Nordean aikomus muuttaa Suomen tytärpankkinsa sivuliikkeeksi altistaa pankin miljoonien suomalaisten asiakkaiden talletussuojan valuuttakurssiriskille.
Nordea kertoi heinäkuussa halustaan muuttaa tytärpankit Suomessa, Norjassa ja Tanskassa ruotsalaisen emoyhtiön sivuliikkeiksi. Nordealla on Suomessa kolme miljoonaa henkilöasiakasta, joilla on tili pankissa.
Muutos merkitsisi sitä, että suomalaisten Nordea-talletukset siirtyisivät korvattavaksi Ruotsin talletussuojajärjestelmästä. Talletussuojarahastosta maksetaan korvauksia tallettajille, jos pankki ajautuu konkurssiin tai muuten maksukyvyttömyyteen.
Suomen ja Ruotsin talletussuojien perusperiaatteet ovat samat, ja korvauksen enimmäissuuruus on molemmissa maissa 100 000 euroa, mutta Ruotsin talletussuojavirasto käsittelee maksuja Ruotsin kruunuissa.
Suomen Rahoitusvakausviraston mukaan Ruotsi maksaa korvauksen ruotsalaisen pankin suomalaisen sivuliikkeen asiakkaalle euroissa. Korvaus kuitenkin vaihdetaan kruunuiksi sen päivän kurssilla, jolloin talletussuoja laukeaa. Tämä määrä vaihdetaan uudestaan euroiksi korvauksen maksupäivänä, Ruotsin talletussuojaviranomainen on kertonut Rahoitusvakausvirastolle.
– Näin ollen sellaisen suomalaistallettajan, jolla olisi tarkalleen 100 000 euron suuruinen talletus, saama enimmäiskorvaus voi olla joko yli tai alle 100 000 euroa sen mukaan, miten Ruotsin kruunun ja euron välinen valuuttakurssi liikkuu edellä mainittujen kahden ajankohdan välillä, kertoo talletussuojarahastoa hallinnoivan Rahoitusvakausviraston ylijohtaja Tuija Taos.
Korvausten maksamisen ajankohta saattoi venähtää vanhan lain mukaan pisimmillään neljän viikon pituiseksi. Uuden lainsäädännön mukaan korvaukset on maksettava viimeistään 20 työpäivässä siitä päivämäärästä, kun talletussuojarahastoa on päätetty käyttää. Vuonna 2019 enimmäisaika laskee 15 työpäivään ja vuonna 2020 seitsemään työpäivään.
Ruotsi on parhaillaan uudistamassa talletussuojalakiansa uuden EU-direktiivin mukaiseksi. Suomessa lainsäädäntö saatettiin voimaan direktiivin mukaiseksi vuoden alusta, kun Ruotsin tavoitteena on saattaa uusi lainsäädäntö voimaan ensi vuonna.
– Tämä saattaa tuoda muutoksia edellä mainittuun valuuttakursseja koskevaan käytäntöön, Taos arvioi.
Nordealla kahden vuoden prosessi
Nordea aloitti keskustelut viranomaisten kanssa tytäryhtiöiden muutoksesta kesällä. Viranomaisten pitää hyväksyä muutos, ja siitä päättävät lopullisesti Nordean osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Pankki arvioi prosessin kestävän noin kaksi vuotta. Nordean tavoitteena on muutoksella yksinkertaistaa toimintaansa ja lisätä joustavuuttaan.
Nordea on aiemmin tiedottanut, että pankin asiakkaiden talletussuojassa ei tapahdu muutoksia. Myös Nordean Suomen-maajohtaja Ari Kaperi sanoi heinäkuussa Taloussanomille, että muutoksella ei ole vaikutusta suomalaisiin asiakkaisiin.
Suomessa toimiva ulkomainen pankki on talletussuojarahaston piirissä, jos sillä on Suomessa tytärpankki. Sen sijaan Suomessa toimivien pankkien sivuliikkeet kuuluvat sen maan suojajärjestelmään, mistä pankki on kotoisin.
Esimerkiksi Danske Bankilla on Suomessa tytärpankki, joten se kuuluu Suomen talletussuojaan. Handelsbanken puolestaan toimii Suomessa sivukonttorilla, joten pankin suomalaisia talletuksia korvattaisiin kriisitilanteessa Ruotsista.
Suomen talletussuojarahastosta on maksettu ensimmäisen kerran korvauksia vuonna 2010, kun Sofia Pankki joutui selvitystilaan.
Talletussuoja koskee pankkitilejä ja määräaikaisia talletuksia.
