta ja muutama tätä käsittelevä asia on vireillä. Alle 2000 euron pikavipeille on nykyisin olemassa korkokatto, mutta se ei periaatteessa koske vertaislainoja.

KKV on kuitenkin ottanut kannan, jonka mukaan vertaislainoja tarjoava on rinnastettavissa luotonantajaan, jolloin korkokattosäännös koskee myös näitä yrityksiä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Tämä perustuu siihen, että vertaislainayritys on käyttänyt sellaista määräysvaltaa luottosopimuksen ehtoihin ja siitä kenelle luottoa myönnetään, että asema on tosiasiassa luotonantajan, sanoo KKV:n lakimies Paula Hannula Taloussanomille.

Tulkinta perustuu myös hovioikeuden päätökseen. Yritys ei tällöin saisi periä myöntämistään alle 2000 euron luotoista yli 50,5 prosentin suuruista todellista vuosikorkoa.

– Jotkut yritykset ovat vastanneet, että he eivät ole mielestään luotonantajia, mutta noudattavat silti korkokattosäännöstä. Jotkut luotot ovat säännöksen ulkopuolella jo siitä syystä, että ne ovat yli 2000 euron suuruisia.

Oikeusministeriön työryhmä pohtii parhaillaan vertaislainojen ja kuluttajan asemaa, johon on luvassa uudistuksia. Esityksen on määrä valmistua lähiaikoina.

– Viimeinen kokous on jo pidetty ja nyt on käynnissä enää tekninen viimeistely, kertoo lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen.

"Korkohaarukka laskussa"

Suomessa vertaislainamarkkinan kooksi arvioitiin viime vuonna 20 miljoonaa euroa. Tänä vuonna koko tuplaantunee. Suurimpia välittäjiä ovat Fellow Finance, Fixura ja Lainaaja.fi.

Suomalaisella Fellow Financella on hallussaan Suomen vertaislainamarkkinoista noin puolet. Taaleritehdas sijoitti yhtiöön toukokuussa ja omistaa siitä noin 38 prosenttia.

Fellow Financen toimitusjohtajan Jouni Hintikan mukaan välitettyjen lainojen todellinen vuosikorko liikkuu 20–50 prosentin haarukassa.

Hänen mukaansa palvelussa sijoittajien korkotarjouksia rajoitetaan aina niin, että myönnetyissä lainoissa pysytään kuluttajasuojalain mukaisen korkokaton alapuolella.

– Korot määräytyvät markkinaperusteisesti sijoittajien tarjousten mukaisesti niin, että lainanhakija saa aina halvimman korkotarjouksen. Sitä mukaan kun tarjonta lisääntyy ja lainanhakijoiden joukko kasvaa, tulee lainojen korkohaitari laskemaan, Hintikka toteaa.

– Näin on käynyt niillä markkinoilla, jossa vertaislainaaminen on kasvanut volyymiltaan merkittäväksi, kuten Yhdysvalloissa. Fellow Financessakin tällä hetkellä päästään jo korkeimman luokituksen lainoissa alle kymmenen prosentin.

Lainanhakijan tiedot tarkistetaan Hintikan mukaan sekä koneellisesti että ennen varsinaista luottopäätöstä käsin. Uusi lainanhakija haastatellaan puhelimitse, eikä luottohäiriömerkintöjä saa olla.

– Jokaiselle lainanhakijalle tehdään oma tarjous. Sijoittajien, joita meillä on noin 1400, keskimääräiset tuotot ovat olleet keskimäärin yli 13 prosenttia.

Toteutuneet luottotappiot ovat jääneet Hintikan mukaan 5–6 prosentin väliin, millä toiminta on kannattavaa.

Sijoittajasuoja olematon

Vaakakupin toisella puolella on vertaislainoihin sijoittava, jonka asema on hieman epäselvä. Lain edessä vertaislainayhtiö ei ole luottolaitos, koska se ei lainaa rahaa omasta taseestaan.

Sijoitusyhtiöitä ja pankkeja valvovan Finanssivalvonnan alue ei näin ulotu vertaislainayhtiöihin.

Tämä jättää sijoittajan alttiiksi riskille. Yksi alan suurista toimijoista eli pörssilistattu ruotsalainen Trustbuddy hakeutui lokakuussa konkurssiin. Taustalla olivat edellisen johdon väärinkäytökset. Yhtiön kautta sijoittaneille riski toteutui karulla tavalla.

Finanssivalvonnan lakimiehen Sanna Atrilan mukaan vertaislainayhtiöiden asema on ongelmallinen. Toisaalta niitä rinnastetaan luotonantajiin, toisaalta ei.

– Tällä hetkellä vertaislainayhtiöillä ei ole selvää sääntelyä taikka rekisteröintivelvollisuutta, joka on kuitenkin tulossa. Olemme yleisellä tasolla pohtineet, onko kyseessä luottolaitos- tai maksulaitostoiminta, mutta asia ei ole yksinkertainen ja vaatii tapauskohtaista harkintaa, Atrila toteaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Keskuskauppakamarin tuleva toimitusjohtaja: Suomen tulisi olla valmis kasvattamaan EU-jäsenmaksuaan

    2. 2

      Ministeriö linjasi: Aktiivimalli ei iske pienituloisimpiin – toimeentulotuki korvaa leikkauksen

    3. 3

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    4. 4

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    5. 5

      Superrikkaiden varallisuus paisui edelleen: 42 ihmistä vauraampia kuin puolet maailmasta

    6. 6

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    7. 7

      Kreikka etenee kohti lainaohjelman päättymistä – 7 miljardia maksuun

    8. 8

      Lehdet: Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinin

    9. 9

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    10. 10

      Trumpin verouudistus vaikutti: IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,9 prosenttia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    2. 2

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    3. 3

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    4. 4

      Lehdet: Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinin

    5. 5

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    7. 7

      Superrikkaiden varallisuus paisui edelleen: 42 ihmistä vauraampia kuin puolet maailmasta

    8. 8

      Ekonomisti HS:lle: ”Omista tuistaan huolehtivat tahot sanovat, että ainakaan heidän tuistaan ei saa ottaa”

    9. 9

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    10. 10

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    5. 5

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    6. 6

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    7. 7

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    8. 8

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    9. 9

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    10. 10

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    11. Näytä lisää